Sattuuko eläimiä synnyttäminen?

Luulisi sen nyt sattuvan ainakin jonkin verran. Jos esim. kani-äiti synnyttää (yleensä ainakin) 6-7 kania, niin kun ne kaikki tulevat kerralla, niin kyllä se aivan varmasti sattuu. Eläimet eivät ainakaan äännähdä, jos niitä sattuu, vaan ovat ihan normaalisti, ainakin mielestäni. Mistä sen voi tietää?..:)

Totta kai sattuu... Ja suhteutapa nyt kissanpennun koko kissan emättimen kokoon.

Sattuu kyllä. Kasvatan koiria ja kyllä erityisesti avautumisvaihe on nartuilla usein hyvinkin tuskainen. Nartut saattavat tuskissaan täristä,  pyrkiä repimään mattoja, vikistä tms. Ponnistusvaihe on jonkin verran kivulloinen mutta useimmilla nartuilla aika nopea, ja itse pennun tulo emättimestä on huomattavasti helpompaa ja vähemmän tuskaista kuin ihmisellä, pentujen pienemmän suhteellisen koon takia (ihmislapsella kun on aika iso pää synnyttäjäänsä nähden). Ensimmäisen pennun tullessa ulos narttu saattaa vähän kiljaista venymisestä ja säikähtää tunnetta alapäässään (tämän vuoksi pidän nartulla aina pannan kun avustan synnytyksessä, että' saan helposti pidettyä sitä kiinni jos hätääntyy) mutta koskaan en ole esim. repeämää synnytyksessä koiralla nähnyt, ja seuraavat pennut liukuvat helposti ulos.

Ihmisellä on valtava pää verrattuna muihin nisäkkäisiin, ja se tietysti aiheuttaa kipua. Mutta paljon kovempi urakka on linnuilla. Pienen hyönteissyöjälinnun muninta vastaa samaa kuin jos ihmisnaaras pullauttaisi 6 kpl 5 kilon vauvoja putkeen.

Joo mut niillä on vähän löysemmät paikat.

Kissat synnyttävät yleensä tosi helposti (ainakin tavalliset maatiaiset), plop plop. Ja tosiaan repeämiä ei todellakaan tule.

Onko muuten millään muilla nisäkkäillä jälkivuotoa?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:57"]

Totta kai sattuu... Ja suhteutapa nyt kissanpennun koko kissan emättimen kokoon.

[/quote]

Ponnistusvaihe ei todennäköisesti satu kissaan juurikaan. Kissanpennun pää on pieni =suht samaa kokoa kuin ruumis. Ei ihmisvauvankaan synnyttämisessä (ponnistusvaihe) yleensä vartalon synnyttäminen satu, vaan sen mollopään ulospuskeminen.

Meidän koira synnytti juuri. Ulisi vähän ekan pennun kohdalla, jotkut olivat tiukastikin kiinni ennenkuin tuli ulos. myös jälkivuotoa on yhä vaikka synnytyksestä viikko.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:13"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:57"]

Totta kai sattuu... Ja suhteutapa nyt kissanpennun koko kissan emättimen kokoon.

[/quote]

Ponnistusvaihe ei todennäköisesti satu kissaan juurikaan. Kissanpennun pää on pieni =suht samaa kokoa kuin ruumis. Ei ihmisvauvankaan synnyttämisessä (ponnistusvaihe) yleensä vartalon synnyttäminen satu, vaan sen mollopään ulospuskeminen.
[/quote]
Selvä, kiitos, kun korjasit. En ajatellutkaan koko päätä. :D

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:08"]

Kissat synnyttävät yleensä tosi helposti (ainakin tavalliset maatiaiset), plop plop. Ja tosiaan repeämiä ei todellakaan tule.

Onko muuten millään muilla nisäkkäillä jälkivuotoa?

[/quote]

Koirilla on kyllä ainakin jälkivuotoa, yleensä 2-5 viikkoa, jollain nartulla on vuotanut 7 viikkoakin ilman että on kuitenkaan ollut mitään tulehdusta tai muuta ongelmaa. t. 4

up 

Lampaista kokemusta. Uuhi on selvästi kivulias avautumisvaiheessa. Siitä lampuri tietää, että synnytys on lähellä. Jotkut uuhet huutavat ponnistusvaiheessa. Lampaalta syntyy karitsoiden jälkeen jälkeiset ja jälkivuotoa on noin viikon verran. 

Hiukan OT, mutta aikuinen uuhi painaa noin 60-70 kg ja saattaa tehdä jopa 3-4 karitsaa, joiden syntymäpaino on neljän kilon molemmin puolin. Tuohon ei moni nainen pystyisi...

En usko että sattuu... ei kai niillä ole samanlaista hermostoakaan kuiin ihmisellä? Ei niitä kai satu kuollessaankaan, joskus vaan vähän riuhtovat jos tappaa. Erilaisia ovat kuin me ihmiset, meihinhän sattuu!

Vitun tyhmä kysymys. Tietenkin sattuu. Hyvä ihme sentään... :O

Onko noin tyhmiä ihmisiä oikeasti?

Tähänkin vastaus löytyy raamatusta: "Kivulla sinun (ihmisen) pitää synnyttämän"

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Moos.3.html

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 19:43"]En usko että sattuu... ei kai niillä ole samanlaista hermostoakaan kuiin ihmisellä? Ei niitä kai satu kuollessaankaan, joskus vaan vähän riuhtovat jos tappaa. Erilaisia ovat kuin me ihmiset, meihinhän sattuu!
[/quote]

NO HUH HUH!!!

Olethan sinäkin eläin, ihminen nimittäin luokitellaan eläimeksi.

Testaa.

Kyllä sattuu. Kasvatan rottia ja emät ovat isoine mahoineen tuskaisia monta päivää ja äkäisiä vähän ennen synnytystä. Ovat ihan puhki, naatti ja uupuneita synnytyksen jälkeen. Siksi emä otetaan erilleen laumasta muutama päivä ennen synnytystä, että saisi levätä ja olla rauhassa. Ei niitä kiinnosta enää kaverit tai mikään muukaan, kun uumenissa on se 16 poikasta ja ulkomuoto, kuin tennispallo. Liikkuminen on selvästi hankalaa ja sympatiat ovat aina suuret. Emästä ei mitään tuskan vinkaisuja kuulu, mutta elekieli kertoo paljon.

Rotan elekieli? *kröhöm*

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 20:03"]

Rotan elekieli? *kröhöm*

[/quote]

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/f/f8/Black_hooded.jpg Tämä tässä on rotta. Sillä on korvat, häntä ja kokonainen ruumis, jolla se voi viestittää asioita. Hännän heilutus kertoo suuresta mielihyvästä tai varautuneisuudesta, korvat valahtavat enemmän sivuille, kun sattuu tai surettaa. Rotat myös surevat laumatovereitaan ja silloin ne ovat apaattisia, eivät leiki, eivät hakeudu syliin, vaan lojuvat pitkin häkkejä. Eivät edes lähde lenkille.

Agressiivinen eläin säkättää ja nostaa karvat pystyyn. Kipeä eläin oireilee, kuten sureva eläin. Jäikö joku pätkä ratakiskosta vääntämättä? Rotan käytös on tulkittavissa ihan samalla tavalla, kuin koirankin. Rotat oikeastaan ovat pieniä koiria, joita ei tarvi viedä lenkille. Jokaisella on oma luonteensa, hoitotoimenpiteet koiran kanssa mätsäävät, paitsi ettei rottaa tarvitse harjata ja ne tulevat kutsuttessa. Oppivat nimensä ja oppivat temput paljon nopeammin, kuin koira.