NAISET! Pätekää omillanne - älkää miestenne kautta
Ihan järkyttävää lukea täältä kuinka lähes kaikki palstailevat naiset etekvät työtä jollain 1500-2500¿ palkalla! Ja sitten perään kerrotaan, mutta se MEIDÄN MATTI, se sentään on diplooomi-insinööri ja tienaa ainakin 5000¿ kuussa.
Oletteko todella noin riippuvaisia miehistänne ja heidän urastaan? Miksi pädette heidän kauttaan?
Miksi ette halua ammatillista kunnioitusta itsellenne? Eikö rahkeet riitä vai onko kyse asenteesta/kasvatuksesta?
Olen entistä kiitollisempi ja onnellisempi siitä, että itselläni äly ja kapasitetti on riittänyt vaativaan koulutukseen. Minulla on aivan mahtava ja antoisia hyväliksainen työ, jossa saan kiitosta ja tyydytystä päivittäin. Olen pahoillani teidän puolestanne, joilla sellaista ei ole. Toisaalta uskon, että se on teistä itsestänne kiinni!
Kommentit (56)
Onko tässä jotain vikaa? Miksi minulla pitäisi olla ura?
Vierailija:
Sellaisen saavuttaminen on täysin mahdollista, vaikka jaloissa pyörisi lapsi(a), kunhan molemmat vanhemmat ovat siihen sitoutuneita.
Lapset " pyörivät jaloissa" - että silleen.
Eivät ne ole tiellä, vaan ovat siis mukana menossa - tätä tarkoitin? Ja aika konkreettista se pyöriminen vielä tässä vaiheessa on, kun lapsi ei ole koulussa.
Älä nyt ihan oikeasti vedä johtopäätöksiä aivan naurettavista asioista. Mene vaikka kodin ulkopuolelle, niin saattaa perspektiivi jopa kasvaa.
Pääasia, että tullaan toimeen. Minulla on akateeminen koulutus, mutta PALJON huonompi palkka kuin hyvin vähän kouluttautuneella yksityisyrittäjä-miehelläni.
Vierailija:
Älä nyt ihan oikeasti vedä johtopäätöksiä aivan naurettavista asioista. Mene vaikka kodin ulkopuolelle, niin saattaa perspektiivi jopa kasvaa.
Olen nimittäin työssäkäyvä äiti (tänään lomalla). :)
40
Meidän mummo aina sanoi, että silloin oli elämää, kun lapset pyörivät jaloissa. Mitä pahaa tuossa sanonnassa on? Ja ei, mummoni ei tosiaankaan ollut mikään uratykki vaan 11 lapsen äiti!
niin se tarkoittaisi sitä, että lapset ovat muun, tärkeämmän tekemisen tiellä.
Vai ei sitä sais enää miehestäänkään olla ylpeä?
No ei ap sitä tarkoittanut, höh. Vaan sitä, että totta kai miehestään saa olla ylpeä, mutta kannattaisi tehdä jotakin myös sen oman uran eteen. Näin rautalangasta väännettynä.
Vierailija:
Vai ei sitä sais enää miehestäänkään olla ylpeä?
Vierailija:
No ei ap sitä tarkoittanut, höh. Vaan sitä, että totta kai miehestään saa olla ylpeä, mutta kannattaisi tehdä jotakin myös sen oman uran eteen. Näin rautalangasta väännettynä.Vierailija:
Vai ei sitä sais enää miehestäänkään olla ylpeä?
Vierailija:
, mutta kannattaisi tehdä jotakin myös sen oman uran eteen.
" älkää pätekö miestenne kautta" , ihan selvä kielto. Kyllä mä päden edelleen mieheni kautta, olen hänen saavutuksistaa ylpeä, ja kerron sen justiin silloin kun siltä tuntuu.
Kaikki kunnia hoitoalan valinneille naisille, kunnioitan teitä suuresti. Ymmärrän että ammatinvalintaanne on vaikuttaneet muutkin kuin taloudelliset tekijät. Kirjoitin omasta näkökulmastani, olen työssä miesvaltaisella alalla jossa voi saavuttaa hyvän palkkatason olemalla pätevä ja osaamalla vaatia. Todettakoon, että minäkään en valinnut ammattiani ison palkan toivossa.
Uskon, että monessa ammatissa voi saavuttaa paljon ihan vaan olemalla tehokas ja pitämällä työmotivaation yllä osallistumalla koulutuksiin yms. Ja kaikki tämä voi tapahtua normaalin työajan puitteissa. Eri asia on tietysti vaativissa johtotehtävissä olevat - myönnän että näissä tapauksissa liiallinen kunnianhimo voi olla lapsilta pois, ellei mies ole sitten koti-isä.
Minusta on vähän epäreilua ajatella, että työssään kunnianhimoinen nainen ei voi olla yhtä hyvä äiti kuin sellainen joka ei saa mitään tyydytystä työstään. Näin siis karrikoidusti, kuten tällä palstalla on tapana. Onko ongelmana se, että kunnianhimoiset naiset tekevät (muka aina) pitkää päivää vai se, että on ylipäätään kiinnostunut muistakin asioista kuin lastenhoidosta?
Vierailija:
Onko ongelmana se, että kunnianhimoiset naiset tekevät (muka aina) pitkää päivää vai se, että on ylipäätään kiinnostunut muistakin asioista kuin lastenhoidosta?
Elämässä on tietenkin hyvä olla muitakin asioita kuin lastenhoito. Tekipä mitä työtä hyvänsä, on se luonnollisesti suotavaa tehdä kunnolla. Mutta perheen pitäisi aina olla etusijalla - ei sanoissa, vaan teoissa.
36
miten te kaikki tehokkaat uraäidit teette av:lla tähän aikaan perjantaina???
Lounastauollako? Enpä usko.
Nyt en puhu mistään Nokian pääjohtajana toimimisesta, mutta nousujohteisesta esimiestason urasta (esim. valtiolla) kuitenkin. Sellaisen saavuttaminen on täysin mahdollista, vaikka jaloissa pyörisi lapsi(a), kunhan molemmat vanhemmat ovat siihen sitoutuneita.
Sekä minulla että miehelläni on hyvä, akateeminen ura. Minulla valtiolla, miehellä yksityissektorilla. Olemme kumpikin sellaisessa asemassa, että työajat ovat esim. joustavat. Tarvittaessa turvaverkko auttaa, mutta aika harvoin sitäkään tarvitaan. Viimeksi olemme saaneet apua tilanteessa, jossa kumpikin aikuisista oli sairas ja niin heikossa kunnossa, ettemme päässeet sängystä ylös - ei siis uran takia.
Saavuttamallamme tasolla voimme tehdä töitä hyvin luovasti, kunhan ne tulevat tehtyä. Silti emme tee ylitöitä tai jos teemme (kerran, kaksi vuodessa), pidämme ne vapaana ja näin taas tulee lisäaikaa perheelle. Ja kun olemme töissä tehokkaita, myös vapaa-aika on pyhitetty sille tärkeälle eli perheelle. Meillä on hirveän tärkeitä asioita paljon: Lapsi, ura ja puoliso. Harrastuksista ei tarvitse tinkiä, jos niitä on harvoin. Ja suurin osa harrastuksistamme on sellaisia, joihin koko perhe osallistuu.
Kyllä, kaiken voi saavuttaa.
Vierailija: