Eläinlääkäri ei suostunut lopettamaan häiriintynyttä kissaa

Mutta turha tästä kai on kiistellä.

hellyyttä ja totutusta vauvaan. Kissa reagoi noin, koska sen reviirille on yhtäkkiä tullut vieras ja se pelkää. Hommatkaa kissaa rauhoittavaa Feliwayta apteekista.



Kissaa voi totuttaa vauvaan esim sillä tavalla, että ruokkii kisua jollain ekstraherkulla aina lapsen vieressä tai ottaa kisun syliin ja hellii vauvan lähellä, leikittää ja antaa kissan ymmärtää, ettei sen tarvitse pelätä uutta tulokasta eikä uusi vie sen paikkaa perheessä.



Kun eläimen ottaa, pitää ottaa selvää myös siitä, mitä tehdä kun perheeseen tulee vauva.



Jos ap ei jaksa hoitaa enää eläintään kunnolla, hän voi antaa sen pois. Jotkut kodittomia kissoja hoitavat tahot ottavat välitettäväksi myös pitovaikeuskissoja.

Pitäisikö sekin leikata tai antaa pois kun se pissii joka nurkkaan ja sähisee ja rähisee kaiken aikaa ja puree ja lyö ja pistää kampoihin joka asiassa.

Vai alkaa mätkiä lehdellä päähän?

Mun mielestä, jos eläin ei sopeudu, niin sen on aika väistää. Eli lopetus tai muualle asumaan.

Jos eläin on vaaraksi vauvalle niin lopetettavaksi vaan.

Jos kissa käyttäytyy noin hankalasti, on todellakin syytä etsiä se toinen eläinlääkäri ja päästää kissa ikiuneen.

Olin n. 7-vuotias kun leikin tuttavaperheen kissan kanssa. Kissa oli minulle tuttu ja tosi mukava " leikkikaveri" . Yhtäkkiä kissa sai kohtauksen ja hyökkäsi kimppuuni, repi syvät naarmut käsiin, paksujen sukkahousujen ja farkkujen läpi reisiin ja sääriin, jopa mahaan asti. Kissa siis sekosi, vaikka olikin hyvinhoidettu ja pidetty. En todellakaan kiusannut sitä, vaan leikittiin pallolla, jossa oli naru. Sen jälkeen kissa meni sängyn alle ja sähisi kaikille, ei tullut syömään, teki tarpeensa sinne, vasta parin päivän päästä tuli sieltä pois. Tilannetta seurattiin, mutta kissa oli selvästi sairas, eikä siitä enää lemmikkikissaksi ollut. Itselle ei kyllä mitään traumoja tullut ja kissaihminen olen, nytkin 2 ihanaa kotikissaa.

Täytyy muistaa, että kissa on kissa, turha hurskastella ja syytellä jos tuossa tilanteessa tulee mieleen lopettaa se. Varmaan on elänyt ihan hyvän elämän tähän asti. Näin vaan joskus käy, ja eiköhän vauvan pidä olla se ykkönen, vai pitäisikö vauva heivata jonnekin ettei kissalle tule paha mieli? Sitäpaitsi maailmassa on aivan liikaa niitä, jotka " lopettavat" lemmikkinsä kotikonsteilla, joka on aivan kuvottavaa.

lähes samanlainen kissa, kuin teillä. Käytös on jotain tosi arveluttavaa, vaikka vauvasta (5kk) ei juuri näytä välittävän. Mustasukkaisuus ilmenee lähinnä siten, että haluaa yleensä sen aikuisen syliin, joka pitelee vauvaa. Kissa hyppii sinne tänne, puree huonekasvit, jotka on nostettu tosi ylös ettei niihin pääsisi, hyppii pöydille ja todella aukoo itse ovet. Menee nukkumaan lastenvaunuihin ja häkkisänkyyn, jos silmä välttää. Makkarin oven saa onneksi lukkoon yöksi. Kissa on leikattu kolli. Jotain hyvääkin tästä lemmikistä tulee mieleen: on ONNEKSI sisäsiisti. Muuten ei ole mikään kiva kisu, ei tykkää silittelystä tai rapsittelusta vaan alkaa heti puremaan ja rääpimään. Välillä on käynyt myös mielessä kissan lopettaminen, mutta todennäköisemmin yritän vielä kouluttaa kissaa, jos saan siihen hieman apua eräältä ystävältäni, joka on todella taitava kissojen kanssa. Niin ja lopuksi: otin kissan eräältä ystävältäni, joka ei halunnut että heidän villiintyneen kotikissan pentue lopetettaisiin.

Vierailija:

" lähes samanlainen kissa, kuin teillä. Käytös on jotain tosi arveluttavaa, ........ Niin ja lopuksi: otin kissan eräältä ystävältäni, joka ei halunnut että heidän villiintyneen kotikissan pentue lopetettaisiin.

