koliikki ?! Toivoisin vertaisapuanne!
Heissan,
Tarvitsisin omia kokemuksianne koliikkivauvan kanssa elosta. Itselläni näyttäisi olevan sellainen. Poika on 6 viikkoinen ja niin rakas meille.
Olen kuullut, että koliikki ajoittuu iltaan ja alkaa aina samalla kellon lyömällä.. Meillä kuitenkin kivut, ilmavaivat ja itkuisuus on ympärivuorokautista ja usein syönnin jälkeen alkavia. Vauvan nukkuminen on katkonaista ja ajoittuu yöhön, jollon tosin myös heräilee omiin masuvääntöihinsä. Tosin iltaan saattaa ajoittua kunnon huutojakso, jolloin itku on vielä raastavampaa kuin päivällä. Tällöin kantaminen ja heijaaminen auttaa, lopulta rauhoitetaan kapalossa.
Vauva on kasvanut oikein hyvin ja kaikki veriarvot olivat hyvät. Lastenlääkärillä ollaan käyty, kaiken pitäisi olla kunnossa.
Olen itse maidoton-,munaton- ja viljaton-dieetillä.. ei ainakaan vielä ole muuta vaikutusta kuin että omat mehut aika vähissä.. Tämä jotta allergioita saataisiin suljettua pois. Syödä haluaisin monipuolisemmin jo.
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? Kaikki mahdollinen on kokeiltu (Cuplaton, Disflatyl, vauvahieronta, vyöhyketerapia, kantoliina, kantaminen, tärinät, autot, kapalo) Apua ollaan saatu vaihtelevasti ja omia keinoja niiden pohjalta onkin käytöstä. Lähinnä kaipaan vertaistukea ja sitä, että voiko tämä olla koliikkia? Kun aina kuulen " meidän vauva itkee tunnin illassa" -tyyppisiä kommentteja koliikista. Tämä masukipuinen ja ilmavaivainen itkuisuus mua askarruttaa. Ja se kuinka me miehen kanssa selvittäisiin täysjärkisinä tämän yli.
Toivon, että jaksaisitte jakaa tätä asiaa! Olis mulle todella suuri apu. Muuten kaikki on niin ihanasti- haluaisin vaan, että vauvan elo olisi helpompaa. Välillä tulee niin epäusko, että tämä vaihe voisi koskaan loppua.
KIITOS SYDÄMESTÄNI!
magda_lena
PS. Rela-tipat eivät meille sopineet
Kommentit (22)
meillä oli kanssa kokopäivä koliikkia..ja tuntu että ei jaksa kukaan enää mitään.mutta sitten olikos se seitsemäs tutti mitä kokeiltiin niin se autto..luonnonkuminen tutti...siihen alkoi rauhottua..ja jotenkin rentoutui..ja ilmat tuli ulos helpommin.kun muuten tissiin rauhottu mutta keirre oli valmis kun koko ajan tuli maitoa ja taas ylitäyteen koko tyttö niin olo vaan paheni.ite vaan lainasin leffoja ja katoin sohval niitä tai kävelin olkkari ympäri kun tiesin et ainakin sen 3 tuntia illal huutaa..ja päivisin se oli rankkaa jos yökin oli ollu rankka.kyllä se sitten parin kk päästä alkoi loppua..mutta vieläkin neiti on aikas tarkka siitä että ilmaa ei kierrä missään ja kyllä ilmottaa heti jos on vaikee olo.nyt jännää kun pitäs tissitys lopettaa että miten tulee koliikki ajat mieleen..he.
neiti 10kk
ja määritelmähän menee jotenkin niin että vähintään kolme tuntia päivässä (yhtäjaksoista, ei kaikki päivän kitinät yhteenlaskettuna), kolme iltaa viikossa ja kolmen viikon ajan niin voi puhua koliikista. Monelle kelpaa vähempikin huuto tuon määritelmän alle.
Ja jos on todella koliikkia, niin huutoon tuskin auttaa juuri mikään :-( Tyypillistähän juuri on että syytä ei löydy, mutta aikanaan huuto lakkaa, usein jopa kuin seinään yhtenä iltana ei enää karjutakaan.
