Onko se jotenkin äideiltä pois, jos kaikki naiset ei halua lapsia ollenkaan?
Olen kovasti yllättynyt kuinka negatiivisesti jotkut ovat suhtautuneet lapsettomuuden valinneisiin naisiin. Oikeassa elämässä joitakin miehiäkin todella kovasti häiritsee, kun tuttavat eivät haluakaan lapsia ja ovat tyytyväisiä valintaansa.
Mikä siinä häiritsee, jos se häiritsee?
Kommentit (57)
Ei oo pois keltään. Se on itse kunkin asia haluaako lapsia.
Itse asiassa aika moni jolla on jo lapsia, olisi saanut jättää ne tekemättä...
Kai se on vaan niin, että jos itse suurella intohimolla haluaa lapsia ei vaan voi ymmärtää, miksei joku toinen tunne samoin.
Enpä ole moista ilmiötä huomannut.
että moni ihminen on varmasti sitä mieltä, että lapseton tekee niin hirrrrrrrrmuisen ison virheen, että ei sit pysty olemaan näyttämättä mielipidettään. Minä kyllä kovasti yritän koska jokaisen oma asiahan se on eikä kuulu mulle!
mun isää haittaa ihan ruokottomasti se, että mun kolmikymppisellä veljellä ei ole lapsia, ja ovat suoraan avokkensa kanssa sanoneet, etteivät missään nimessä aio niitä myöskään hankkia. Isä kokee epäonnistuneensa kasvattajana ym. uskomatonta..
En halua myöskään sääliä äitejä ja isejä. Kannustan ja tuen läheisiä lapsiperheitä kovastikin. Läheisillä on paljon pieniä lapsia, joita " pääsemme" joskus mieheni kanssa hoitamaankin ja vanhemmat saavat välillä yhteistä aikaa.
Vierailija:
Enpä ole moista ilmiötä huomannut.
olin itse yli 30-vuotiaaksi lapseton, omasta valinnastani ja kiihkeästi sellainen. En ollenkaan epäröinyt tuoda kantaani esille, suorastaan toitotin sitä, ja ainoastaan yksi ihminen antoi ymmärtää ettei hyväksy valintaani - yksi katkerasti lapsettomaksi jäänyt nainen, jonka tuskaa en itse ollenkaan ymmärtänyt. Joten minäkin kyllä olen tullut ajatelleeksi että onkohan tämä kuviteltu negatiivinen suhtautuminen enemmänkin osoitus ap:n omasta epävarmuudesta. Tulkitsee siis silmä kovana ympäristön reaktoita ehkä vähän liikaakin?
Meille on vaan sanottu asiasta todella suoraan ja törkeästi. Kyseessä lähinnä miehen sukulaiset. :( Olemme sanavalmiita ja sanomme kyllä tarvittaessa takaisin. Mutta emme koe, että meidän omia valintojamme tarvitsee riepotella ja ihmetellä ollenkaan.
t. ap
koska itse hankin lapseni vasta nelikymppisenä, eikä siihen mennessä koskaan kukaan mitään tuollaista kommentoinut.
6
sukulaisia. Multakin pari sukulaistätiä silloin aikanaan kyseli että joko joko vauvauutisia ja sanoivat kyllä että pitää lapsia tehdä, mutteivät mitenkään " törkeästi" . Tai sitten olin vaan niin sinut asian kanssa, että en tajunnut edes loukkaantua ja vitsailin vaan. t. 2
ja laitettu koko homma vitsiksi. Pari kertaa olen sanonut aika tiukasti muutamalle sukulaismiehelle, sen jälkeen pahimmat törkeydet on onneksi loppuneet. :)
t. ap
Kuinka vanhoja sinä ja miehesi olette?
ja jos joku ei haluakaan kiihkeästi kuulua laumaan johon toiset sydän verellä pyrkivät, koetaan se uhaksi ehkä omalle valinnoille ja itsetunnolle...
Itse voisin kummastella useammankin sukulaisen valintaa tehdä väkisin lapsi kaoottiseen ja luhistuvaan parisuhteeseen. Mutta siis, tyylinsä kullakin.
Itselläni ei ole pakonomaista halua hankkia lapsia, ehkä se sitten jossain vaiheessa tulee, kuka tietää. Suvun tai yhteiskunnan paineesta en aio niitä hankkia " kun on nyt sen aika" .
lapsia. Meille on toivottu vahinkoa. Meille on soitettu ja toivottu maireasti saavamme tytön/pojan (ei olla näille ihmisille koskaan sanottu edes haluavamme lasta/odottavamme). Meille on sanottu, että on luonnonlaki saada lapsia. Olemme kuulemma juuri oikeassa iässä lasten hankkimiseen. jne jne.....
Ikää meillä on yli 30-v ja onnellisessa parisuhteessa elämme. :)
t. ap
Vierailija:
ja jos joku ei haluakaan kiihkeästi kuulua laumaan johon toiset sydän verellä pyrkivät, koetaan se uhaksi ehkä omalle valinnoille ja itsetunnolle...
Siis miten kenenekään persausta voisi itsetuntomielessä kaivaa se että jollain ei ole lapsia? Mulla ainakaan ei ole mitään muuta syytä " paheksua" lapsettomia kuin se että harmittaa se mistä he jäävät paitsi. Usein itse asiassa koetan ajatella asiaa niin että haaveilen kaikesta mitä voivat tehdä ja koetan eläytyä siihen. Ja sitten joudun vain toteamaan että eiiiiiiiiiii mitä on joku ulkomaanmatka verrattuna siihen että pienet kädet kiertyy kaulan ympärille, ei mitään!
Ainoa asia mikä mua joissakin lapsettomissa ärsyttää on se, että niiden lähistöllä lasten olemassaolo pitäisi kokonaan häivyttää. Lapset eivät saisi näkyä eivätkä kuulua, eikä kukaan missään nimessä ainakaan saisi puhua lapsistaan heidän kuullensa - vaikki kaikki muut sukulaiset anopista alkaen ovat sallittuja.
Jos joku jää ilman lapsenlapsia, se on heille kriisin paikka. En tarkoita, että niitä lapsenlapsia olisi oikeus vaatia, mutta kyllä se on menetys.
Ja ps. tätä en kyllä kehtaisi irl kenellekään sanoa. Mutta sitä mieltä olen, että sääliksi käy heitä.