paljonko on elatusapu

Jos toinen vanhempi maksaa, lasketaan se kai jotenkin %osuus hänen tuloistaan

yhdestä lapsesta, eli jos kolme niin kerrotaan kolmella

jos mies ei pysty maksaan kaikista niin maksaako valtio osan, perivätkö äijältä sitten takas

Miten se sitten menee? Miksi lakimies ehdotti tasasummaa, 200e/kk, jos toinen ei edes tienaa, kuin ...öö...n. 600e/kk?

valtio sitten sen jos 3 lasta niin 360-200=160 eli 160 euroa siihen päälle vai pitääkö siitä kärsiä myös lasten jos äijä ei tee mitään

Eli jos kyseessä vaikka mies, jolla tulot 400 tuhatta euroa vuodessa, niin saanko sitten montakin tuhatta tukea vai tuleeko jossain katto vastaan?

Kuinka suuri elatusapu?

Lapsen elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen huollosta aiheutuneista kustannuksista elatuskykynsä mukaisesti. Vanhemmilla on sopimusvapaus eli vanhemmat voivat keskenään melko vapaasti sopia kuinka suuri elatusapu on. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja hänen tulee kuitenkin virkansa puolesta huolehtia, ettei sopimus ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.



Oikeusministeriö laati Lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista suositusluonteisen ohjeen vuonna 2007 kts. Tässä laskentamallissa määritellään ensin lapsen elatuksen tarve, joka jaetaan vanhempien elatuskyvyn mukaisessa suhteessa.





Elatusapu = lapsen tarve * etävanhemman elatuskyky - luonapitovähennys

-------------------------

etä + lähivanhemman elatuskyky



Ensimmäiseksi määritellään lapsen elatuksen tarve, joka koostuu yleisistä kustannuksista sekä erityisistä kustannuksista. Yleiset kustannukset perustuvat tilastokeskuksen tutkimuksiin suomalaisen lapsen kulutuksesta. Erityiskustannuksina huomioidaan lapsen osuus lähivanhemman todellisista nettoasumiskuluista, päivähoitokulut, erityiset koulutus-, harrastus-, -terveydenhoitokulut ja vakuutusmaksut. Näin saadusta summasta vähennetään lapsilisä ilman yksinhuoltajakorotusta, sekä mahdolliset lapsen omat tulot.



I LAPSEN TARVE =YLEISET JA ERITYISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ - VÄHENNYKSET



Yleiset kustannukset:

joko 0-6-vuotiaalle 250 euroa/kk

tai 7-12 290

tai 13-17 390



Erityiskustannukset

Osuus lähivanhemman nettoasumiskuluista (=vuokra tai vastikkeet,asuntolainan lyhennykset ja korot - asumistuki tms.) 1 lapsi 23 %, 2 lasta 19 %/lapsi, 3 lasta 16 %/lapsi ja 7 lasta 10 %/lapsi

Päivähoitokulut sellaisenaan (mikäli kulut suurempia kuin julkisen päivähoidon, pitää molempien vanhempien olla yksimielisiä erikoispäivähoidon käytöstä tai se muuten katsotaan kohtuulliseksi)

Koululaisen iltapäivä- ja aamupäivätoimintakulut sellaisenaan (-" -)

Koulutuskustannukset (esim. erikielisen koulun lukukausimaksut) (- " -)

Erityisen harrastuksen (jota molemmat vanhemmat pitävät lapselle tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena) kustannukset

Vakuutusmaksut (jonka vanhemmat ovat ottaneet yhdessä tai kumpikin pitää tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena)

Erityiset terveyshoitokustannukset - sairaanlapsen hoitotuki

Muut erityiskustannukset



Vähennykset

Lapsilisä (ilman yksinhuoltajakorotusta, kaikkien vanhemman saamien lapsilisien keskiarvo)

Lapsen ansiotulot (ainoastaan, jos kokonaan siirtyy työelämään, ei pelkät kesäansiot tms.)