"

Eli alunperin ei ole hoidettu kissaa kunnolla vaan annettu villiintyä, ei ole leikattu, ja sitten se on saanut pennut jotka ovat tietysti äitinsä tavoin villejä. Jos pentu vielä vieroitetaan emostaan liian aikaisin, ne eivät ole oppineet käytöstapoja ja ovatkin sellaisia että raapivat.

Eihän tuo voi jatkua...

yritin korjata kirjoitusvirhettä niin lähtikin karkuun...



Kysykää joltain toiselta eläinlääkäriltä, jos pääsette viemään jonnekin maaseutupaikkakunnalle, miespuoliselle lekurille niin pääsee kissa lepoon.

Kyllä niitä katteja maailmassa piisaa, ei tarvii ongelmaisia tyrkkiä eteenpäin.

En haluaisi antaa kissaa uuteen kotiinkaan, olisi hirveää jos se sitten siellä kävisi jonkun kimppuun tai pissailisi minne sattuu. Ihmettelen todella eläinlääkärin suhtautumista asiaan, ihan kuin hänestä olis aivan ok että vaarallinen kissa elää lapsiperheessä.



ap

Kissalle on melko normaalia käydä kimppuun ja rääpiä. Kissa on aina jokseenkin agressiivinen eläin ja montaa sellaista kissaa ei olekaan joka ei koskaan rääpisi. Onko se nyt mikään ihme, että kissa sekoaa kun vieras olio eli vauva tuodaan sen reviirille. Kissa luultavasti tottuu lapseen muutamassa viikossa.

Kissa merkkaa reviiriään kusemalla ja se on alkanut merkkaamaan, koska vauva on tullut sen reviirille. Siitä se kuseskelu johtuu. Anna sille eläimelle aikaa tottua uuteen tulokkaaseen.

Tässä taas nähdään, että läheskään kaikille ihmisille ei saisi antaa lemmikkejä kun eivät kerran tajua mitään elukoiden käyttäytymisestä.

Pitää olla arvoja. Ei eläintä saa lopettaa sen takia, et ku nyt tuli tää vauva, tai koira tai marsu. Kaikki kissat eivät tule pienten lapsien kansa toimeen, tätäolisi kannattanut miettiä jo ennen lapsen syntymää. Varmasti kissalle löytyy uusi perhe, ja uskon, että kissa rauhottuu uudessa paikassa.

Kissa ei ole mikään " mielenhäiriöinen ongelmatapaus joka pitäisi lopettaa" jos käyttäytyy lajilleen tyypillisellä tavalla. Onko kissa muuten leikattu? Jos ei ole niin se saattaisi rauhoittaa vähän. Ja kyllä kissa aikanan lapseen tottuu, ymmärrän kyllä että teille ei ole mukavaa, kun ei uskalla jättää lasta ja kissaa valvomatta. Kannattaa siis panostaa uuteen kotiin.

Kissaa tai mitään muuta eläintä ei koskaan sää jättää valvomatta pienen lapsen kanssa, koska eläin voi mennä lapsen päälle makaamaan ja tukehduttaa tämän vahingossa.



Tälläiset vahingot ovat harvinaisia, joten ei kannata hermostua turhasta. Sen huoneen oven, jossa vauva nukkuu voi laittaa vaikka hakaan. Hakaa eläin ei saa auki, vaikka osaisikin avata oven painamalla kahvaa.

Meillä alkoi kissa kuseksia joka paikkaan kun eka lapsi syntyi. Siitä on nyt viisi vuotta, jokohan sen kissan olisi pitänyt tottua?

Tuota ekaa ajatustasi en ihan ymmärrä, tarkoitatko että ei saisi hankkia lapsia jos on joskus tullut ottaneeksi lemmikin?

Vierailija:

Kaikki kissat eivät tule pienten lapsien kansa toimeen, tätäolisi kannattanut miettiä jo ennen lapsen syntymää. ...

Ja kyllä kissa aikanan lapseen tottuu, ymmärrän kyllä että teille ei ole mukavaa, kun ei uskalla jättää lasta ja kissaa valvomatta. Kannattaa siis panostaa uuteen kotiin.

Vaan sitä, että olisi esimerkiksi raskausaikana miettinyt, että mitä tekee jos ongelmia ilmenee, uskaltaako jättää kiltinkään kissan lapsen kanssa, kannattaisiko mahdollisesti etsiä kissalle jo uusi koti?

En tarkoita todellakaan sitä, että jos on kerran kissan ottanut, niin lapsia ei tehdä ennen kun kissa on luonollisesti kuollut, vaan todellakin tarkoitin mitä sanoin, eli olisi kannattanut miettiä asiaa aikainemmin, funtsia miten elämä kissan ja vauvan kanssa sujuu.

Mutta aika mahdotonhan sitä on etukäteen tietää.



Minäkin antaisin mielelläni tuon meidän pissakissan rauhallisempaan kotiin, mutta en ole löytänyt ihmistä joka haluaisi yli 10-vuotiaan sisälle pissailevan kissan.