Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaako ketään kun matka lähestyy? eli
23.08.2014 |
Pelottaako että jos jotain sattuu eikä pääse takas kotiin, koti-ikävä yllättää, ei ehkä olisi oikeastaan varaa koko reissuun, matkaseurasta ei oikein tiedä mitä on tulossa tai siis ihan mistä syystä vaan, ahdidtaako koskaan?
Kommentit (37)
Miestäni ahdistaa aina, sellainen hermoilija. Välillä ei osaa rentoutua lomillakaan. Suoraan sanoen aika ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei niinkään ahdista että mitä täällä kotona tapahtuu kun ollaan poissa, vaan ennen reissua alkaa ahdistaa että mitä jos lapset sairastuu eikä voida lähteä... stressaan sitä ihan todella. Paria iltaa ennen tarkkailen lapsia ja itseä ja omaa oloa ja pelkään että matka jää välistä.
Ajan myötä pakkaamisstressi on lieventynyt ihan huomattavasti, enää en jaksa välittää ihan kaikesta ja vielä emme ole tehneet mitään viidakossa seikkailu - reissua niin että voisi miettiä että ehkä kohteesta ei saakaan ostettua jos jotain jäi.
Mutta lentopelko ei vaan hellitä! Pari kertaa vuodessa pakotan itseni lentokoneeseen ja mietin, että en tiedä mitä pitäisi tehdä jos lentäminen olisi osa työtäni vaikka niin kuin monella on. Tiedän, ettei sille mitään voi jos jotain käy mutta lapset.... äääh, en halua miettiä enempää. Meilläkin rantaloma edessä alle viikon päästä.
Ahdistaa todella! Lentojen ja majoitusten varaaminen / maksaminen jo ahdistaa. Pelkään tekeväni huonoja päätöksiä, tyyliin että ensi viikolla olisikin saanut puolet halvemmalla tai että olen muuten vaan jonkin tarjouksen missannut. Sitten rupeaa ahdistamaan rahanmeno. Ahdistun myös käytännön järjestelyistä - miten pääsen lentokentältä hotellille jne. kun suuntavaistoni on niin älyttömän surkea. Ajoittain ahdistun myös näistä lentoliikennettä mahdollisesti haittaavista uutisista - sodat, tulivuoret, lentokiellot ym. Varsinaista lentopelkoa minulla ei ole.
Ahdistus helpottaa yleensä vasta sitten kun pääsen majapaikkaani hengähtämään ja toteamaan että hyvinhän se meni. Itse matkasta olen tähän asti aina kyennyt nauttimaan ongelmitta - tuuriakin on toki ollut, koska mikään ei ole vakavasti mennyt pieleen. Silti joka kerta uusi ahdistumisrumba alkaa... Nyt on pidempi reissu lähestymässä pikkuhiljaa ja ahdistus on kasvamassa aivan sietämättömäksi!
Ei todellakaan, päinvastoin. Ihana päästä pois Suomesta! Ahdistaa jos tietää ettei breikkiä ole tulossa
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:04"]
Ei todellakaan, päinvastoin. Ihana päästä pois Suomesta! Ahdistaa jos tietää ettei breikkiä ole tulossa
[/quote]
Minustakin on ihana päästä pois Suomesta ja rakastan matkustamista - sitten kun olen matkalle asti päässyt! Sitä ennen vaan aina ahdistaa tuollaiset typerät käytännönjärjestelyt ja rahanmeno... - 33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei! Iloinen odotus on päällä, että pääsee näkemään uusia kivoja paikkoja ja pois näistä kotiympyröistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä aina on paljon myös suuria ahdistuksen aiheita lomaan liittyen.
Kyllä minuakin innostaa kun matka on kuukausien päässä, mutta sitten kun se on muutaman viikon perästä, alkaa ahistaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ahdistaa. Viikon päästä reissu edessä.
Joo ahdistaa. Viikon päästä reissu edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressaan mutta aika lievästi esim. joku murtautuu kotiin tai Se palaa sillä aikaa. Pakkaaminen ahdistaa ettei vaan unohda mitään tärkeää. Olen yleensäkin helposti ahdistuva.
Minulla on ihan sama ongelma! Innoissani suunnittelen matkaa etukäteen, mutta kun se lähestyy ja mitä lähempänä se on niin alkaa ahdistaa ja tulee pelkoja. Mistähän tämä johtuu? Ihme juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressaan ja ahdistun. Jopa kadun matkan tilausta.
Ahdistaa jo silloin kun varaan lennot.
Ahdistaa lentäminen ja jos sairastuu matkalla ja onko talo palanut poroksi kun tulee taas kotiin ;)
Kyllä. Pelkään sitä, että meille tulee jokin taloudellinen romahdus ja hassasin matkaan, syyllinen olo. Ennen pelkäsin ryöstöä yms. matkalla.
Itse olen aina innosta pinkeänä suunnitellessani matkaa ja odotan sitä kovasti, mutta kun lähtöön on enää pari päivää niin... Plääh. En haluakaan lähteä. Miksi pitää taas mennä sinne tuntemattomaan jossa paikat ovat vieraita eikä kukaan puhu suomea ja varmaan kuolenkin vielä :D Aina kuitenkin perille päästyäni olen ollut taas täynnä intoa ja paljon hienoja muistoja reissuista, yhtäkään en ole katunut :D
Viimeksi tein äkkilähdön Kreetalle ja yksin ja asuinkaverina oli suht nuori tyttö mutta kuljimme eri reittejä. Ei ahdistanut mikään.
Ei ikinä ahdista:) Rakastan matkustamista ja inhoan arkeen paluuta! Reissut on ainoat hetket kun voin unohtaa kaikki huolet ja murheet edes hetkeksi. Loma ei ole lomaa kotisohvalla.
Matkustamme ulkomailla n 6 vkoa lomamatkoja + työmatkat.
Hassua lukea näitä viestejä kaikesta mistä ihmiset voikaan ahdistua:D Tai onhan mulla tulevalla työmatkalla yksi "ahdistuksen" aihe: joudun ajamaan yksin auton lentokentältä ulos ja 4 pvää ihan tuntemattomilla teillä:) Toisaalta - mikä ihana vapaus kun selvää ekalle motarille...