Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Räjähdän kohta, jos vielä joudun kuulemaan tuon " ainahan voitte adoptoida, jos toista lasta ei tule" -lauseen!
04.03.2008 |
Täälläkin adoptiota tyrkytellään jos kenelle vaihtoehdoksi. Muuten hyvä ja kannatettava ajatus, mutta sitä ei jaksaisi kuulla, kun yrittää parhaillaan jaksaa sinnitellä adoptioprosessiaan loppuun. Ei vain ole kerrottu kaikille kumminkaiman serkuille (eikä kyllä läheisimmillekään), kun ei tästä voi ikinä olla varma, onnistuuko.
Adoptoiminen ei tosiaankaan ole helppoa ja yksinkertaista, eikä kaikille mahdollistakaan, joten ajatelkaa ainakin kaksi kertaa, ennen kuin kenellekään noin sanotte. Tiedän, että yksi jos toinenkin, joka on vasta odottelemassa neuvontaan pääsyä, on tuskaantunut noihin adoptiokehotuksiin. Pahinta on varmaan niillä, joitten adoptiohaaveet ovat syystä tai toisesta juuri tyssänneet ja sitten joku tulee sanomaan, että ainahan voitte adoptoida.
Kommentit (53)
Mukavampaahan se on räjähtää kaksin kuin yksin... Oikeasti raastaa niin hermoja, kun on jo kolme vuotta yritetty edetä kohti ihanaa lopputulosta eli omaa lasta, mutta kun tämä eteneminen on niin hidasta. Jumitetaan milloin minkäkin jonon päässä. Viimein kun päästiin kaikista turhista jonoista pois ja saatiin paperit kohdemaahan, rupesi hyvin toiminut kohdemaakin jumittamaan. Olin aivan varma, että meillä olisi tähän aikaan jo lapsi kotona tai ainakin lapsitieto jo saatuna, mutta kissan marjat meillä mitään ole. Epätietoisuutta ja odotusta vaan. Saa nähdä, ettei olla ensi vuonna hakemassa jatkolupaa, kun adoptiolupamme umpeutuu...
Sitten vielä kaupan päälle saa kuunnella etäisempien sukulaisten ja kaikkien kumminkaimojen vihjauksia siitä, että tarttis jo lisääntyä ja jos ei sitä biologista lasta tule, niin ainahan voi adoptoida. AAARRGGHH!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tulen mukaan räjähtämään!! Itse tosin sain vihdoin lapseni tahkottuani mona vuotta hoidoissa, mutta kuullostaa niiiiiin tutulta tuo kepeästi tokaistu " ainahan vitte adoptoida" GRRRR
Ystäväpariskunnan takia räjähtelen... he olleet adoptioprosessin syövereissä jo monta vuotta ja viimeksi tammikuussa piti lapsen tulla, peti on pedattuna ja lelut odottamassa... vaan ei vieläkään!! Monta mutkaa on tuossa prosessissa ja tuskin kukaan on ihan varma lapsen saamisesta ennen kuin on ipnana kanssa koneessa matkalla Suomeen!
tsempit ap:lle!!!!
Mun tuttu pariskunta aikoo adoptoida. Edes heidän vanhempansa eivät tiedä. Lähes vain mä tiedän, kun ole vaadittu varavanhempi. Todella hankalaa pitää mielessä, että eipä hiiskuta kenellekään ja kaikki multa kyselee, että meinaavatko nuo vielä lisääntyä. Mä vaan sanon, etten tiedä, vaikka tiedän. Tuttuni on jo 43-vuotias ja saanut jo adoptioluvan.
Mulla on toisen tutun suuria lastentarvikkeita lainassa. (Vaunuja yms.) Voisin ne siirtää kätevästi tälle adoptoijalle, mutta kun ne mokomat salaavat. (Lainaanantaja takuulla lainaisi myös tälle adoptoijalle.)
Kai sitä jokainen, joka teistä sattuu välittämään, koittaa keksiä jotain sanomista ja tuo adoptio on yksi sellainen fraasi.
Lisäksi vanhempamme ovat kertoneet monille muille (ovat kertoneet jopa entisen kotikuntamme pahimmalle juoruakalle, mutta kaikkia tieto ei silti ole saavuttanut). Asia ei ole ollut mikään salaisuus ainakaan sen jälkeen, kun saimme adoptioluvan, mutta en vain itse sitä viitsi hehkuttaa kaikille puolitutuille, koska kaikki on kuitenkin niin epävarmaa. Jos tämä odotus pitkittyy vielä tai jopa kaatuu johonkin, joudun sitten kaikille selittämään senkin, että ei meistä sitten ollutkaan adoptiovanhemmiksi. Siksi mieluiten odotan siihen asti, että lapsiesitys on tullut.
Eli siis asiasta saa kertoa, mutta itse olen niin taikauskoinen tai jotain, että en siitä halua ympäri kyliä puhua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mun tuttu pariskunta aikoo adoptoida. Edes heidän vanhempansa eivät tiedä. Lähes vain mä tiedän, kun ole vaadittu varavanhempi. Todella hankalaa pitää mielessä, että eipä hiiskuta kenellekään ja kaikki multa kyselee, että meinaavatko nuo vielä lisääntyä. Mä vaan sanon, etten tiedä, vaikka tiedän. Tuttuni on jo 43-vuotias ja saanut jo adoptioluvan.Mulla on toisen tutun suuria lastentarvikkeita lainassa. (Vaunuja yms.) Voisin ne siirtää kätevästi tälle adoptoijalle, mutta kun ne mokomat salaavat. (Lainaanantaja takuulla lainaisi myös tälle adoptoijalle.)
