TAMMITENAVAT VKO 10¤¤¤¤¤
Aloitan uuden pinon, kun en sellaista huomannut.
Vanha pino täällä http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=12532793&p=1&mpage=5&tmod…
On ollut huisin kiiru vkonloppu, kun olin la+su sielää kirpparill amyymässä klo 7-15. Myyntipöytäni oli vetoisassa paikassa ja kylmä tuli, mutt muuten oli ok juttu. Mies toi Vienon molempina päivinä syömään tissiä kerran ja sillä selvittiin. Loppuajasta alkoi kuitenkin maitoa valua rinnoista.
Ihan hyvin kävi kauppa.
Meillä on onneksi vakiintunut mukava rytmi tähän alkupäivään...Vienon lykkään parvekkeelle ja 1v nukkuu myöskin tässä puolenpäivän hujakoilla, joten mulla on tunti-pari omaa aikaa-aah!!! Kauhea kiire vain rynnätä kotiin esim.muskaristakin maanantaisin, sillä jos 1v nukahtaa rattaisiin, se ei enää nuku sisällä. Yks pv se nukahti hississä ja ehti nukkua n.2min ja se oli siinä!!! Yritin tietenkin nukuttaa häntä sänkyyn, mutta ei. Sitten tuollaisilla " päiväunilla" ei kaveri muuta tee kuin kiukuttele lopun päivää ja mulla hajoilee pää, kun stereona kuuluu huutoa. Väsyneenä 1v tekee kaikkea tyhmää, kuten kiipeilee ihme paikkoihin ja putoilee, kiskoo ihmisiä tukasta, yrittää purra vauvaa, läpsii muita ja itseään jne. Että meille nää päiväunet on todella tärkeät!!!
sammermanni ja Vieno 2kk
Kommentit (48)
Vauva on ollut tosi levoton viime öinä ja iltaraivarit ovat jatkuneet tuonne vähän yli yhteen. Joten väsyttää... edelleen.
Mutta tänään tuli oikein bonus: olimme ennen puoltapäivää lähdössä ulos, kaikki tuntui sujuvan ihan hyvin kunnes mulla alkoi näkökenttä hajaantua. Onneksi tajusin välittömästi että rakas pitkäaikainen ystäväni MIGREENI se sieltä tulla tupsahtaa.
Välittömästi naamariin 1800 mg ibuprofeenia ja päälle magnesiumia ja verhot kiinni ja arskat päähän. Onneksi näkö ei ehtinyt mennä kokonaan ja sain molemmat lapset turvallisiin asemiin. Näkö palautui noin puolessa tunnissa, joten en tarvinnut täsmälääkettä. Sitä en haluaisi ottaa, koska sitten täytyy pitää imetyksessä 24 h varoaika... huh.
Esikoisella oli kiljuva nälkä ja yritin siinä viimeistellä hänen ruokansa ja samalla poltin käteni. Nooh, vauva huusi kuin syötävä ja en sitten pystynyt kättäni kylmään laittamaan. Joten polttelee nyt kivasti.
Näkö tuli ja samalla tolkuton päänsärky. Eihän tuo ibuprofeeni siihen sitten auta. Lähdin kuitenkin ulos noiden kanssa tuonne räntäsateeseen tarpomaan aurinkolasit päässä. Ihmiset toljotti kuin jotakin hirviötä... tuijottakoon.
Nyt sitten taudinkuvaan kuuluu päivän-parin krapula. Mulla on hirveä olo, tolkuton jysäri, oksettaa, valonarkuutta, ja kuten kunnon krapulaan kuuluu, tekee mieli kaikkea epäterveellistä... Ja väsyttää. Ja tietenkin mies pari päivää töissä yötä myöten.
Nyt siis kotona, dvd:t pyörii ja vauvaa heräilee kärryissään. Minä yritän kaiken uhallakin (näyttöön ei ole kiva katsoa) pitää kiinni mielenterveydestäni ja käydä koneella lukemassa spostit ja vauvan kuulumiset. Siksi siis täällä migreenistä huolimatta.
Päivä kerrallaan, tunti kerrallaan, eiköhän tästäkin selvitä. Aina mennään kevättä kohti (ja samalla parempia yöunia kohti!!!).
Sellaista tänään, toivottavasti huomenna paremmin.
ipu ja poika 6vko
Hemi81:lle en osaa neuvoja antaa. Jos tuntuu, ettei kotikonstit ihoon auta, niin soita neuvolaan tai lääkäriin. Eikös märkiminen liity bakteereihin, eli joku puhdistava aine voisi olla paikallaan?
