Olenko itsekäs paskiainen, kun en halua synnärin perhehuoneeseen

Mä en ymmärrä kuka haluaa sairaalaan mukaan miehensä ja lapsensa. Siinä käy kuitenkin niin että mies nukkuu ja sä paimennat kahta lastaasi.

Nauti vaan ajasta uuden vauvan kanssa, ei tartte koko perhettä siinä sivussa hoitaa _eikä_ pahoittaa yhden lapsen mieltä. Ja juu kuulostat oikein unelmien äitipuolelta. :/

sitten ketään. siis ei perhehuoneeseen ollenkaan.



kun saimme toisen lapsen niin meillä oli esikko ja ukko mukana synnärillä. Esikoinen ei ollut kuin reilu vuoden, paremmin olis varmaan mennyt jos ei oltais perhehuonetta valittu ollenkaan.

Vai onko äitinsä luona? Minusta tuo asia riippuu siitä.

Mutta on meillä 2-3 päivää viikossa. Lisäksi hänellä on pieni sisaruspuoli jo äitinsä puolelta. Mun lapselle tämä on ensimmäinen sisarus. Ap

Uusi vauva on kuitenkin lapsellesi toinen sisarus. Eka verisisarus ehkä, mutta isoveli hänellä jo on avioliiton kautta...

Et voi kohdella omaa lastasi eri tavalla kuin miehen lasta.

ei saa yöpyä kuin äiti, vauva ja isä. Eli vanhemmat sisarukset ei saa kun käydä vierailulla. Josta syystä noissa perhehuoneissa on lähinnä vain ensisynnyttäjiä.

Uusi vauva on kuitenkin lapsellesi toinen sisarus. Eka verisisarus ehkä, mutta isoveli hänellä jo on avioliiton kautta...

Et voi kohdella omaa lastasi eri tavalla kuin miehen lasta.

Mutta vauvan suhteen sisarusten on oltava samalla viivalla.

Mitähän pahaa lapsi on mahtanut sinulle tehdä kun noin hyljeksit?

Pistäppäs kenkä toiseen jalkaan ja mieti jos erotilanteessa ex puolisosi uusi kohtelisi omaa lastasi samalla tavalla?

synnytyssairaalaan oleilemaan. Tosiasia on kuitenkin se, ettei mieheni poika ole minun oma ja hän on tavallaan minulle vieras ihminen.





Ap

synnytyssairaalaan oleilemaan. Tosiasia on kuitenkin se, ettei mieheni poika ole minun oma ja hän on tavallaan minulle vieras ihminen.

Ap

vauva ja miehesi kouluikäinen poika ovat miehesi lapsia siinä kuin sinun lapsesi ja vauva sinun.



Olen sitä mieltä, että unohda perhehuone. Sinänsä ymmärrän sinunkin aatoksia, mutta... Jos teille on tulossa miehen kanssa yhteinen lapsi, on vaikea kuvitella, että hänen poikansa, joka on teillä 2-3 päivää viikossa, on sinulle vieras.

Lähdin pois 2 päivää synnytyksen jälkeen.

Paljon parempaa ja kivempaa kotona

Se kouluikäinen poikahan on koulussa, ei se voi muutenkaan "majailla" siellä sairaalaassa! Ikävältä silti tuntuu, että et tunnu arvostavan tätä lasta ja hän on sinulle omien sanojesi mukaan kuin mikä tahansa vieras. Hän on miehesi lapsi, joten et voi kohdella häntä vieraana!

mielestäni kouluikäinen lapsi, joka tuntuu vieraammalta, ei kuulu "majailla" perhehuoneessa. Hormonimyrskyssä on aika herkkä, kaikkine juttuineen aika intiimiä... koululainen on aika iso seuraamaan vierestä.



Koululaisen aika tulee perhehuoneessa pitkäksi. Tärkeää on vierailla vauvaa katsomassa, mutta ei sen enempää. Hän voi olla äidillään, kun vanhemmat tutustuvat vauvaan. Mustasukkaisuus voi päinvastoin lisääntyä, kun vauva pyörittää koko kuviota ja ei ole tarjolla perhehuoneessa paljon muuta ajateltavaa kuin vauva.

mahtavaa, että tarvitsee stressata jo ensimmäisistä päivistä!

sanon että teillä ei tule hyvin onnistumaan jatkossa jos sun asenne ei muutu, valitettavasti. Meilläkin on meidän, mun ja sun lapset ja vaikken alussa pitänyt miehen tytöistä oli PAKKO hyväksyä asian TAI erota, jossain vaiheessa se hetki tulee vastaan. Kannattaa mietti sitä nyt jo kun tavallaan aloitatte ruudusta 1 uutena kokoonpanona ja perheenä. Kesti monta vuotta ennen kun pystyin sanomaan että tykkään hänen tytöistä mutta aidosti, nyt teen sen. Rakastaa ei tartte, eikä voikaan mutta täytyy aikuisena hyväksyä ja ottaa mukaan perheeseen, ja ennen kaikkea käyttäytyä samoin kaikkia lapsia kohtaan.

Haluatko kysyä jotain? toivottavasti teillä alkaa menemään hyvin mutta jos et rupea ajattelemaan toisin näin ei käy, sen voin sanoa 100% varmuudella.