Kaikki ylimääräinen kannattaa koittaa jättää lapsen ruokavaliosta pois, eli rela-tipat, disflatyl, cuplaton, D-vitamiinit...ainakin jolleivat ne selvästi vähennä itkuisuutta. Veden tarjoaminen maidon sijaan voi olla hyvä idea, sillä jatkuva tankkaus vaan lisää vatsavaivoja. Kylvetystä voi kokeilla. Ja olkaa lapsen kanssa vuorotellen, toinen vanhempi poistuu huutoa kuuntelemasta ihan kokonaan niin jaksaa paremmin. Ja jos huudolle ei mitään voi niin itselle luurit päähän ja musiikkia kuuntelemaan - ei se ole lapsen huomiotta jättämistä, jos kerran sylissä kulkee koko ajan mukana. Jos rauhoittuu vaunulenkillä niin nukkukoon vaunuissa sisälläkin. Kaikki mikä helpottaa vanhempien elämää huutajan kanssa on sallittua. Ja kannattaa muistaa, että äidin korvissa huuto kuulostaa kaikkein pahimmalta eli muiden suhtautumista jatkuvaan karjumiseen ei kannata paljon pohtia eikä siksi kannata jättää lapsenvahtia pyytämättä, jotta itse pääsisi hetkeksi hiljaisuuteen.
Voimia teille!
KIITOS VASTAUKSISTA!
ITKUT ALKOI SIINÄ 3-4 VIIKON IÄSSÄ JA D ON LÄÄKÄRIN LUVALLA UUDESSA YRITYKSESSÄ, KOSKA PAHENSI OIREITA
itse annoin vatsavaivoihin maitobakteerijauhetta ja itsekin otin sitä...
mutta se johtui puhtaasti allergioista. Alkuun oli vain maito ja muna-allergia, mutta myöhemmin myös viljat ja soija osoittautui kaikista pahimmaksi. Soija aiheutti meillä jokasyötön jälkeen n tunnin verran huutoa + kolme tuntia illlalla putkeen. Muista oli vaan iltaitkut. Mutta huuto loppui todella nopeasti kun tajusin lopettaa soijan syömisen.
Pienikin vahinko altistuminen maidolle aiheutti vähintään kahden illan huudot eli mitään ei uskaltanut syödä kodin ulkopuolella (anoppilassakin väitettiin ettei ole maitoa ja loppujen lopuksi oli paistettu oivariinissa)
Jos vatsa on todella ärtynyt, sen paranemiseen menee useita viikkoja. maitohappobakteerit nopeuttaa ja usein ei riitä että vauva syö sitä vaan myös äidin on syötävä. Esim. Gefilus plus. Relan öljyt aiheuttaa vatsavaivoja vaikka muuten useat kehuu sitä.
Kannattaa syödä kuitenkin monipuolisesti. Eli syö hirssiä, tattaria, riisiä maissia vaihdellen ja vihanneksia ja hedelmiä niin ettei mitään tule isoa annosta päivässä. Näin voit estää sen ettei vauva altistu liikaa yhdelle ruoka-aineelle ja saa siitä mahavaivoja tai allergiaa. ITse tein sen virheen että söin isoja määriä kauraa ja vauva allergisoitui myös sille, kuten myös riisille ja maissillekin mutta ei vehnälle.
Voimia toivotan! Meillä oli ihan samanmoinen tilanne. Kaikkea kokeiltiin, " mikään" ei auttanut. Paitsi aika.
Lisäksi aloitimme kiinteät 3,5kk iässä ja mielestäni se auttoi (lastenlääkärimme kehoituksesta). Koliikki kesti meillä n. 4kk. Koko viime kesä meni tyttöä kanniskellessa, vaunuissa ei viihtynyt koskaan, sylissä heijasin ja kantoliinassa yhdessä hiksailtiin.
Edelleen tyttö on herkkävatsainen - ja ihana! Kovasti voimia teille!!
-k ja tyttö 10++ kk
p.s. annoimme cuplatonia kaikista pisimpään (muistaakseni 5kk asti), mutta en usko, että se auttoi...paitsi psykologisesti...lisäksi tyttö sai erikoiskorviketta 7kk asti.
SEN VIELÄ HALUAISIN KYSYÄ, ETTÄ MITEN TE KANSSASISARET HOIDITTE SOSIAALISET TILANTEET KUTEN KYLÄILYT? MÄ OTAN AINAKIN KOVAT PAINEET ESIM ILTAAN AJOITTUVISTA VIERAISTA JA VIIMEKSI EILEN TULTIIN ITSE AIKAISIN KOTIIN KOSKA VAUVA HUUSI...