Ipu71: Migreeni on mullekin tuttua, juuri tuo näköoireinen. Pari vuotta oli mulla väliä edellisestä kohtauksesta, mutta viime syksynä raskaana ollessa näköoireet tuli muutaman kerran töissä. Oli tosi " hauskaa" syötellä vanhuksia töissä, kun ei nähnyt lusikkaakaan... Mutta onneksi kohtaukset meni nopeasti ohitse, mitä nyt päätä jäyti loppu päivän! Mutta toi näköoireilu on ärsyttävää.
Tulipas hassu olo, kun sammermanni aloitti ketjun. Olet niin aktiivinen ollut kirjoittamisessa ja neljän lapsen äiti. Tuli sellainen olo, että meidän " tammikuisten emo kokoaa taas nettiperhettä kokoon" !
Joo, höpsöjä ajatuksia täällä... Täytyy mennä vaihtamsaan pienien kakkavaipat, haju alkaa olla melkoinen!
T:vikli80 ja Aada 4.1.
Aluks onnittelut kaikille nimen saaneille! Hyviä kaikki mut erityisesti Kosmo-nimi ilahdutti. Tosi mukava! Meiän likasta piti kans tulla Noora mut nyt viime metreillä ihan puun takaa tuli toinen nimi mikä tuntuu sopivan hälle paremmin. Ei olla kerrottu sitä kellekkään. Kastajaiset on 16 päivä.
Meillä sujuu täällä ihan hienosti. Nukkumajärjestelystä sen verran että iltasella kiikutan kääpiön omaan kehtoon nukkuun koska mulle on täkeetä että hän oppii nukahtaan omaan sänkyyn. Mut viekkuun hänet jätän hänet mahdollisesti jo ekalla imetysheräämisellä tai sitten toisella n. 5-6 aikaan. Tää heräämissessio kestää aina n. tunnin koska siihen liittyy myös pierettämistä ja vaipan vaihto. Loppuyö/aamu menee si kokolailla nukkuessa - en kehtaa ees sanoo kuinka myöhään.
Myös meillä äitini kritisoittee tätä systeemiä koska pelkää että tukehdutan nöösin tissilläni tai kierähtämällä päälle.
Päivällä tyyppi nukkuu ulkona lähemmäs kolme tuntia mikä on tervetullutta omaa aikaa.
Oikein hyväntuulinen tyyppi hän on vieläkin mutta (ilmeisesti) D-tipat kyllä aiheutti sen verran vatsakipuilua että ne on nyt tauolla. Ärsyttää koko tipat ku oon muutenkin aika skeptinen niitten suhteen. Jonkun tarttis vakuuttaa mut niitten tärkeydestä. Kumma juttu kun itsellenikään niitä ei oo syötetty mutta pituutta on kuiteski 172 eikä osteoporoosikaan vaivaa. Ihan varmaan jonku lääkevalmistajan keksimä systeemi.. Mitä ootte mieltä? Silloin kun olin pieni kaikkien oli pakko syödä fluoritabletteja ja sittemmin on todettu että fluorin liikasaanti aiheuttaa syöpää..
Tyyppi on nyt 3½ vk vanha. Kaks kertaa oon heittäny lenkit vaunujen kans. Mummuloissa on käyty, ja isomummolassa. Parissa virastossa ja kerran kaupoilla. Eilen oltiin synttäreillä. Siinä meiän yhteiset ulkomaailmaan tutustumiset tähän mennessä. Huomenna pitäs mennä kaksin kampaajalle. Mitenköhän käy..
Lauantaina olin ukon kans viihteellä kahen kaverin yhteiskolmikymppisillä. Äiskä ja kummityttöni oli täällä lapsenvahtina kuudesta eteenpäin yön yli. Jääkaappissa ja pakastimessa oli lypsettyä maitoo. Kaikki meni tosi hienosti ja itekkin onnistuin pitään hauskaa vaikka vauvan kuvia tuli katottua ja esiteltyä aika usein. Teki ihan hyvää käydä vilasemassa entistä jokaviikonloppusta elämää mut viä kivempaa palata takas oman kullannupun luokse. Olokin oli sunnuntaina semmonen ettei varmaan ihan heti tuu uudestaan lähettyä.. Tää on kyllä tosin semmonen vuosi että ukko ja sen sata kaveria täyttää 30..=/
Onko kukaan muu jo uskaltautunu viihteelle tai onko jollain joku aikaraja mitä ennen ei halua mennä? Oon huomannu että yleensä äidit kannustaa toisiaan lähtemään tuulettuun mutta sit lapsettomissa löytyy joskus jotain jeesustelijoita. Oon aina ollu tosi allerginen kaikille äiti-ihmisten moralisoijille, ja nyt varmaan viä enemmän kun itsellänikin on lapsi.. Mitä mieltä?
