Vauva-lehden nettijatkot: Rauhassa uneen

siis tuo artikkeli. Meilläkin tyttö on ollut koko pienen elämänsä (nyt siis 10kk) todella huono nukkuja. Ja tähän päälle vielä hyvin itkuinen.



Tällä huonolla nukkujalla tarkoitan sitä, että ensimmäisen 6kk tyttö heräsi yöllä vähintään tunnin välein ja n 3 kertaa yössä sai kannella ympäri asuntoa ja hyssytellä. Tuona aikana hän myös söi n 10 kertaa yössä. Kokeiltiin kaikkea, omasta sängystä perhepetiin, ei mitään vaikutusta.

Ja sen voin sanoa etten turhaa höösännyt vauvan kimpussa, vaan vasta sitten kun oli tosi kyseessä otin pois sängystä.



Päätettiin siis elää tytön tahtiin. Noin 8kk:n iässä alkoi hiukan helpottaa kun oltiin sairaalassa maitoaltistus testissä ja sitä ennen oltiin 1kk ilman maitoa. Tuona aikana tyttö muuttui ihan täysin, nukkui hyvät yöt (heräten vain 3 kertaa tissille). Nukkui silloin jo osittain omassa sängyssä.



Nyt kun tyttö on 10kk, hän syö yöllä 1-3kertaa aamuyöstä. Nukkumaan mennessä ei suostu muuten nukahtamaan, kuin minun viereen. Annamme tytön mennä omaan tahtiinsa, ja on siinä omakin lehmä ojassa, sillä en mitenkään jaksaisi enää alkaa jotain unikouluhömppää, tuon vaikean alun jälkeen.



Jos lapsi nukkuu paremmin vanhempien vieressä tai nukahtaa helpommin tissille niin mitä sitten?? Jokainen arvioi itse omat voimavaransa ja toimii sen pohjalta.



Ei siinä artikkelissa mainittu missään kohtaa minun mielestäni, että kaikki vanhemmat, joiden lapsi ei nuku täysiä öitä heti 6kk:n iästä saakka, menevät liika herkästi vauvan luo. Vai luenko vain valikoivasti välttäen syyllistävät kommentit. Minulla kun tätä syytä olisi syyllistyä. :)

Juuri noin olen itsekin ajatellut, että niin kauan kuin vanhempien unet eivät häiriinny perhepedissä, se on ok vaihtoehto, joskus ainoakin. Näin oli meidän esikoisen kanssa, joka ei nukkunut muualla kuin meidän välissä lähes vuoden ikään asti. Ei muistaakseni juuri syönyt, mutta puolen vuoden jälkeen pyöri niin paljon, että monta kertaa yritettiin jos jonkinlaisia unikouluja. Terkkari neuvolassa sanoikin, että osa lapsista tarvii enemmän läheisyyttä tuon ikäisenä. Poika alkoi nukkumaan vähän paremmin omassa sängyssä vasta lähes parivuotiaana kun pääsi omaan huoneeseen ja lastensänkyyn.



Tyttö (nyt 9 kk) on taas nukkunut aina omassa sängyssään ja tosi hyvin, jopa syömättä nelikuiseksi asti, mutta liikkuman lähtö aiheutti 8-kuisena yöheräilyt ja silloin valvottiinkin pari-kolme tuntia kerrallaan. Alkuun rauhoitin tissille, mutta lopulta, kun piristyi siitä vain, siirrettiin pitkän harkinnan jälkeen pojan kanssa samaan huoneeseen.



