Onko se jotenkin äideiltä pois, jos kaikki naiset ei halua lapsia ollenkaan?

samoista asioista kuin itse? Kertokaa se!



Jos itse on halunnut vaikka miehen tai hevosen, niin onko se uhkaavaa että joku toinen voi elää sinkkuna tai hevosettomana? Miksi tämä lapsiasia on niin iso juttu?

Vierailija:

helposti se elämä jää sitten siihen biletys-shoppailu-matkustelu-vaiheeseen.

Mitä gloriaa muuten on siinä, että elämä jää päiväkoti - hiekkalaatikko - ruokakauppa - muskari -vaiheeseen?

niistä naisista, joiden ei olisi todellakaan koskaan pitänyt saada ensimmäistäkään lasta.

Vierailija:

Ja ps. tätä en kyllä kehtaisi irl kenellekään sanoa. Mutta sitä mieltä olen, että sääliksi käy heitä.

En minäkään ajattele kasvissyöjistä, että onpa kurjaa kun ovat valinneet tuollaisen vakaumuksen, kun minun mielestä pippuripihvi on ihan parasta. Tai absolutisteista että voi kun he eivät koe sitä ihanaa fiilistä kun on nousuhumalassa.

Minusta on hienoa se että jos joku ei halua lapsia, ei niitä myöskään hanki vain sen takia kun kaikilla muillakin on tai sukulaiset painostavat. Miksi ihmiset haluavat aina vääntää kaikki muutkin samaan muottiin missä itse ovat?

on lapseton (omasta valinnastaan). Kieltämättä kuitenkin oli vaihe, että tuntui, ettei ole kovin paljon yhteistä, kun itse oli hektisemmissä pikkulapsitohinoissa ja lapsettomalla aika eri meiningit, mutta kyllä taas olemme hyviä frendejä, enkä voisi kuvitella, että hänen lapsettomuutensa minua häiritsisi tai jotenkin jaksaisin hänelle kaupata lapsiperheen ihanuutta, vaikka olenkin sitä mieltä, että elämän luulisi muuttuvan tyhjäksi jossain vaiheessa ilman lapsia, mutta pidän mielipiteeni omanani, koska pidän ystävääni niin älykkäänä, että hän osannee ottaa huomioon myös lapsettomuuden " riskit" .

Vierailija:

Miksi tämä lapsiasia on niin iso juttu?

Taustalla on varmaan kateutta, kateutta vapaasta elämästä ja rohkeudesta tehdä valintoja. Harva nainen uskaltaa jättää äitiyden kokematta. Uskonkin että lapsettomuuden valinneet ovat rohkeita ja itsevarmoja ihmisiä. Lapsettomien ja " lapsellisten" elämä on kuitenkin kuin eri planeetalta. Kaikkien ratkaisuja pitäisi voida kunnioittaa ja yrittää ymmärtää. Äitiys on niin raastava asia, että se herättää tietysti suuria tunteita. Äidit ovat tunteiden vuoristoradassa, jossa vaihtelee ääretön onni ja huoli lapsesta, turhautuminen ja väsymys. Varmaan joitain äitejä sapettaa että lapsettomat voivat sivuuttaa kaiken tämän ja karkeasti pelkistäen keskittyä vain itseensä.

Mielestäni yhteiskunnassamme on jotain kyllä pielessä. Olen huomannut saman asian, et jos pariskunta ei tee lapsia niin jotenkin katsotaan heitä pahalla ja ajatellaan et ovat itsekkäitä ja haluavat panostaa elämässä vaan itseensä. Onko näin?

Mielestäni se pitäisi kyllä olla jokaisen oma asia!

roikkuu VAUVA-LEHDEN palstalla.



niinpä niin.

voivat matkustella mielin määrin. Olen kyllä matkani matkustellut ja lisää varmaan tulee, kun omat lapset ovat tarpeeksi isoja.



Mietin yhtä lapsetonta sukulaispariskuntaa. Nainen tiettyyn pisteeseen asti ihan oikeutetusti kokee, että heidän perhe, jossa on kaksi työssä käyvää aikuista ja koira, pitäisi sukulaisten silmissä nostaa yhtä tärkeälle jalustalle kuin lapsiperheiden.



Pikkulapsiperheet kun saavat aina enemmän huomiota, lapsten voinnista kysellään, raskaana olevien äitien ympärillä hössötellään, tehdään tilaa, että lapset pääsevät päiväunille, huolitaan, että ruuanvalmistus ei vie liian kauan tai että lapsille on jotain heille sopivaa jne. Ja ketään ei oikeasti kauheasti kiinnosta, että heidän koira on juuri täyttänyt vuoden!



Mutta minusta jos on tuon valinnan sitten tehnyt, pitäisi kuitenkin pystyä ymmärtämään myös, että lapsiperhe-elämä vain on sellaista, että se asettaa ympäriställe rajoja ja isovanhemmat ja isotädit ja sedät melko luonnollisista syistä ovat tosi innoissaan jokaisesta uudesta lapsenlapsesta, heidän uusista sanoista, harrastuksista, hoitopäivistä, esikoulusta... Kun taas se koira on ihana koira, mutta ei se nyt sukulaisille anna samaa kuin uudet ihmissukupolvet.



