Uusperheelliset

joilla ei ole ollenkaan isää/äitiä. Suhtautuminen uusperheellisiin lähteen vanhempien omasta asian käsittelystä. Jos asia on lapsille selvä: äiti ja isä asuu eri perheissä ja lapsella on paikka molemmissa. On siskoja ja veljiä. Jos asiaa salaillaan ja nolona selitellään niin silloin lapsi itsekkin häpeilee asiaa...

Vierailija:

Miettikää nyt miten noloa se on lapsille esitellä koulussa tms, että heillä on sama isä mutta eri äidit (tai päinvastoin)

SINÄ OLET NOLO.

Meillä on eri isä ja eri äiti, mutta olemme asuneet samassa talo(udes)ssa siitä asti, kun minä olin 3 ja siskoni 5. Olemme aivan eri näköisiä ja meillä on aina ollut eri sukunimi. Tämän lisäksi meillä on (sattumalta!) kummallakin etunimenä sama nimi, jota kantaa vain 14 henkilöä Suomessa.



Meistä oli koulussa hirveän hauskaa kertoilla, että ollaan siskoja, mutta ei olla mitään sukua. (Minun äitini ja siskoni isä siis muuttivat yhteen yli 30 vuotta sitten kummankin ollessa yksinhuoltaja.)

Näin se vaan on. Multakin kysy lääkäri synnärillä ihmeessään kun neljäs lapsi syntyi, että ihanko kaikki saman miehen kanssa tehtyjä...