Joku kirjoitti, että olisi ollut mahdotonta siirtää vauva omaan huoneeseen, syytä ei selittänyt. Noin luulin minäkin ennen tätä siirtoa, mutta parina yönä jouduimme useasti juoksemaan rauhoittamassa, mutta sen jälkeen ei ole tarvinnut useinkaan. Poika (vajaa 3 v.) nukkuu edelleen toisinaan levottomasti ja tyttö herää, jos poika huutaa pitkään, mutta toisinpäin ei ole ollut ongelmia: tytön huutoon ei poika herää. Pelättiin etukäteen, että molemmat alkavat heräilemään ja elämä menee vielä enemmän sekaisin, sen takia harkittiin pitkään ennen siirtoa. Kaikkea kannattaa kokeilla, vaikka tiedänkin, että mitä väsyneempi itse on, sitä vähemmän jaksaa ruveta kokeilemaan uusia ratkaisuja. Viikossa näkee, oliko ratkaisu järkevä vai ei. Meillä tyttö ilmeisesti häiriintyi minusta, ennenkaikkea tissistä, samassa huoneessa, koska huusi heti suoraa huutoa, eikä rauhoittunut sänkyynsä ennen siirtoa. Kaikki muuttui huomattavasti valoisammaksi sen jälkeen, kun ollaan saatu nukkua.



Parempia öitä kaikille! Kokeilkaa hullujakin ideoita!

erikoinen sillä ei ole koskaan syönyt öisin, ei edes laitoksella. Illalla söi ja nukkumaan, vasta 05-06 heräsi syömään seuraavan kerran. Olen aina luullut että kaikki vauvat heräävät yöllä syömään 2-3 kertaa.



72oinas ja pikku-ukko 4kk

meillä poika nyt 5,5 kk syönyt rintaa syntymästään saakka kahen tunnin välein läpi yön. Nyt iltapuuroa syöty noin kuukauden ja eka unipätkä on noin 4 tuntia.mutta muuten edelleen syödään yön aikana noin 3 kertaa ainakin.



Omaan sänkyyn aloimme opettamaan pari viikkoa sitten ja hyvin alkoi kunnes tuli korvatulehdus. Nyt nukutaan taas meidän välissä ja tissillä ollaan tosi tiheään. Tarkoitus olisi pitää lempeätä unikoulua heti kun tilanne rauhottuu ja 6 kk jälkeen yritetään luopua yösyötöistä. olisi niin ihanaa nukkua yönsä heräilemättä tai olisi edes vain 1 yösyöttö. 5 kertaa yössä on on aika paljon...

vastasyntyneenä poika piti herättää väkisin syömään kun oli niin pikkuinen. jonnekin 3kk ikään heräsi ja söi 2 tunnin välein, paitsi eka unipätkä oli 4 tuntia. 4kk iässä tämäkin rytmi meni sekaisin ja heräili tunnin välein, mutta ei enää syönnyt kuin 3-4 kertaa.... Iltapuurot ei vaikuttanut heräilyyn mitenkään, syöminen väheni 2-3 kertaan. Lihojen mukaantulo ei vaikuttanut heräilyihin, mutta vähensi syömiset 1-2 kertaan. Imetyksen lopettaminen 7kk iässä ei vaikuttannut heräilyihin, mutta syö vain 1 kerran aamuyöstä klo3-4.... Nyt siis 8½ kk ja huonona yönä heräilee itkeskelemään peppu pystyssä tunnin välein, hyvänä yönä vaan pari kertaa.



En tiedä mitä olemme tehneet " väärin" , minä olen todella herkkäuninen ja herään kyllä pienimpäänkin inahdukseen. Olen silti yrittänyt olla reagoimatta jollei ole tarvetta... Meidän poika nostaa kierrokset todella nopeasti jos ei mene taputtelemaan ajoissa ja sitten se rauhoittelu vasta viekin aikaa. Ja kaveri on muutenkin aika kovapäinen ja tietää kyllä mitä tahtoo ja osaa sen ilmaista äänekkästi



t. Fiikus

...ja eri tavoin ovat nukkumiset menneet, riippuen vauvasta. Esikoinen söi öisin, kunnes puolivuotiaana päätti, että rintamaito riittää ja siitä vähitellen myös yösyötöt vähenivät. Tosin muistan, että nukuttaminen oli jossain vaiheessa neidin kanssa ihan oma ohjelmanumeronsa. Tyttö halusi vain hipeltää minun pitkiä hiuksiani nukahtaessaan ja niinpä minä ystävällisesti roikotin hiuksiani, ja koko päätä, pinnasängyssä :/ Onneksi siitä tavasta päästiin, kun lapsi siirtyi lastensänkyyn nukkumaan.