Huomasin sattumalta kun unohdin antaa d-vitamiinia (olin niin poikki että ei muistikaan tahtonut toimia) että ilman niitä hän oli rauhallisempi. Jätin d-vitamiinin annon muutamaksi viikoksi ja hän oli taas" normaali" . Kokeilin taas ja muutaman päivän jälkeen itku alkoi taas.
Eli oireet alkoivat vasta muutaman päivän jälkeen kun olin antanut d-vitamiinejä ja loppui kaksi viikkoa annon jälkeen. Kokeilimme eri tavalla antaa tippoja: yhden tipan antamista 5kertaa päivässä, yhden tipan antamista kerran päivässä, pari kertaa viikossa jne. Kokeilimme myös kaikki merkit jopa luonnon kalanmaksan öljyä, mutta hän ei kestä ollenkaan d-vitamiinia.
Huomasin jopa että kun itse söin enemmän tuotteita joihin oli lisätty d-vitamiinejä niin hän reagoi rintamaidosta. Kun aloimme antaa korviketta ja pilttiruokia huomasimme myös että ei niistäkään sovi ne jotka sisältää d-vitamiinia. Olemme käyneet monet lääkärit läpi jotta löytäisimme syyn mutta kukaan ei ole kuullutkaan moisesta mutta sanoi että ei se mahdotonta ole. Jotkut lääkärit ovat sitä mieltä että d-vitamiinia on annettava vaikka on kipuja ja jotkut sanovat että jos meidän tyttö ei pysty kunnolla nukkumaan ja syömään koska kipu sen estää niin parempi vaihtoehto on olla antamatta.
Kokeilemme vieläkin muutaman kuukauden välein mutta ei hän vieläkään kestä d-vitamiinia (nyt 7kk). Yritän pitää häntä vähän auringossa jotta hän saisi d-vitamiinia. Kanadassa ei anneta tippoja vaan suositellaan vauvoille 3 kertaa 15min aurinkoa viikossa. (ei tietenkään niin pienelle kuin teillä).
D-vitamiini on tärkeää mutta meidän tapauksessa kipu oli aivan liian kova hinta maksettavaksi d-vitmiinin saanista.
Olen näiden 6 kk aikana lukenut paljon d- ja muista vitamiinista ja niitä löytyy montaa muutakin todella tärkeitä vitamiineja ja hivenaineeita luustolle joista kukaan ei puhu mitään. esim magnesiumi.
Jos päätätte kokeilla ilman d-vitamiinia, niin olisi mukava kuulla miten tämä teillä.
Ps. Jotkut tutkimukset ovat näyttäneet että magnesiumin puute aiheuttaa monessa tapauksessa koliikkia. Magnesiumin puute aiheuttaa kramppeja suolistoon. Eli voit kokeilla itse syödä magnesiumia (voit syödö tupla annoksen kuurina koska se ei kerry kehoon , näin jos sinulla on puute niin vauvalle ei jää mitään tämä oli lääkärin neuvo) ja vauva saa sitä näin rinta maidosta.
Meillä kauratyyny vatsalla auttoi välillä, ja äitini opetti minulle että kun vauva makaa vatsallaan niin ilmat tulee helpommin ulos. Ensin vauvalla voi olla vaikeata olla vatsallan koska ei ole tottunut mutta tepsi meillä. Tietenkin on itse siinä vieressä että ei satu mitään:)
Jotkut ovat myös kokeilleet laimentaa vichyä ja antaa sitä ennen kuin oireet alkavat, luin tämän äskettäin suomi24 sivuilta - äidit ja isät ja sitten koliikki palstan alla. En ole itse kokeillut...
Tässä tuli paljon tekstiä toivottavasti jotain uutta ja hyödyllistä.:)
Joo kiitokset lisävinkeistä. Täytyypä testailla magnesium. Toivotaan että SE nyt ei aiheuttaisi enää lisää ongelmia.. Kaikki mitä lisää ruokavalioon on stressaavaa.
Meidän vauva okseni d-vitamiinin antamisen parin tunnin päästä ja ripuloi vielä seuraavana aamuna. Ahdistaa kyllä etten ole sitä vielä aloittanut. Siksi oon ollut juttelemassa asiasta lastenlääkärin kanssa joka antoi luvan lykätä antamista. Toi on tosi hankala juttu. Riisitauti olis kyllä kova pala antamatta jättämisen seurauksena, joten täytyy yrittää vielä.