Jotenkin sitä sortuu myös ajattelemaan, että ei ne kaukomatkat nyt niin ihmeellisiä ole, itsekin käynyt monilla aikaisemmin. Mutta nämä meidän lapset... Ja se ON tietenkin väärin.

Mä olen vapaaehtoisesti lapseton koska olen itsekäs ihminen enkä häpeä myöntää sitä.

Musta on ihanaa kun on viikonloppu edessä ja voin lähteä ulos syömään ja viinille likkojen kanssa. Voin nukkua pitkään, syödä hyvän aamiaisen ja lähteä sitten lenkille, salille, uimaan tms ja syön hyvän illallisen, katselen leffoja, luen kirjoja yms yms.

En voisi kuvitellakaan " passaavani" nälkäisiä lapsia kaiken illat ja viikonloput. Mä tarviin omaa aikaa kiireisen työn vastapainoksi.

Lapsia kuitenkin hankitaan tyydyttämään jotain tarvetta

että kuvittelevat lapsettomien pääsevän elämässään paljon helpommalla. Siinä vaipparalli-kurahousu-hiekkalaatikkoraadannan keskellä saattaa jopa pienoinen kateus, tai määrittelemätön epäreiluuden tunne häivähtää, kun lapsettomat saavat vain keskittyä itseensä.

Ja se sitten yritetään naamioida sääliksi ja huoleksi siitä, että kuinka jotkut reppanat eivät tee lapsia eivätkä ollenkaan ymmärrä kuinka ihanaa ja palkitsevaa se on.

verrata mihinkään. Hyvin hyvin harva ihminen pystyy elämään tyydyttävää elämää perheettömänä. Yleensä ne lapsettomatkin haluavat parisuhteen. Tästä asiasta on myös ihan virallista tutkittua tietoa. Perheelliset ovat tyytyväisempiä elämäänsä.



Todellakin naurettavaa verrata jotain pippuripihviä perheeseen. Samoin kaiken maailman ulkomaanmatkoja. Perheen olemassaolo on kokonaisvaltainen olotila, matka on matka.



Ja tämä ei nyt ollut mikään ylistyspuhe perhe-elämälle. Minulle henk koht on täysin sama, valitseeko joku lapsettoman elämän. Ratkaisua on joka tapauksessa naiivia ja typerää verrata johonkin kasvissyöntiin tai siihen, käyttääkö siteitä vai tamponeja.

ihmettelen miksi esim. 55 käy vauva-lehden nettipalstalla. Luulin että tämä on lapsi-orienteoituneiden sivusto. Oikeasti, en sano tätä pahalla vaan siis ihan vilpittömästi ihmettelen... Luulisi että onnellisesti lapseton keskustelisi jollain toisella foorumilla. Mieleipiteet on tietysti kivoja myös lapsettomilta mutta miten olette edes löytäneet tämän palstan?



Nimim. kysymysmerkki

Enkä halua lapsia nyt, lähitulevaisuudessa enkä välttämättä koskaan. Mut surffailen silti täällä, koska täältä löytyy niin paljon juttuja jotka eivät liity lapsiin. Minua kiinnostaa koti, perhe ja ihmissuhteet, ja kaikki nämä aihepiirit ovat täällä keskeisiä. Olen saanut monta hyvää ruokavinkkiä ja kodinhoitovinkkiä, ja toisinaan luen mielenkiinnosta myös lapsiin liittyviä keskusteluja. Minulla on kuitenkin " lapsellisia" ystäviä, ja haluan olla jollain tasolla perillä myös lapsiperheitä askarruttavissa jutuissa; huolimatta siitä, että oma elämäni ei ole lapsiin keskittyvää.



Enkä muista miten alunperin päädyin tälle palstalle. Onko sillä väliä? Taas tyypillistä lapsiperheellisten asennetta: " tää on meidän oma, harvinaislaatuinen juttu, jota lapseton ei voi ymmärtää....." Hohhoijaa. Avartakaa maailmankuvaanne arvon naiset.

Ei ole milläänlailla minulta pois jos joku ei lapsia halua. Parempi on lapsen syntyä toivottuna kuin yleisön painostuksesta. Toivon vaan, että tälläisen valinnan tehneet ihmiset avoimesti kertoisivat siitä kumppanilleen. Minunkin lähipiirissäni on aviopari, jossa vaimo ei halua lapsia, ei ole koskaan halunnutkaan, mutta ei sitten seurusteluaikana kertonut miehelleen siitä.

Itsekin olen lapseton, mutta elän silti lapsiperheessä. Lapset on synnyttänyt mieheni 1. vaimo, mutta hän joutui luopumaan heistä jo ennen kuin tunsin koko porukkaa.