Toinen lapsistamme alkoi 2kk:n iässä nukkua yöt läpeensä, eli n. 10-12 tuntia yhtä soittoa.



Kolmannesta vauvasta eteenpäin olemme nukkuneet perhepedissä ja se on ollut meille hyvä ratkaisu. Siinä vauva saa syödä omaan tahtiinsa - tai olla syömättä. Minä en onnekseni herää mihinkään ylimääräisiin vauvan ääniin, vaan vasta sitten, kun vauvalla on oikeasti nälkä. Mies ei useinkaan herää mihinkään :) Nämä perhepedissä nukkuneet lapsemme ovat lopettaneet itse omaan tahtiinsa yösyömiset. Kolmonen imetyksen päätyttyä 10kk iän jälkeen, neljäs puolivuotiaan (vaikka vielä imetin) ja nyt tämä viitonen (8kk) syö vielä yöllä, mutta vain kerran tai kaksi.



Meillä on siis aina menty lapsentahtisesti tässä asiassa, eikä minusta kyllä totuuden nimissä olisi varmaan ollutkaan unikouluttamaan vauvaa. Onneksi meille on siis sattunut vain suht hyvät unenlahjat omaavia lapsia :)

Ajattelin aloittaa unikoulun viime viikolla, ja eihän se ottanut kuin yhden yön, ja nyt poitsu nukkuu koko yön syömättä! :D



-Eli ekana yönä heräsi huutamaan jo puolen yön jälkeen. Huusi yhteensä vähän reilu 30min, jonka aikana kävin 2-7min välein häntä paijaamassa ja hyssyttelemässä, otin myös kerran syliin. Sitten lopulta nukahti, ja nukkui 7:30 asti.

-Toisen yön nukkui kokonaan heräämättä!!! :O

-Siitä eteenpäin on öisin herännyt välillä itkemään vaimeaa uni-itkua, mutta nukahtanut pian itsekseen uudestaan, tai olen joku yö kerran käynyt asentoa parantamassa.

Tämän ekan vuoden kun olen pompannut pienimmästäkin ininästä hänen huoneeseensa ja tarjonnut milloin syliä ja milloin pulloa...ai - miten niin esikoinen ;D Mutta onneksi uskaltauduin unikoulu-kokeiluun, koska nyt nukkuu koko perhe paremmin - ja tosiaan yhden yön pikku itkujen jälkeen!!!

Meillä esikoinen ei huolinut tissiä kun kaksi kuukautta ja siten nukkui yönsäkin alusta asti kunnolla.

Neiti onkin sitten ihan erilainen. Ikää on nyt 10kk:tta ja vielä heräilee öisin tissille. Puol yhdeksän maissa nukahtaa tissittelyn jälkeen mun syliin ja siitä vien sänkyyn. Herää noin tunnin kahden päästä ekan kerran. Yleensä auttaa kun tulee röyhtäisy mutta yleensä saan ottaa viereeni ja antaa tissiä. Eipä siinä sitten kauaa olekaan kun jo molemmat nukutaan. Jos en nukahda neiti nostetaan omaan sänkyyn ja herää sieltä parin tunnin päästä ja taas saa ottaa viereen.



Pitäisi kanssa kokeilla tuota unikoulua mutta esikoinen nukkuu samassa huoneessa enkä vielä halua häntä omaan huoneeseen laittaa.

Useimmiten sitten neiti nukkuukin vieressäni aamuun asti eikä turhia heräile.

Kai se sitten joskus loppuu kun tissi ei enää kelpaa. Vuotta ajattelin imetykselle takarajaksi. Tuttia meillä ei ole huolittu vaikka on koitettu kovin tarjota :)

mua niin ahdistaa noi " puolen vuoden rajat" mistä puhutaan joka paikassa. meillä alusta asit ollu tosi huonoa nukkuminen, päivin ja öin. nyt tyttö reilut 9 kk ja tällä viikolla ekaa kertaa onnistu et ei syöny yöllä. aamumaito sit kyllä jo puol kuus mut siitä sit pitää herätäkin jo kun neiti on niin pirtee.