Magda-lena
joissain d-tipoissa on soijaöljypohja, joka voi allergisoida. meidän vaavi on allerginen soijalle, jota on yllättävän monessa mukana esim.soijalesitiinin muodossa tai soijakastikkeena. esim.devitol sisältää soija öljyä.muutenkin kasviöljyt ovat huonosti sulavaa eli esim.jekovit on vesipohjainen ja sopii toisille paremmin.itse aloitin d-vitamiinin vasta pari vkoa sitten ja jekovittina.
jos meinaat kokeilla magnesiumia, huomaa että se voi aiheuttaa löysää vatsaa ja huonoa oloa.kokeilin sitä raskausaikana levottomiin jalkoihin, mutta tulin niin huonovointiseksi, että oli lopetettava.
...että kamomillateetä jäähdytettynä voi antaa pullosta, rauhoittaa vatsaa ja auttaa unen tuloon.
ai -mitkä sosiaalitilanteet?
Eipä sitä koliikkiaikana paljon mihinkään menty tai kyläilty. Kotiimme välillä kutsuttiin vieraita ja itse sitten vauvaa kanniskelin kun isäntä viihdytti vieraita. Muutaman kerran käytiin kälyn luona, mutta käly perheineen stressaantui vielä enemmän ja itseä alkoi ahdistaa se päivittely ettei sitten tehnyt mieli mennä enää. Naapurissa kävin sitten useinkin kantoliinan kanssa, koska sieltä pystyi hyvin lähtemään pois jos huuto kävi liian voimakkaaksi.
Automatkat muutenkin oli ahdistavia kun ei viihtynyt hetkeäkään kaukalossa joten autoilu jäi enemmän liikuin sitten bussilla kun sai vauvan aina tarvittaessa syliin tai liinaan.
Mutta kotona sitten imuroin liinan kanssa ja tein kotihommia vauva liinassa. Saipa ajatuksia muualle vaikka huuto liinassta kuuluikin. Eipä sille huudolle mitään mahtanut, se asia vaan piti hyväksyä että riittää kun pitää sylissä ja on läsnä ja kun puuhastel, kävely ja melu rauhoitti niin sitä sitten tehtiin ja onneksi kämppä kiilsi ;)
Kerron hiukan meidän perheen tarinaa.
Pojan ollessa n.2 viikkoa alkoivat 24/7 kestävät kitinät. Eli meillä ei huudettu koskaan kurkku suorana vaan jatkuvaa kitinää. Öisin kaikkein pahimmat kun vaaka tasossa tietty nukkui, tissi suussa. Jouduttiin jumppaamaan monta kertaa yössä pieruja ulos.
Eli masuvaivaan tisua ja taas masu kipeä. Kiva kierre siis. Kokeilin maidottomat dieetit ym. mutta ei ollut mitään vaikutusta. Varmaan en sitten ollut tarpeeksi tarkka syömisien suhteen, mutta oma kroppa ei enää kestänyt " syömättömyyttä" . Eli tisulla oltiin melkein koko ajan. En päässyt edes vessaan päivisin kun mies oli töissä. Huuto oli hirmuinen siinä vaiheessa kun laskin sylistä pois. Saati että olisin istunut pöydän ääreen syömään. Eli meillä ei todellakaan kyläilty kolmeen kuukauteen missään. Ei viihtynyt autossa, ei vaunuissa, vaan ainoastaan tisulla.
Kokeiltiin kaikki keinot joita vain voi vain kuvitella. Viikkoa ennen 4 kuukautta masuvaivat loppuivat kuin seinään. Eli meillä koliikki (tai mitä ikinä olikaan) loppui siihen. Mutta yöunet jatkuivat edelleen huonoina ja päätin et nyt tämä äiti on tehnyt kaikkensa imetyksen suhteen ja korvike saa tulla rintaruokinnan rinnalla. Pääsen joskus edes ulos koiraa lenkittämään. Poika söi edelleen rintaa lähes tunnin välein.
Korvikkeen antamisesta meillä seurasi maitoallergia. Eli se miten paljon itkut vauvaiässä johtuivat maidosta on nyt vaikea sanoa. Vai oliko koliikkia vai mitä.
Mielestäni tärkeintä on OMA JAKSAMINEN!!!!Tekisin monta asiaa toisin nyt. En ajaisi itseäni ja kroppaani aivan loppuun. Onneksi henkisesti jaksoin vaikka varmaan lähellä oli...Fyysisesti kroppa ei kestänyt ilman unta. Siis 3 kuukautta lähes nukkumatta.