No voi hyvänen aika, jos sun vaikeudet on siinä, että pitäisi olla hiljaa ystäviesi asioista ja saada vaunut siirrettyä jonnekin!!!! GRRR... heillä voi olla todella lukuisia syitä pitää asia salassa, ei kaikki halua uida adoption eri vaiheita sukulaisten ja tuttujen kanssa. Kenties surutyökin vielä kesken. Ja mikään ei ole tuossa hommassa niin varmaa kuin epävarmuus eli adoptiolupa ei vielä takaa MITÄÄN!!! Laita vaunusi muualle kiertoon, tuskin saavat niin pientä lasta, että vaunuja tarttisivat!!
jos vaikka muotoiltaisiin asia niin, että oletteko ajatelleet adoptiota tai jotain muuta vähän lievempää. Mutta juuri tuo " ainahan te voitte adoptoida" on aivan hirveä. Kun tosiaankaan aina ei voi adoptoida!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti edes joku tämänkin ketjun perusteella tajuaa, ettei niin passaa sanoa... Oikeasti se on aivan yhtä rasittavaa kuin se, jos sanoo lapsettomuudesta kärsivälle, että lakatkaa yrittämästä, niin kyllä se lapsi sieltä sitten tulee.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä: Emme taida saada omaa luomulasta, ja minulla on vielä tämä tauti x joka tekee hoidot käytännössä mahdottomiksi.
Toinen: No voittehan aina adoptoida.
Minä: No ei oikein voida, kun minulla on tämä tauti x, joka tavallisesti katsotaan adoption esteeksi.
Toinen: Ai? Oi!
On varmasti aivan tuhottoman tuskallista kuunnella noita adoptiokehotuksia. Tulipa taas huomattua, että hyvinhän ne meidän asiat kuitenkin ovat, kun olemme sentään päässeet näihin jonoihin tuskailemaan ja lupakin on tullut. Eli ei pitäisi valittaa, mutta joskus vain tulee kiintiö täyteen ja hermot menevät.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai te vielä sen pojan/tytön teette? Pitäähän teidän nyt vielä se poika/tyttö hankkia!
Ihmiset vain ovat joko idiootteja tai tietämättömiä. Mutta mitäpä sitä turhaan räjähtelemään mokomasta - itse pääsee paljon helpommalla kun antaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja takerrut siis lausemuotoon, sillä samaahan tuo tarkoittaa. Sinähän voit fiksuna ihmisenä SELITTÄÄ, että se ei ole niin helppoa ja yksinkertaista, vai mitä? Sama asia, kun joku on asiantuntija, jollain tietyllä alalla, hän saa selittää osaamistaan usein, niille jotka eivät asiaa tunne. aika pikkumaiselta kuulostat, sorry=)
Jotain siihen olisi pakko vastata ja kokisit sen vain ärsyttävänä uteluna. Parempi siis, että ihmiset toteavat tuon " ainahan voi adoptoida" .
Jos kerta puolituttusi jo tietävät lapsettomuusongelmistasi, niin onko se nyt sen kummempaa sanoa, että " olemme yrittäneet adotoida ja kolmen vuoden ajan...ei ole helppoa...meille todella rankkaa...en tiedä onnistummeko...anteeksi, mutta en haluaisi hirveästi puhua tästä"
Toisessa kysytään, onko asiaa mietitty, eli kiinnostaako ja onko selvitetty mahdollisuuksia adoptioon. Toisessa taas todetaan selviönä, että ainahan voitte adoptoida. Kysymykseen on paljon helpompi sanoa, että on mietitty ja yritetään, mutta ei ole ollenkaan varmaa, onnistutaanko.
Kysymykseen voisin vaikka vastata, että olemme harkinneet, mutta se on pitkä ja kivinen tie. Mutta tuo " ainahan te voitte adoptoida" on kuin iskettäisiin päin kasvoja. Siinä pidetään niin itsestäänselvänä jotain, joka ei tosiaan sitä ole.
ap
tuumaan vaan, että niin paljon kuin meitä ihmisiä, niin paljon tapoja ajatella.
Eli loukkaantua kommentista jos toisesta.
Mistä tietää mitä uskaltaa sanoa kenellekkin, missäkin tilanteessa?
Itse olen perheellinen, joskin sekundääristä lapsettomuutta potenut.
Ja kuullut vuosien saatossa yhtä jos toista, ikävääkin kommenttia.
se on toteamus, johon voi vastata " olemme jonossa ja se kestää. . " tai olla vastaamatta, ja paljon hienotunteisempi vaihtoehto.
Alue: Aihe vapaa
Ei ne ihmiset tajua... hoidoilla voit onnistua koska vain ja olla 9 kuukauden päästä äiti. Saada oman lapsen jolla ei ole menneisyyttä, jonka vaikutusten kanssa et ehkä osaa kasvattaa lastasi.
En tajua miksi sitä tyrkyttää ihmiset, joilla on omia lapsia. Olisivat adoptoineet kun se kerran on sama asia. Ai niin, mutta eihän se ole heidän kohdallaan. Vain lapsettomuudesta kärsiville se on mitä loistavin ja helpoin tie... etenkin nykyään kun adoptiolapsia ei todellakaan riitä halukkaille. Tajutkaa se pölvästit, murr!!
Johan helpotti. Tsemppiä ap!