Lue keskustelun säännöt.
Kyllä tämä yhteiskunta on mätä!! Lapset myyvät seksiä
03.03.2008 |
saadakseen hienoja tavaroita. Tämä on sitten tämän kulutusyhteiskunnan tulos, kun kaikkien pitäisi olla kauniita tai ainakin kauniisti pukeutuneita, kaikkien pitäisi olla laihoja malleja, kaikilla pitäisi olla kaikkea ja heti. Miten voi rikkaassa valtiossa olla asiat näin??? Ihmiset on saatu kyllä hyvin uskomaan, että ihmisarvo on paljon pienempi kuin tavaran arvo! Hyi että kun iljettää. Syytän kaikesta vapaakauppaa ja markkinataloutta. Missä on älyn ja sivistyneisyyden ihannointi? Missä on yksinkertaisen, mutta henkisesti rikkaan elämän ihannointi? Talouskasvu lisää inhimillistä hätää. Millaisen mallin lapset ja nuoret ovat saaneet elämästä, kun haluavat vaihtaa sielunsa tavaraan? Millainen koti ja ystäväpiiri heillä on ollut, kun eivät osaa arvostaa omaa itseään yhtään? Oma kehokin on jo tuotteistettu 13-vuotiaana!
En ole uskovainen, vaan 28-vuotias lapseton vaimo, joka on kyllä erittäin huumorintajuinen ja rento ja suvaitsevainen, mutta tässä tuli nyt raja vastaan. Tällaisesta yhteiskunnasta haluan sanoutua irti.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin ja kasvatuksen merkitys kasvaa. Ongelma on vaan se, että tuskin vanhemmatkaan ovat sisäistäneet markkinatalouden sääntöjä, paitsi ne kenellä on jo rahaa paljon ja rahan määrittelemä asema. Jotkut vanhemmat kenellä ei ole yhteiskunnassa rahan tuomaa asemaa ja valtaa, yrittävät sitä tavoitella, joskus ikävä kyllä, keinoja kaihtamatta. Jos arvomaailmassa ensimmäisenä on raha, se tuo eteen moraalin rappeutumisen. Olisin itsekin töissä ja tienaisin ihan mukavasti, jos olisin ollut vaan valmis myymään sieluni ja arvomaailmani. Olen kuitenkin valinnut tien, missä arvomaailmani ja henkinen hyvinvointini painaa rahaa enemmän, eikä tarvitse myydä itseään markkinatalouden käyttöön. Tämä voi olla monen mielestä hyvin epäoikeuden mukaista tyyliin: "Miksi minä joudun luopumaan asioista, mutta tuo toinen ei". Suurin osa tämänpäivän ihmisistä näkee paljon mielummin vikaa toisessa, kuin katsoisi peiliin. Karkeasti sanottuna: kuolen mielummin köyhänä nälkään, säilyttäen omanarvontuntoni,arvomaailmani, kuin kuolisin työn ääreen, missä minut muistettaisiin alhaisena selkään puukottajana, joka on valmis myymään vaikka oman äitinsä pitääkseen kiinni elintasosta, jonka saa rahalla. Olisi ihanaa, jos äidit muistaisi, että raha ei korvaa rakkautta, eikä hyvinvointia lapselle, vaan hyvä itsetunto. Raha rauhoittaa, mutta ei tee onnelliseksi ketään. Nimimerkki: köyhä mutta onnellinen