Eli ei ole väliä onko vauvallasi koliiikki vai mikä kunhan vaan jaksatte vauvan kanssa. Tiedän ettei auta vaikka sanotaan että kohta vauva jo menee kouluun, nauti vauva-ajasta. Meidän poika on nyt 6 1/2 kk ja nyt voi sanoa että on ihanaa vauva-aikaa. Siis vasta nyt. Viime yönä nukkui ensimmäistä kertaa 6 tuntia yhteen menoon. Ja äiti hehkuttaa vaikka ensi yönä kaikki on varmasti toisin.
Tuli hirmunen sepustus mutta vain tukea tarjolla.
Paljon voimia teille!
Alkoi 3vk iässä, loppui 3kk iässä, ei seinään mutta pikkuhiljaa itkuisuus väheni. Itki päivittäin väh. 4 tuntia putkeen, usein koko hereilläoloaikansa, nukkui puolen tunnin pätkissä kovan nukuttelun jälkeen. Muistan että tosi rankkaa oli. Kaikkea kannattaa kokeilla mikä vähänkin auttaa, lopulta auttaa vain aika.
Meillä auttoi se kun laitoin vauvan rintareppuun ja lähdin ulos reippaalle kävelylenkille. Nukahti usein siihen, mutta heräsi itkemään heti kun lenkki loppui. Kokeile kantoliinaa/rintareppua ellet ole jo kokeillut. Ainakin on vähemmän rasittavaa kannella vauvaa.
Voimia ja jaksuja. Nyt se tuntuu pitkältä ajalta mutta yleensä helpottaa kolmen kuukauden iässä.
Magda_lena:
Olen kuullut, että koliikki ajoittuu iltaan ja alkaa aina samalla kellon lyömällä.. Meillä kuitenkin kivut, ilmavaivat ja itkuisuus on ympärivuorokautista ja usein syönnin jälkeen alkavia.
/--/
Olen itse maidoton-,munaton- ja viljaton-dieetillä.. ei ainakaan vielä ole muuta vaikutusta kuin että omat mehut aika vähissä.. Tämä jotta allergioita saataisiin suljettua pois. Syödä haluaisin monipuolisemmin jo.
/--/
Lähinnä kaipaan vertaistukea ja sitä, että voiko tämä olla koliikkia?
Minusta tuo ei tyypilliseltä koliikilta kyllä enää kuulosta.
Kerrot jo dieettaavasi maitoa, munaa ja viljoja, mutta dieetti ei ole sanottavasti auttanut. Neljäs melko yleinen allergiaa aiheuttava ruoka-aine on soija, ja itse varmaan vastaavassa tilanteessa miettisin dieetin purkamista maidon, munan ja viljojen osalta ja soijan ottamista mukaan dieettiin.
Ymmärsin, että vauva saa yksinomaan äidinmaitoa. Miten itse kuvailisit maidon tuotantoasi? Mihin tahtiin imetät? Entä millä tahdilla vaihtelet imetysrintaa?
Osa kuvailemistasi oireista voi nimittäin johtua ns. suihkutissisyydestä etenkin, jos maidon muodostuminen on runsasta. Suihkutissisyydelle on monesti helpompi tehdä jotain, kuin ruoka-aineallergioille.
Voimia kovasti!
Meillä myös koliikkiprinsessa. Hyviä vinkkejä olet jo saanutkin, mutta kirjoitan vielä omani:
1) Maitohappobakteereja, mutta vain Gefilus Plus -merkkisiä, sillä ne ovat maitoproteiinittomia ja öljyttömiä.
2) Opeta lapsi käyttämään tuttia. Sen turvin voi joskus lähteä ulkomaailmaan.
3) Herkkämasuiselle korvikkeeksi sitten Tutteli Omneota, vaikkei olisikaan maitoallergiaa. Omneossa proteiiniketjut on pilkottu, joten on helpommin sulavaa.
4) Allergialääkäri sanoi meille (lapsella ei tiettävästi ole allergiaa), että viljojen suhteen ei kannata kiirehtiä. Masua huutavat vaavit huutavat usein myös viljoja aina 9 kk:n ikään saakka. Tämän sanoi kokenut allergologi Liisa Kuikka. Näin meillä toimittiin, eikä viljoista tullut lisäitkuja, vaikka kiinteiden aloituksesta tuli. Täysimetin sitten 6 kk .n ikäiseksi.
5) Osta kuulosuojaimet. Itku kuuluu läpi, muttei yhtä repivänä. Auttoi meitä kovasti.
