etinen istukka ja sektio

synnytys taas on riski.



Itselläni myös sama juttu, mutta kontrolli vielä rv 28 istukasta jos olisi noussut ylös.. todettiin rakenneultrassa rv 19

mikäli halutaan vauvan säilyvän hengissä. Sektio taas on kaikkea muuta kuin tavallinen sektio. Käsittääkseni sektiot etisen istukan takia keskitetään tiettyihin sairaaloihin, joissa on riittävät valmiudet hallitsemaan massiivista verenvuotoa. Itselleni on ainakin sanottu, että NKL on ainut vaihtoehto, muut HUS:n sairaalat saa unohtaa. Mahdollisesti ennen leikkausta tukitaan kohtuvaltimot verenvuodon hillitsemiseksi, silti on jo varoiteltu, että jos vuotoa ei saada hallintaan niin edessä on kohdunpoisto. Tekisin kyllä mitä tahansa että istukka vielä nousisi, mutta ei se kuulemma sitä tule tekemään. :(

henkilökunnalle tuttua..

Itselläni istukka on ilmeisesti sen verran ylhäällä että sektiota ei sen takia tarvita. Mutta - ainahan voi tulla jokin muu syy, jonka takia sektio on tehtävä, kuten perätila tai raskausmyrkytys tms. Että varmaan saa odotella ihan loppumetreille miten käy. En kyllä haluaisia sektiota, on kokemusta sekä synnytyksestä että sektiosta ja toivoisin kyllä saavani synnyttää. Mut mä oon sitä mieltä, että pitää niinkuin henkisesti varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, ei tule sitten niin yllätyksenä ja shokkina mikään vaihtoehto.

Itselläni oli etinen istukka, joka ei siirtynyt. Se sektioitiin viikolla 37+1 runsaiden verenvuotojen vuoksi. Vietin n. kuukauden yhteensä sairaalassa, kun tein jonkin väärän liikkeen alkoi vuoto aina uudestaan. Ambulanssia tuli 4:sen kertaa käytettyä. Mutta onneksi vauva voi aina hyvin, eikä sillä ollut missään vaiheessa hätää. Itse olin NKL:lla, vaikka olin alunperin suunnitellut Kättäriä. Eivät ne Naikkarilla kieltäneet minua menemästä Kättärille, jos vain viikot sen sallisivat. Mutta kun olin siellä ollut hoidossa pidempään, niin jääminen oli helpompaa. Sain olla viimeiset 2 viikkoa kotonakin ja pääsin kuin pääsinkin sovittuun sektiopäivään. Jännityksessä elettiin joka yö, mitä taas mahtaa tapahtua. Leikkaus sujui ihan rutiinisti. Minulle vain varattiin 2 pussia verta mahdollisen verenvuodon takia. Onneksi niitä ei tarvittu. Voihan istukka olla vatsanpuolella ja se on leikkauksen kannalta vaikeampaa, koska se sijaitsee haavan edessä. Minua ultrattiin sairaalareissujen vuoksi useasti, mutta ei leikkausta varten mitään eri ultraa tehty. Heikkoon kuntoon jouduin vain kun en päässyt harrastamaan mitään liikuntaa viimeiseen 2kk vaan olin vuodelevossa ja menetin usein reilusti verta. Hyvin se menee, turha sitä on etukäteen pelätä ja yleensä etinen istukka siirtyy, mitä suuremmaksi kohtu kasvaa.

Itsellä on nyt viikkoja reilut 18 ja ultrassa viikolla 13+6 huomattiin että istukka on täsmälleen kohdunsuun päällä. Sen verran tiedän että rakenneultran jälkeen on vielä ylimääräinen ultra jossa katsotaan vieläkö on kohdunsuun edessä.

mulle neuvolan hoitaja sanoi että jos olisi siinä ihan päällä niin voi olla ettei kyllä nouse pois, mutta kun on esim siinä ihan kohdun suun vieressä on suurempi todennäköisyys että nousee...



en tarkempaa vastausta kyllä ole saanut.. Tietääkö joku tarkemmin?

Itselläni on kontrolli istukasta 5vkon päästä, rv 28...

maaria_78:

mikäli halutaan vauvan säilyvän hengissä. Sektio taas on kaikkea muuta kuin tavallinen sektio.

Oho, onpas sinua peloiteltu :). Mulla todettiin etinen istukka rv 30, muistaakseni, ja sain välittömästi kortisonipiikit vauvan keuhkojen kypsyttämiseksi. Tottakai kerrottiin, että etisen istukan vuoksi verenvuodon ja ennenaikaisen synnytyksen riskit ovat suuret, mutta kaiken kaikkiaan sain asiallista informaatiota. Verta varattiin leikkaukseen neljä pussia, se taisi olla tavallista enemmän. Mulla oli täydellinen etisistukka, joka makasi kuin märkä lettu kulhon pohjalla. Pääsivät kuitenkin normaalisti leikkaamaan, vaikka istukka oli kaiken lisäksi nk. takertunut.

Sektio ei mennyt ihan putkeen, eivät saaneet verenvuotoa helpolla tyrehtymään. Vuosin leikkauksessa 3,5 l ja dreeniin hieman lisää. Lisäverta sain loppujen lopuksi kuusi pussillista. Ja vaikka mun kohtu meni ihan romuksi (ei poistettu, mutta lääkäri jo salissa kielsi lapsenteon), toivuin kuitenkin nopeasti ja parin viikon päästä kävin jo koiran kanssa lenkillä.

Vauvalla ei missään vaiheessa ollut mitään hätää.

KL.

Mulla taisi käydä todella hyvä tuuri, en nimittäin vuotanut tippaakaan verta ennen sektiota. Otin loppuraskauden niin iisisti kuin se nyt rapiat puolitoistavuotiaan esikoisen kanssa oli mahdollista.



Esikoisesta jouduin myös istukkakontrolliin, mutta kohdun kasvaessa istukka vetäytyi ylemmäs ja synnytin normaalisti alakautta.



KL.