Tämmöstä tällä kertaa. Mukavaa viikkoo kaikille!
t: Xena77 ja tyllerö s.7.2.08
vauva käsivarrella, joten isot alkukirjaimet puuttuu.
kivasti ajateltu tuo viklin emo-juttu...
meillä oli hemi karstaa tosi paljon ja siitä tihkusi vettä...joka ilta laitoin vauvaöljyä päähän ja puuvillamyssy yöksi päähän. aamulla sit varovasti kammalla rapsuttelin.kylvyssä pesin sebamedilla pään.kulmakarvoihin laitoin bepanthenia, sitä paksumpaa, ja annoin vaqikuttaa jonkin aikaa, sit pyyhin napakasti harson kulmalla ja karsta lähti.tepsii jostain syystä vain kulmakarvoihin tuo.leuanalusiin ja korvien seutuville sit taas sibikortia.toimet pitää jaksaa tehdä uudelleen ja uudelleen, sillä karsta uusii helpolla.aluksi tuntuu ettei mikään auta, mut kun jaksaa vaan hoitaa, tulokset alkaa näkyä.meidän vienolla ei enää juurikaan ole karstaa.
sammermanni ja vieno
Masuvaivaisille vauvoille suosittelen riippumattoa! Siinä vauvan asento on ns. kohtumainen ja ilma pääsee tulemaan helpommin pois.
Ja huonosti nukkuvien vanhempia taas kehotan tarkistamaan kodin lämpötilan. Juttelin juuri kaverini kanssa, jonka lapsi oli nukkunut ensimmäiset 9kk todella huonosti (päiväunia ei koskaan yli tuntia kerrallaan). Sitten he muuttivat ja unen laatu parani huimasti. Syyksi hän keksi liian lämpimän huoneilman. Itse olen huomannut saman, että liian lämpimässä nukkuu huonommin.
Tuosta päästäänkin mun öihin. about kolmena yönä viikossa en saa nukuttua vauvan yösyötön jälkeen, joka ajoittuu 3-4 välille. Joskus saatan saada torkahdettua, ennen kuin lapset heräävät aamulla, joskus en. Meillä kun herätään normaalisti kuudelta, joskus saattaa mennä jopa seitsemään.
Itse siis kärsin siitä, kun ei nukuta perhepedissä, enkä imetä. Esikoisen kohdalla muistan pahimman väsymyksen tulleen vasta lapsen ollessa puolenvuoden ikäinen. Saas nähdä kuinka nyt käy.
Minäkin nostan hattua Sammermannille, että ehtii täällä netissä " roikkumaan" :).
Munkin pitäis taas alkaa roikkuun netissä ja ravaamaan raksakaupoissa. Pitäisi siis tehdä taas hintavertailuja ja tehdä muutama valintakin tulevaan kotiimme.
Ipu, kurjaa että kaiken kukkuraksi joudut kärsimään migreenistä! Jaksamisia!
Xena kyseli viihteellä käymisestä. Mä olin ekan kerran erossa vauvasta yötä, kun hän täytti kuukauden. Silloin oli kaverin nelikymppiset. Koska vauva ei ollut riippuvainen rintamaidosta ja nukkui muutenkin paljon, oli yöllinen ero yllättävän helppo meikäläiselle. Mummin puheiden mukaan vauva ei edes huomannut, että olin poissa. Esikoisen vauva-aikana viihteelle lähtö otti paljon enemmän koville. Ei meinannut luonto antaa periksi, että olisin pystynyt nauttimaan iltariennoista.
Hemi, on sellainen tuote kuin Bacibact. Mutta kannattaa kysyä ensin neuvolan mielipidettä tuotteen käyttöön. Sitä käytetään paikallishoitona pieniin naarmuihin ja haavoihin sekä märkiviin ihotulehduksiin. Sitä suositellaan mm. märkivään napatynkäänkin. Jos muistan oikein, niin siinä on antibioottia.