Lapsen pääomatulot ja varallisuus (erittäin harvoin ja tiukin ehdoin, huom! holhouslainsäädäntö))



Vanhempien elatuskyky



Kummankin vanhemman elatuskyky lasketaan melkein samalla lailla. Ainoana erona on se, että lähivanhemman asumiskuluista vähennetään lapsen osuus pois. Vanhemman elatuskyky perustuu hänen saamiinsa tuloihin tai mahdollisuuteen saada tuloja. Tavallisimmin huomioidaan nettoansio- tai elinkeinotulot, eläketulot, opintoraha, aikuisopintoraha ja työttömyyspäiväraha. Päivärahoja ja km-korvauksi a ei huomioida, mutta luontaisetujen (esimerkiksi, asunto-, ravinto- ja autoetu) verotusarvo huomioidaan. Avioliittolain nojalla maksettu puolison elatusapu lasketaan myös tuloksi. Toimeentulotukea, asumistukea (huomioidaan asumiskuluissa), opintolainaa, työttömyyskorvauksen ylläpitokorvausta eikä vammaistukea (huomioidaan erityisissä terveydenhoitomenoissa) ei lasketa tuloina.



Tuloista vähennetään vanhemman yleiset elinkustannukset (500 euroa, 420 euroa mikäli asuu uudessa parisuhteessa), nettoasumiskustannukset, erityiset terveydenhoitomenot, työmatkakustannukset, opintolainan lyhennykset sekä muusta elatusvastuusta aiheutuvat kustannukset (muut omat alle 18-vuotiaat lapset, joissakin tilanteissa myös puoliso) sekä tapaamiskustannukset



II LÄHIVANHEMMAN ELATUSKYKY = TULOT - VÄHENNYKSET

(Huom! tietyin edellytyksin elatuskyky on lapsikorotuksen suuruinen)



Tulot ja varallisuus

Ansiotulot nettona

Tulot elinkeinotoiminnasta nettona

Eläketulot nettona

Sosiaaliset etuudet (ei toimeentulotukea)

Lapsilisän yh-korotus 46.60 euroa

Pääoma- ja osinkotulot

Muut tulot

Vanhemman muu kuin perusturvaan (=oma asunto, auto, joka työn kannalta välttämätön tms.) kuuluva varallisuus.



Vähennykset

1) Yleiset elinkustannukset 500 euroa (tai 420 euroa avo/avioliitossa oleva)

2) Asumiskustannukset sellaisenaan (mm. lainan lyhennykset ja korot, vastike, vuokra, sähkö ja vesimaksu, muu asumiskulu)

- näistä vähennetään asumistuki yms., jolloin saadaan nettoasumiskulut

- Mikäli vanhempi asuu avo/avioliitossa, asumiskulut puolitetaan

- Vähennetään vielä lapsen osuus asumiskustannuksista

3) Erityiset terveydenhoitomenot nettona (=todelliset kulut vähennettynä vammaisetuuksilla)

4) Työmatkakustannukset (julkisten kulkuneuvojen mukaan, jos niitä ei ole tai työ muuten edellyttää oman auton käyttöä huomioidaan 0.21 euroa/km 21,5 päivältä kuukaudessa. Mikäli työmatkojen veroetu on huomattava, se pitää ensin vähentää.)

5) Velanhoitomenot (lähinnä opintolainan, asuntolaina huomioidaan asumiskustannusten kohdalla)

6) Vanhemman muu elatusvastuu

- muiden omien alle 18-vuotiaiden lasten kuluina huomioidaan vain yleiskustannukset (250, 290 tai 390) eikä siitä vähennetä lapsilisää. Sen sijaan yleiskustannuksista vähennetään lapsen saama elatustuki/-apu tai puoliorvon eläke. Jos vanhempi elää lapsen toisen vanhemman kanssa, kulut puolitetaan. Mikäli lapsi on puolison aikaisemmasta suhteesta syntynyt, häntä ei huomioida.