Ja nyt paras juttu: tyttäremme on edelleen kovin voimakastahtoinen, mutta aivan upea 11 kk:n ikäinen tärmäkkä ja terävä tyttö.
Voimia!
Minä olen ja kärsin edelleen huonoa omaatuntoa siitä että en anna d-vitamiinia.
Mutta kun olen jonkun verran tuohon vitamiiniin tutustunut niin tiedän myös sanoa että tuo riisitaudilla pelottelu on vähän turhan rankkaa. Riisitautiin tarvitaan muitakin puutoksia muistaakseni fosfori ja kalsiumi. Riisitautia pystyy estämään kunnon ruualla ja auringonvalolla. En toki kannata d-vitamiinin jättämistä pois, se on kaikin puolin hyvä mutta jos teilläkin lapsi oksentaa ja ripuloi niin hänellehän tulee muitakin puutoksia puhumattakaan miten huutaminen vaikuttaa kehitykseen. Ja kunhän kasvaa voi olla että hän kestää tippoja tai sitten voit antaa kalaa ja auringonvaloa, näin hän saa d-vitamiinia.
En kerro kaikille meidän d-vitamiinin pois jättämisestä koska tiedän että d-vitamiini on kuin elämän eliksiiri tässä yhteiskunnassa:( neuvolassa kun ei meillä puhuttukaan muista tärkeistä vitamiineista ja monipuolisesta ruuasta.
Onko teillä ketään joka voi hetken hoitaa vauvaa? Asuimme itse silloin kaukana isovanhemmista joten olimme aika yksin joka tekee sen vielä rankemmaksi jaksaa huudon kanssa.
aivan mahtavia kommentteja olet saanut! Ja toivottavasti ne ovat luoneet sinuun toivoa. Kaikkea tosiaan kannattaa yrittää. Meillä vauva sai alusta asti lisämaitoa ja juuri noin kuukauden ikäisenä sai apteekin korviketta ja sitten siirryimme kustannussyistä Tutteli Omneoon, jota joikin sitten 8kk asti.
Sosiaaliset tilanteet (lähinnä siis meidän kyläilyt mummolassa ja parhaiden kaverien vierailut meillä) sujuivat siten, että vuoron perään miehen kanssa heijasimme vauvaa. Ja tuon liikkeen piti tosiaan olla tietynlaista, pikkuhyssyttely ei auttanut (neuvolassa asentoa taidetaan kutsua helikopteriksi tms.). Elimme pikkuvauva-aikaa viime kesänä ja koko kesä meni tosi sumussa. Hikoilimme miehen kanssa aamuyötä myöten vauvaa kanniskellessa. Öihin helpotusta tuli reilu 2kk kohdalla. Nukkui 4h pätkissä sen 8h, imetin yhden kerran yöllä. Illalla viimeiseksi sai pullosta korviketta. Olimme " lomalla" ulkomaillakin reilut 2vk. Mulle oli tärkeintä päästä pois kotoa - kantoliinassa onnistui aamupalan syönti (vauva siis nukkui) ja illallinen. Lounasaikaan tilasin huonepalvelusta ja välillä pääsin altaalle hieman aurinkoonkin, kun mies oli vauvan kanssa. Rankka reissu oli, vaikka pitkät lennot menivät hyvin - silti parempi, kuin kotona. Automatkat, vaunuilut - mikään ei onnistunut, ei suostunut nukkumaankaan. Kantoliina pelasti mun mielenterveyden;=)
Edelleen silti " kateellisena" katselen äitejä vauvojensa kanssa kahviloissa jne. Kun koliikista päästiin, alkoi vilkas liikkuminen - ei huvittanut olla paikallaan. Tempperamenttia sekin. Ihana lapsi kyllä on!!
Voimia:=)
-k
Olisin kysynyt vielä, ehkä olisin voinut antaa hyödyllisiä vinkkejä mitkä auttoi meitä: kävittekö monta kertaa vyöhyketerapiassa? Minkä ikäisenä itkut alkoi? Oletteko aloittaneet d-vitamiinit koska?
Meillä tyttö alkoi itkeä noin kuukauden ikäisenä, hän oli koko päivän enemmän tai vähemmän hereillä ja sai itku kohtauksia, illalla hän itki tai se oli enemmän kipu huutoa koko illan kl.23. Olimme aivan puhki.
Koko päivän hän inIsi ja illat huusi ja yöt nukkui katkonaisesti. Tyttö on nytt 7kk ja nukkuu vaihtelevasti mutta muistan että rankkaa oli....