Meidän rytmistä piti vielä kirjoitella. Siitä on tullut Tuttelin myötä yllättävän tarkka. Tässä noin aikoja:
klo:19-20 syödään viimeisen kerran illalla ja tässä vaiheessa on iltahuutoa 5-45min
klo: 3-4 syödään ekan kerran yöllä
klo: 5-6 syödään toisen kerran
klo: 7-8 heräillään ja tehdään aamutoimet
klo: 9 syödään taas ja vauva menee ekaa kertaa ulos nukkumaan
klo: 12 syödään taas, yleensä niin että vauva on ulkovaatteet päällä ja puoliunessa. Eli menee heti jatkamaan unia ulos (joskus nukkuu myös esikoisen kanssa makkarissa)
klo: 14 seurustellaan
klo: 15-16 taas syödään ja seurustellaan
Ehkäisystä sen verran, että päätettiin selvitä ainakin tämä rakennusaika kortsuilla, vaikkei niistä tykätäkään. Turhaa siis maksaa muista ehkäisyistä tässä elämänvaiheessa.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä. Musta tuli eilen tuplatäti! Meidän sukuun syntyi pitkästä aikaa pieni prinsessa. Pääsin heti katsomaan tätä pientä ihmettä <3.
Nyt hommiin, eli esitteitä tilaamaan ja sisustuslehtiä pläräämään, jos vain esikoinen antaa...
Justus & poju 14.1.
Me saatiin neuvolasta vinkki karstanhoitoon: Keluan-niminen voide. Sitä myydään apteekissa ilman reseptiä, hinta muistaakseni jotain 12e. Meilläkin vasta kokeilussa joten paha mennä vielä sanoon tepsiikö. Hinkkaako teidän vauvat sitä karstan kohtaa?? Meillä tytölle tuli kulmakarvoihin sitä ja pian hinkkasi sen ihan tulipunaiseksi, nyt on rauhoittunut.
Täytyy mennä, tyttö heräilee. Meille kuuluu kai ihan hyvää, tytsy nukkuu vaan tosi huonosti päivällä ja aloitettiin nyt vyöhyketerapiassa käynti. Jos se ei tepsi, aloitan maidottoman ja munattoman dieetin. Mutta siis nyt mentävä. Mukavaa viikkoa kaikille!
-miina-liina
Kiitos paljon kaikille vinkeistä ihon hoitoon!!!
täytyy käydä apteekissa otoksilla ja kokeilla noita konsteja. välillä siis korvatkin hyvät eikä valu mitään, mutta sitten taas yhtäkkiä alkaa vuotamaan. esim eilen kylvettiin ja nyt oli aamulla taas hurjan näköinen lakana kun oli oikein kellertävää eritettä tullut. ei käytetty mitn pesuainetta kylpyvedessä. täytyy vaan olla kärsivällinen. tuntuu vaan niin pahalta toisen pienen puolesta, vaikkei häntä tunnu suuremmin haittaavan. on siis iloinen eikä turhia itkeskele!!
Karsta kohtia Kasmirakin hankaa ja varsinkin silmänympärykset kun on kuivat niin niissä on nyrkit koko ajan. toinen silmäkulma on oikein verillä välillä.
Sitten tulee mielenkiintoinen kysymys! kakkaako teidän lapset joka pvä? Meillä joo mutta nyt meni 2pvää ettei tullut kakkaa ja tänä aamuna kun se sitten oli sängyssä tullut niin kiva... vaipassa oli kirjaimellisesti kahden päivän satsi!! mutta hyvä kun tuli, sillä luulen että se haittasi hänen viimeöisiä yöunia kun heräs parin tunnin välein syömään mitä ei ole enne tehnyt! rytmi on siis ollut että kerrän yössä syödään ja niin äitikin on saanut nukkua!!!
joops, jospa sitä lähtisi päikkäreille kun toinenkin on tyytyväisenä!!!
hemi ja Kasmira 6vko
Tervehdys.
Pikaiset kirjoitukset tähän väliin kun Mikael nukkuu ja esikoinen leikkii tyytyväisenä itsekseen.
Jossain viime tai edellis viikon pinossa joku kyseli opiskeluhaluista. Itse olen siis ilmoittanut itseni poissaolevaksi tälle kevät lukukaudelle (olisin saanut iltaopintoni päätökseen tänä keväänä jos olisin pysynyt aikataulussa). Kuitenkin minulla pitäisi nyt olla aikaa työstää opinnäytetyötäni, mutta itse olisin paljon mieluummin perheen kanssa kaikki illat tänä keväänä. Opinnot eivät siis vielä innosta...