Yöllä edelleen herätään kolmisen kertaa metelöimään ja ehkä kerran on nukahtanu itekseen sen jälkeen ku oli iha pieni. silloin onnistui nukahtaminen jossain vaiheessa niin et laitto vaan sänkyyn ja laulo vähän ja it jätti oleen. piti ehkä pari kertaa antaa tutti takas mut nukahti kyllä. nyt ei toivoakaan. ei ees pysy makuulla paitsi jos pidän häntä siinä. nukutan aika usein viereen niin että tyttö on tiukasti kainalossa ja siinä aina rauhoittuu oikeastaan heti.



imetyksne lopetin tällä viikolla kun huomasin että sitä ei näytetty enää kaipaavan... Pulloon jaksaa neiti keskittyä paremmin joten maidot tulee nyt sitä kautta. en tiedä miten liittyy tuohon nukkumiseen mutta sen sanon, että vähemmän helposti tulis yöllä ruokaa annettuakaan jos tarvis lähtee lämmittää! eli aika itekseen nyt vierottui, mtuta katsotaan jos ne unet joskus paranis.



meillä vielä monena yönä saatetaan melskata puol kolmesta viiteen aamulla. ja sit kuudelta ylös...



heti jos jollain on jotain taikakeinoja millä lapsen saa nukkumaan öisin niin tänne kiitos :D Voin sanoo et oon välillä vähän väsynyt kun päivän oon koulussa 8-16 ja sit tyttö hoidosta, ilta yhessä, tyttö nukkumaan, koulutehtävät kasaan, graduakin pitää vähän väsätä samalla...ja sit nukun n tunnin ennen ekaa metelöintiä.



selviääkö tästä hengissä ollenkaan???

Meidän tytön kanssa oli alkuun ongelmana nukuttaminen. 1-2kk iässä ei nukahdettu kuin syliin, tissille, ja siitä sitten nostin hänet omaan sänkyyn nukkumaan. Syömään herättiin sitten ensin 3-4 tunnin päästä, jolloin otin tytön viereen syömään -ja nukkumaan, sitten syötiin tunnin-kahden tunnin päästä, ja tätä jatkui aamuun asti.

Parikuisena aloin nukuttamaan tyttöä mahallaan, kun ei enää nukahtanutkaan syliin vaan heräsi samantien kun laitoin sänkyyn. Itkuhan siinä tytölle pääsi, mutta tynnyttelin hänet uneen pyllyä heijaamalla. Tästäkin konstista luovuttiin alle nelikuisena, kun ei enää halunnut nukkua mahallaan. Yllätyksekseni tyttö myyssäsi hetken peiton ja unirätin kanssa, ja nukahti aivan itsekseen sänkyynsä! Tyttö siirtyi myös nukkumaan omaan huoneeseen vähän alle nelikuisena, syömään herättiin kerran yöllä ja kerran aamulla, noin tuntia ennen heräämistä.

Tyttö on nyt 5kk. Meillä syödään jo kiinteitä, joten olen kokeillut vedättää yösyöttöjä. Imetän osittain, yöllä siis annan pelkästään rintaa (helpoin). Tutti kelpaa nukutuksen apukeinona, joten toisinaan olen iskenyt tutin suuhun ja tähän tyttö on taas nukahtanut, tosin itkuisena tämä ei tepsi, vaan vaatii tissin että saa uudestaan unen päästä kiinni. Viime yönä meillä syötiin vasta puoli viiden aikaan aamulla ensimmäisen kerran!

Uskon, että meidän tapauksessa auttoi se, että tyttö nukkuu omassa huoneessaan. Hän on aina ollut kova tissin perään, ja varmasti heräsi syömäänkin ihan sen takia, että maito tuoksui yöllä nenään. Viereen jos otat nukkumaan, voi olla varma että saa toimia koko yön maito-automaattina... Ja kyllähän se meillä on ollut niin, että kun ikää on enemmän, on nukkuminenkin helpompaa. Plus tietysti se, että nukkumaan käynti tapahtuu aina samoja rutiineita noudattaen.