-mikäli puoliso on sairautensa tai vammansa vuoksi työkyvytön, hoitaa pariskunnan yhteistä lasta, hänestä voi saada puolisovähennyksen 420 euroa ja puolet nettoasumiskuluista, avopuolisosta voi vähentää vastaavasti enintään 210 euroa, mikäli hän hoitaa pariskunnan yhteisiä lapsia kotona.

7) Lapsen tapaamiskustannukset

(ei huomioida alle 100 euroa/kk/lapsi suuruisia kustannuksia eikä 200 euroa ylittäviä kustannuksia. Esimerkiksi, jos tapaamiskulut ovat 120 euroa kuukaudessa, huomioidaan vähennyksenä 20 euroa.)



III ETÄVANHEMMAN ELATUSKYKY

Etävanhemman elatuskyky arvioidaan samoin kuin lähivanhemmankin, ainoastaan asumiskulut vähennetään sellaisenaan ilman, että lapsen osuutta vähennettäisiin. Avo/avioliitossa olevan asumiskulut puolitetaan.



Kunkin lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, mutta saadut elatusavut lasketaan yhteen ja jaetaan lasten lukumäärällä, jotta lapsille saadaan samansuuruinen elatusapu. Joskus on kuitenkin perusteltua, että sisaruksilla on eri suuruiset elatusavut.



IV LUONAPITOVÄHENNYS

Elatusavusta voidaan vähentää luonapitovähennys, jos tapaamisia vähintään seuraavasti:



alle 7-v 7-12-v yli 13 v

1. keskimäärin 7-9 yötä/kk = 26 28 31 euroa

2. keskimäärin 10-12 yötä/kk= 35 38 43 euroa

3. keskimäärin 13-15 yötä/kk= 45 49 54 euroa







Mikäli näin laskettu elatusapumaksu on suurempi kuin maksajan elatuskyky, lopulliseksi elatusavuksi vahvistetaan maksajan elatuskyky.



Pitkään oli käytäntönä prosenttisääntö: muualla asuva vanhempi maksoi 10-15 % bruttoansioistaan ensimmäisestä lapsesta, 9 % seuraavasta ja 8 % sitä seuraavasta. Joissain tapauksissa elatukseksi laskettiin 20 % nettoansioista. Tämä malli korostaa käytössä olevien varojen ratkaisevaa osuutta kulutuksessa ja elatusapuakin määrättäessä ratkaisevassa asemassa on maksajan maksukyky. Useimmissa maissa tämä on vallitseva käytäntö.



Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.



Lapsen elatusavusta ei lähihuoltaja voi luopua etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.

Oma exäni maksaa 100 ¿/kk. Määrä riippuu vanhempien tuloista ja monista muista seikoista. Kaikki lastenvalvojat eivät edes piittaa tuosta aiemmin esitetystä muistaakseni oikeusministeriön ohjeistuksesta. Mutta käräjillä siihen ainakin käsittääkseni tukeudutaan...



Jos miehellä on pienet tulot, niin kannattaako edes laittaa tätä tunnustamaan isyyttään?! Kunnalta saisi silloin tuon minimielarin (hieman alle 130 ¿/kk). No, jos olette naimisissa, niin lapsen isänä pidetään automaattisesti aviopuolisoa. Muuten isyys on tunnustettava ja sen voi äiti kieltää.

alle 7 vuotiaan kk-tarve on n.260¿, yli 7-vuotiaan hieman enemmän.

eli kun määritellään lapsen elatuksen tarve, summa jaetaan vanhempien kesken suhteessa tuloihin. Eli jos lapsen elatuksen tarpeeksi määritellään 300 ¿/kk ja vanhemmat tienaavat suht. saman verran, elatusmaksu on noin 150¿/kk. Kannataa miettiä elatusmaksua määriteltäessä asiaa myös ptällä tähtäimellä tai tehdä sopimus määräaikaiseksi. Sovittuja summia on todella vaikea saada myöhemmin muutetuksi.

onko kellään vastaavaa tapausta tai mitä olis elari