Ehkäisystä oli puhetta. Itse en halua hormoneja käyttää, kun tuntuvat vaikuttavan minuun niin kovin voimakkaasti jo muutenkin. Kuparikierukkaa ei mulle suositella, koska on niin runsaat ja kivuliaat kuukautiset. Toisin sanoen meille jäi vaihtoehdoksi kondomi... sillä siis mennään.
Nukkumisjärjestelyistä: Pyrin laittamaan Mikaelin omaan pinnasänkyynsä, joka on minun vieressä. Usein käy niin, että hän herää kun omaan sänkyyn sylistä siirretään. Joskus kuitenkin makoilee hetken tyytyväisenä hereillä ennen uudelleen nukahtamista, joskus ei sitten millään sinne jäisi. Näinä kertoina otankin hänet meidän väliin. Tätä en kuitenkaan mielelläni tee, koska mies nukkuu niin síkeästi, ettei välttämättä huomaa vauvaa siinä vierellä.
Kakkaamisesta: Mikael ei todellakaan kakkaa joka päivä ja aina kun ei kakkaa ole tullut 3-5 päivään on vatsakivut todella kovia.
Meillä kävi lauantaina pienoinen ihme, kun saunan jälkeen Mikael ähisi ja puhisi sohvalla pitkän aikaa ja lopulta onnistui kääntymään selältä ensin kyljelleen ja siitä vielä vatsalleen. Siinä vielä yritti, muttei enää jaksanut päätä kovin korkealle nostaa, joten tyytyi vain kääntämään pään kerran sivulta toiselle! Esikoinen meillä ei kovin aikaiseen kääntymistä aloittanut, joten tämä oli todella ihmeellistä minusta.
Tällaista meillä, nyt täytyy mennä antamaan huomiota molemmille pojille.
Hyviä vointeja kaikille!
Emem ja Mikael 21.12.2007
Hemi81 - kyllä meillä vauva kakkaa edelleen joka päivä, vähän liiankin kanssa:) Joka vaipassa on kakkaa ja monesti hoitopöydällekin tulee prutkut kun olen vaihtamassa vaippaa.
Xena77 - noista d-vitamiinitipoista. Mäkin oon monta kertaa miettinyt, että onkohan niistä oikeesti apua. Meillä ei niistä sinänsä mitään haittaakaan ole ollut (masuvaivoja tms.) mutta jotenkin tuntuu hullulta antaa jotain ylimääräistä vauvalle joka päivä. Toisaalta jos d-vitamiinia ei kerran äidin maidosta saa, niin hyvähän sitä on antaa, mutta ois tosiaan mielenkiintosta tietää onko se käyttö ihan välttämätöntä.
Oli puhetta myös tosta viihteellä käymisestä. Mä en ole käynyt kertaakaan missään baarissa vauvan syntymän jälkeen, toisaalta olis ihme jos rupeisin nyt kauheesti käymään baareissa, kun en siellä kovin usein viihtynyt ennen vauvan syntymääkään. Kerran olen käynyt " viihteellä" vauvan syntymän jälkeen eli käytiin työkavereitten kanssa syömässä ja parilla oluella. Mies hoiti sillä aikaa kotona vauvaa.
Meillä poika nukkuu päivisin onneksi hyvin. Hän käy päikkäreille yleensä tossa 11 maissa, herää n. klo 14 syömään ja nukahtaa samantien uudestaan. Sitten nukkuu vielä ehkä tunnin verran kunnes herää seurustelemaan. Iltaisin hän ei välttämättä nuku ollenkaan, joskus vetää puolen tunnin tai tunnin tirsat. Yöunille hän menee vasta puoliltaöin.
Siinäpä taas tarinaa tälle päivälle, nyt kutsuu siivoaminen:/
Lunta tuli tänne eteläänkin, joten olttin vähän pulkkailemassa 1v:n kanssa.Hän oli aika ihmeissään, kun tuttu puisto oli ihan oudon näköinen=)
Vieno kakkaa joka päivä ja useaan otteeseen. Rintaruokituilla vauvoilla on hyvin tavallista että joka vaipassa on kakat, kun taas korvikevauvat kakkaa harvemmin.Tietenkin vaihtelua on paljonkin tähän nyrkkisääntöön.