taas juttu, jossa syylistetaan kaikki perheet, jossa vauvat nukkuu perhepedissa.... minusta olisi ollut kiva jos olisi ollut edes mainittu, että noin 20% vauvoista tarvitse äitiä yölläkin ja ei halua missään tapauksessa nukkua omassa sängyssä, puhumattakaan omassa huoneessa. Meillä nukutaan alusta asti todella hyvin vauva äidin vieressä ja en voi edes kuvitella juosta yöllä toiseen huoneeseen. Vauvamme itki alusta alkaen ihan hysteerisesti kun laitettiin sen oman sänkyyn. Vasta nyt, 9 kk vanhana, se suostuu edes leikkimään siinä´, mutta heti kun väsyttää, tarvitaan äitiä. Kyllä olisi helpompi laittaa sen toiseen huoneseen ja antaa huutaa, mutta miltä se vauvalle tuntuisi? Toisaalta uskotaan nykyään, että vanhempien huone tai sänky on pienelle vauvoille myös kätkykuoleman takia turvallisempi vaihtoehto. Eli - nukutaan näin miten vauva haluaa... ja monissa tapauksissa nisäkkäpennun paras paikka on emon ihoa vasten =)

Meidän poika on ollut aina tosi huono nukkuja vaikka varmasti artikkelissa mainitut " unirituaalit" sekä " kiintymyssuhteet vanhempiin" ovat kunnossa. Itseäni ärsyttää suunnattomasti väite siitä että lapsen heräilyyn voi olla syynä äidin liian herkkä reagointi lapsen ääntelyyn tai " itseluottamuksen" puute nukutusasioissa. Meillä ainakin poika huutaa täyteen ääneen heti herätessään, ei äidin tarvitse arvailla äänteleekö poika unissaan vai onko hereillä :) Jos olisimme siirtäneet pojan eri huoneeseen nukkumaan (kuten jutussa neuvotaan) olisi elämä mennyt aivan mahdottomaksi! Enkä koe että en luottaisi itseeni tarpeeksi ja poika siksi heräilisi.... Mitkään unikoulutukset tai muut " kikkailut" eivät meillä ole toimineet ja olen tullut siihen tulokseen että jotkut vauvat vain ovat huonompia nukkujia kuin toiset.



Tällaiset äitiä syyllistävät artikkelit vain pahoittavat mielen. Muutenkin ihmetyttää esim. miten jutussa esitetään että vauvan ei olisi hyvä nukkua vanhempien kanssa samassa huoneessa, tämä on varmasti melko kiistanalainen seikka. Itse olen sitä mieltä että vauvan on paras nukkua äitinsä kainalossa, mutta en lähtisi tuomitsemaan muitakaan tapoja. Eikö vanhemmat kuitenkin tunne ja tiedä lapsensa parhaiten, mielestäni ulkopuolisten ei kannata näihin asioihin lähteä laukomaan ehdottomia mielipiteitään.

Mielestäni myös yli 6 kk vanha vauva voi tarvita yöllä maitoa, meillä ainakin syödään vielä aivan selvästi nälkäisenä kerran yössä (poika 11 kk).

Kirjoitellahan saa asioista ja niistä täytyy voidakin keskustella. Jokainen löytää varmaan oma tyylinsä. Meillä esikoinen söi yli 6kk vielä yölläkin maitoa rinnasta ja nukuttiin perhepedissä. Kuin myös jokaisen muun lapsen kohdalla. Meillä lapset nukkuivat paremmin äidin kainalossa kuin omassa pinniksessä. Näin meillä ja joillakin voi olla toisin.



Miranneli ja kolme lasta 6v, 4v ja 4½kk.

Toisen lapsen myötä olen herännyt siihen todellisuuteen, että lapset todellakin ovat yksilöitä. Jos kakkonen olisi ollut esikoisemme, pähkäilisin varmaan, mitä olen tehnyt väärin. Mutta nyt uskon, että lasten luonteissa, temperamenteissa, reagointitavoissa ja unenlahjoissa vain on eroja.



