Lue keskustelun säännöt.
Pitaisikohan huolestua? Masennusdiagnoosin saanut ystava on aloittanut mielialalaakkeet ja 2 viikon aikana on koko elama mennyt uusiksi.
10.03.2008 |
On irtisanoutunut vanhasta työstään. Tavannut netissä jonkun naisen (ystävä on mies), tavannut hänet muutaman päivän kuluttua ja nyt tunnettuaan viikon tämän naisen harkitsee kosimista ja lapsia. On ottanut myös lainaa ja aikoo pitää sapattivuoden matkustellen. Minulle soitti tänään pitkästä aikaa kuulumisiaan ja kuullosti vieraalle, ei omalta itseltään.
Kommentit (26)
tehdä mutta ei tuota tahtia. Oletko ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä, että parin viikon masislääkeiden käytön jälkeen on asiallista miettiä tuntemattoman naisen KOSINTAA? Minusta tuo kuulostaa jo enemmänkin siltä että on tulossa sairaalakeikka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tehdä mutta ei tuota tahtia. Oletko ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä, että parin viikon masislääkeiden käytön jälkeen on asiallista miettiä tuntemattoman naisen KOSINTAA? Minusta tuo kuulostaa jo enemmänkin siltä että on tulossa sairaalakeikka!
Ettekö te todellakaan näe sitä mahdollisuutta, että tämä ystävä on kokenut kriisin?
Kriisi aiheuttaa sen, että ihminen saattaa päätyä pistämään koko elämänsä remonttiin. Kriisin kuuluukin olla käännekohta elämässä.
Ja kyllähän rakastuminen on kautta aikojen pistänyt ihmisten päät sekaisin. Mikähän olisi riittävän pitkä aika tuntea toinen, ennenkuin saa puhua avioliitosta? Ei sellaista ole! Toki pari viikkoa ei kuulosta " järkevältä" ja kestävältä, mutta hän tekeekin suunnitelmiaan rakastuneen silmin. Siinä on vissi ero! t 26
miksi ei voi keskustella asiallisesti vaan pitää herjata eriävän mielipiteen esittäjää?
Hän ei jaksa mitään, tuntee olevansa arvoton, kyvytön työssä, kyvytön kaikessa. Kahden viikon jälkeen masennuslääke alkaa vasta pikku hiljaa vaikuttamaan. Jos ihminen on ollut oikeasti masentunut, hänellä ei todellakaan ole voimia laittaa kaikkea uusiksi, oli sitten miten valaistunut tahansa huonon olonsa syistä. Kuulin juuri yhtestä burnout-tapauksesta, joka oli suurin piirtein vain nukkunut kuukauden!
Niin, ja mulla oli myös suvussa yksi ihminen joka aloitti uuden elämän suurella metelillä ja päätyi tosiaan sitten mielisairaalajaksolle.
" pakko" juoda kyläpaikassa liian myöhään illalla...
Vaikka leikittäis että tuo mies tekee tosiaan nyt tarpeellisia muutoksia elämäänsä, niin silti tuollainen on näin liian riskialtista touhua. Masennus on jo sinällään merkki siitä että ihminen on jollain tavalla ylirasittunut ollut jo pitemmän aikaa. Kannattaako siihen sitten hankkia vielä lisää rasitusta tekemällä aivan äärimmäisiä muutoksia elämäänsä? Jo pelkästään äkki-irtisanoutuminen on kenelle tahansa ihmiselle kuormittava tilanne. Siihen uusi ihmissuhde, mitä ilmeisimmin myrsyisä kun heti viikon päästä ollaan kosimassa. Lainan otto. Maailmanmatkailu. Camoon. Stressimittarit paukkuu... Ei hyvä. Totta kai on hienoa jos masennus herättää muuttamaan elämäänsä, mutta tässä on nyt mopo karannut pahemman kerran käsistä.
Naureskeli vaan, että laittaa elämänsä kerrala kuntoon ja näin tää kuuluu mennä. Perhe ennen uraa jne. Minusta ei todellakaan ole hänelle tyypillistä puhetta ja huoli on suuri. Aiemmin on impulsiiviset jutut olleet tyyliin joku uusi harastus, johon on hankkinut pelit ja vehkeet heti viimeisen päälle ja sitten pian kyllästynyt hommaan.