Viime yönä klo 3-4 Vieno ähisi ja piereskeli ja kiemurteli levottomana, kunnes yhtäkkiä oli kakkaa kaikkialla.Siinä perhepedin haittapuoli: oli vaihdettava lakanat omaan sänkyyn kun kakka tuli kunnolla vaipan yli!!!
meillä on Vienolla Jekovit ja isommalla devitol.D-vitamiini on yksi pisimpään tiedetyistä vitamiineista ja sen puutoksista paljonkin tietoa, joten uskon kyllä sen tarpeellisuuteen. Nykyisinhän on tutkittu, että aikuisetkin tarvitsisivat huomattavasti suurempaa annosta kuin saavat, vaikuttaa mm.hormooneihin.
sammermanni ja vieno 2kk ja 4pvää
Täällä pirteä talvipäivä; pakkasta vajaa 10 astetta ja hieman tiputtelee lunta. Mietin hieman uskallanko viedä Nooraa vaunuihin ulos nukkumaan, mut kummasti siellä näyttää uni maistuvan jo kolmatta tuntia. Ylimääräisen viltin sisään tytön makuupusseineen laitoin eli kai tuo tarkenee... Mies on edelleen kovassa kuumeessa ja toivotaan että minä ja tyttö selvittäisiin ilman tuota virusta.
Joku kyseli omassa sängyssä nukkumisesta. Meillä Noora nukkuu pinnasängyssään, joka on meidän sängyn vieressä, mun käden ulottuvilla. Ja yöllä kun olen syöttänyt hänet ja vaihtanut vaipan, niin tyttö on yleensä saman tien umpiunessa tai ainakin nukahtaa heti kun sänkyyn laittaa. Päiväunet (jos sisällä nukkuu) tekee joskus tiukkaa ennen kuin nukahtaa eli joutuu useamman kerran laittamaan tuttia suuhun, mut muuten nukkuu kyllä hyvin. Meilläkään ei mies anna nukkua vieressä, kun pelkää nukkuvansa päälle eli Noora ei ole koskaan nukkunut meidän vieressä. Joskus olis kyllä niin ihanaa ottaa toinen viereen tuhisemaan...
Xena kyseli viihteellä olosta. En ole vielä uskaltautunut, vaikka mies jo kehoitti kohta johonkin lähtemään... Suunnittelin et tossa keväämmällä, huhti-toukokuussa varmaankin iskee hinku hillumaan...
Ipulle voimia! Toivottavasti ei käsi palanut pahasti ja migreeni on jo hellittänyt.
Hemi kyseli kakka-asioista; Meilläkään ei kakata välttämättä joka päivä. Pisin tauko on ollut 2vrk ja sit kun kakka tuli, niin sitä oli kirjaimellisesti kyynärpäitä myöten bodyn sisällä. Ihana oli pestä, kun ei tienny mistä ottaa tyttöä kiinni... :p
Ememillä oli jo käännytty eka kertaa. Huimaa kehitystä! Onnittelut!
Meillä kujerrellaan ja hymyillä jo tosi paljon, varsinkin aamut on hyvää aikaa. Huomenna olis 2kk lääkärintarkastus ja rotarokote annetaan kans, toivotaan että ei tuu mitään vaivoja siitä. Onkos muita, jotka on ton rokotteen hakenu?
Nyt kurkkimaan joko Noora heräs ja hoitaan miestä kuntoon :)
Pore&Noora 030108
Terve!
Ihanaa, ettei satu koko ajan mahaan! Antibiootit tehosivat, enää on jäljellä ilmeisesti rasituksesta tulevia leikkaukseen liittyviä kipuja. Povikin tuli magneettikuvattua, onneksi ei ole mennyt mitään hajalle. Polvessa on vain vettä. Menen vielä torstaina ortopedille.
Vauva kitisee vaihtelevasti iltaisin. Eilen nukkui koko illan ja yöllä 6-tunnin unet putkeen. Tänään hän on taas valvonut kokko illan ja vaihtelevasti parkunut. Kovasti hän syö myös iltaisin.
Hankin meille kuivausrummun, Mielen kennorummun. Pitäisi vielä asentaa se paikoilleen. Rummun pitäisi vähentää huonepölyä(allergia) ja teitysti helpottaa tätä kestovaippailua.
Xena 77 ja K@ura pohtivat d-tippoja. Varmasti tuolla luomupuolella on keskusteltu enemmän asiasta. Jotkut eivät anna d-tippoja ollenkaan. Tutkimus d-vitamiinin tarpeesta on toki tehty. Mutta miltä kantilta? Itse olen antanut vaihtelevan säännöllisesti lapselle Jekovitiä. Tiedän myös luomuperheen, jossa lapsella on riisitauti, koska vanhemmat eivät halunneet antaa d-tippoja.