Esikoinen oli pikkuvauvavaiheen jälkeen helppo nukutettava, tällainen klassinen tapaus, että iltarutiinien jälkeen hänet vietiin sänkyyn ja hän nukahti sinne itsekseen. Noin suunnilleen. 4-9 -kuisena hän nukkui parvella (ei ihan vieressäni vaan omalla patjallaan) ja siitä sitten siirrettiin pinnikseen. Tyttö söi öisin 11-kuiseksi, mutten kokenut sitä ongelmaksi, kun hän todella söi ja nukahti helposti uudelleen. Hänen kanssaan olisi voinutkin olla kiintymyssuhteen ongelmia, tyttö kun pääsi kotiin n. 5-viikkoisena. Parivuotiaana alkoivat kauhukohtaukset, ja vieläkin tyttö reagoi levottomalla unella, jos päivä on ollut liian vauhdikas.



Toinen tyttäremme (nyt 1v 3kk) on toista maata. Vasta n. 8-kuisena sain hänet nukahtamaan omaan sänkyynsä. Tutti ei ole kelvannut, mutta tissiä pitäisi saada. Vieressäni/samassa huoneessa tyttö nukkuu levottomammin, joten olemme siirtäneet pinniksen toiseen huoneeseen. Saan tytön silittelemällä, taputtelemalla, heijaamalla ja välillä sylittelemällä nukahtamaan uudelleen ilman tissiä, mutta hän on sitten tästä " tassuttelusta" riippuvainen eli herää joka tapauksessa useamman kerran yössä, sai tissiä tai ei.



Mä olen saanut paljon henkistä tukea seuraavasta linkistä:

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2547,6444,6445,7649

On nukuttu 2kk:den ikäisestä klo 00-10.00.

Sitä ennen kyllä neljäntunnin välein heräili ja muutenkin huusi ku oli koliikkia. Mutta nyt on rauhoittunut.

Apua! Äitiä väsyttää nyt, kun puolivuotiaaksi asti helppo tapaus alkaa muuttaa tapojaan...

Eli poika söi seitsemän kuukauden ikään asti tissiä 2-3 kertaa yössä. Nukkumaan meni hyvin, ja yölläkin " valvoi" vain syötön ajan. Sitten kävimme läpi lempeää unikoulua, yösyömiset jäi. Nukkui siis kymmenen tuntia ilman tissiä ihan pari kertaa tutittamalla.

Nyt poitsu on sitten oppinut seisomaan... Viime yönäkin nousi treenaamaan pinniksessa kahdeltatoista ja leikkiä jatkui kaksi tuntia. Itkee vasta, kun on koikkelehtinut pystyyn - eli kai sitä, kun ei pääse siitä itse alas. Rauhoittuu ihan ok, kun hänet laittaa takaisin pitkälleen, mutta kun pääsen itse sänkyyn, niin jo ollaan taas pystyssä. Olen ottanut sitten " viimeisenä keinona" viereeni sänkyyn, ja kun uni on tullut olen siirtänyt omaan sänkyyn. Nyt treenit kuitenkin jatkuvat myös meidän sängyssämme! Eli miten unikouluttaa koikkelehtijaa - menee äidillä ja isillä närvit...

Meillä 2 kk:n ikäinen menee illalla nukkumaan n. 21.00 ja herää ensimmäisen kerran 05.00-06.00 ja nukahtaa sitten syötyään vielä n. pariksi tunniksi. Näin meillä on mennyt jo melkein kuukauden ajan. Kun vain itse oppisi nukkumaan myös, ettei heräisi pitkin yötä kuullostelemaan onko kaikki hyvin ja nukkuuko vauveli tosiaan.

Meillä 2 kk:n ikäinen menee nukkumaan n.21.00 ja herää ensimmäisen kerran 05.00-06.00 ja syötyään nukahtaa vielä pariksi tunniksi. Olen siis onnellisessa asemassa. Kun vain sitten itse nukkuisin myös, etten heräisi koko ajan tarkistamaan onko kaikki kunnossa ja nukkuuko vauva tosiaan...

Meillä 2 kk:n ikäinen on jo kuukauden ajan mennyt nukkumaan n.21.00 ja herää ensimmäisen kerran 05.00-06.00 ja syötyään nukahtaa vielä pariksi tunniksi. Kun vain itse osaisi nukkua...