Perhepedissä nukutaan vaihtelevasti. Vauva nukkuu välillä vieressä välillä omassa sängyssä. Mielestäni vieressä nukuminen on se luonnollisin ja lapsen mukaisin tapa. Kaikista turvallisi olovauvale tulee varmasti äidin ja isin tuoksujen keskellä.
Siivosin komeroita ja laitoin Viron kodittomille 20 muovikassillista vaatteita. Tuli siivottua ja vaatteet menevät niille, jotka niitä tarvitsevat.
Ametisti ja Olavi 13.1.2008
Hemi81 - meilläkin kakattiin aiemmin vähintään kerran päivässä, normi kuitenkin ehkä 3-4 kertaa¿ Nyt viimeiset pari viikkoa on mennyt vähemmällä, raukka on nytkin pantannut jo 5 päivää eikä mamman popsimista luumuista näytä olevan mitään hyötyä =/ Tyttö itkeskelee muutoinkin ja nyt sitten tietty vielä tuota kipeetä masuaan entistä enemmän¿Jos jollain on heittää neuvoja, otan ne ilomielin vastaan!
Xena77 ¿ itse olen sitä mieltä, että D-vitamiinit on tärkeitä varsinkin kehittymässä olevalle luustolle. Itse annan Neealle 3 tippaa päivässä täysimetyksen takia, suositushan on kyllä se 5 tippaa mutta typy saa täällä sen verran paljon aurinkoa, että uskon tuon 3 tipan riittävän mainiosti¿ja Jekovitia syödään¿
Perhepeti ei meille sovi, itse en yksinkertaisesti osaa nukkua jos on ¿ylimääräisiä¿ sängyssä! Typy nukkuu omassa sängyssään, joka on kiinni meidän sängyssä¿
Viihteelle ei ole vielä kiire, ehkä sitten kesällä kun olemme Suomessa ;) Kotona olen muutaman kerran ottanut oluen tai kaksi sillä seurauksella, että seuraavana päivänä on aivan järkyttävä kohmelo! Mutta tanssimassa ja laulamassa ois kyllä kiva käydä ilman sitä alkoholia =)
Ipulle tosissaan tsemppiä migreenin kanssa!
Ametistille onnittelut antibiootin tehoamisesta! Toivotaan, että kivut jäisivät kokonaan unholaan pika-pikaa! Ja kiva, ettei polvessa ollut mitään ¿sen pahemmin¿ vialla¿
Typy herätti tänään koko perheen viideltä¿ei muuten naurattanut yhtään¿ Onneksi isompi otti sitten kahdet päikkärit, Sammermannin tavoin ne on meilläkin toodella tärkeitä! Saa äiti edes hetken huoahtaa¿ ;)
Neiti siis itkee edelleen paljon ja rauhoittuu vain syliin, mielellään tissi suussa =/ Onneksi vanhempani ovat täällä vielä viikon, äiti on kyllä ollut korvaamaton kantoapu neidin kanssa! Lauantaina otettiin 5 rokotetta, mm. Rota- ja pneumokokkirokotteet, ei onneksi tullut mitään reaktioita ja uskaltauduimme illalla jopa ravintolaan syömään koko porukalla, ihana oli päästä neljän seinän sisältä vähän tuulettumaan!
Typy nukkuu isänsä masun päällä, ehkä pitäisi siirtyä makkarinpuolelle, meillä on miehen kanssa treffit ¿erotiikka-osastolla¿ ;)
-Allu ja Neea 21122007
Otanpa nyt itseäni niskasta kiinni ja yritän raapustaa jotain kuulumisia tänne..
Ensiksi onnea ihanista nimistä niille ketkä jo sellaisen ovat ehtineet antaa! Ja voimia vaivoista kärsiville!
Tuli mieleen tuosta d-vitamiinikeskustelusta... me kävimme maanantaina neuvolassa ja siellä terkka sanoi d-vitamiinisuositusten muuttuvan nyt aika paljon! Sitä siis jatkossa suositellaan 0-15 vuotiaille lapsille YMPÄRIVUODEN! Ja imetysaikana pitäisi ottaa sitä myös..
Itse kyllä uskon sen tarpeellisuuteen, mutta onhan se inhottavaa jos aiheuttaa kovia ilmavaivoja! Ei sitä pienelle toivoisi mitään kipuja tietenkään! Meillä näyttäisi poika aika hyvin kestävän niitä, satunnaisia mahanpuruja on toki ollut.
Viihteellä en ole vielä edes ajatellut käydä... minusta on vielä turhan aikaista vaikken mikään tiukkapipo sen suhteen yleensä kyllä ole. Edelliseltä lapselta kävin ekan kerran kun imetys oli lopuillaan eli kun vauva oli jotain 5kk ikäinen... Esikoiselta en enää edes muista.
Meillä poika tekee yleensä 1-2 kertaa päivässä isomman satsin kakkaa. Yksi päivä taisi mennä ilman kakkaa, mutta en pitänyt sitä mitenkään epätavallisena. Kuulema jotkut eivät tee kun ehkä kerran viikossa, joten erilaisia " tapoja" löytyy.
Meillä poika nukkuu omassa pinnasängyssään isosiskon kanssa samassa huoneessa. Yleensä nukahtaa 21-22 ja syö ekan kerran joskus 24-02 maissa ja sitten toisen kerran aamuyöstä.. riippuen miten on ekalle syötölle herännyt. Yleensä tyytyy pelkkään rintaan yöllä, mutta joskus olen antanut korviketta lisäksi vielä.. Meillä siis mennään osaimetyksellä. Kuitenkin suurimmaksi osaksi on tissillä.
Pari kertaa on käyty kauppareissulla niin että poika on ollut mukana ja muutamia kertoja olen yksin käynyt kaupungilla markettiostoksilla. Mies on hyvin pärjännyt vauvan kanssa. Ensi lauantaina meinattiin isompien lasten kanssa lähteä katsomaan Risto Räppääjää ja käydä joissain kaupoissa (tekee mieli jo lastenvaatekaupoille katsomaan kevättamineita!!)... siinä tulisi sitte useampia tunteja miehelle vauvanhoitoa, mutta uskon sen selviävän hyvin. =) Jos ei vauva muuten nuku niin laittaa vaunuihin ja lähtee ulos niin taatusti nukkuu sitten! =)
Ristiäiset meillä on 29.3.
1kk neuvolassa mitat oli tasan 5kg ja 56cm. Painoa oli tullut hurjasti lisää!!
Mukavaa viikonjatkoa kaikille!
vilmahilja ja aatu, vähän reilu 5 viikkoa (29.1.)
Ihanat ilmat hellii meitä pohjosen hiihtolomalaisia. Itellä vaan on lomatunnelma kaukana, ristiäis-stressiä pukkaa nimittäin julmetusti...
Kyllä minä uskon suosituksia tuossa d-vitamiiniasiassa, pienempi paha ovat mahakivut tässä vaiheessa kuin lonkkamurtuma nelikymppisenä!
Viihteellä käynnistä: ei ole vielä käynyt edes mielessä että pitäis johonkin lähteä, vaikka siis periaatteessa ei ole mitään sitä vastaan, enkä todellakaan moralisoi ketään äitiä joka käy! Kesällä viimeistään lähen katsastamaan lempibändit paikallisilta festareilta, siinäpä suunnitelmat " viihderintamalta" . Enemmänkin kaipaan rauhallisia juttutuokioita kavereiden kanssa hyvän ruuan merkeissä.
Meillä on sama ongelma kakkaamisen kanssa kuin Allulla ja Neealla, sen jälkeen kun korvikkeet tuli kuvioihin, on panttaaminen alkanut. Voi sitä ähinää, kun kakkaa ei ole kuulunut kahteen vuorokauteen. Samat konstit on kokeiltu, vaihtelevasti meillä auttaa masun sively tai jalkojen pumppailu. Tänään oltiin mummolassa ja mummo oli saanut paineella tulleet kahden päivän lastit siivottavaksi kun minä olin isompien kanssa ulkona =) Kylläpä neiti nukkuikin tyytyväisenä kun tultiin sisälle!
5 viikon iässä käytiin neuvolassa, neiti innostui näyttämään kauneimmat hymynsä terveydenhoitajalle ja jutteli kovasti.
Mitat: paino 4150g (syntyessä 2665g), pituus 52,5cm (47cm)
pipo 37,2cm (33cm) eli hienosti kasvaa neitonen.
Kävin eilen ekaa kertaa juoksemassa! Olipa palkitsevaa huomata, että hapenottokyky oli niinkin hyvä. Ylimääräistä massaa on vielä, mutta eipä se menoa hidastanut. Raskauden myötä tullut selän virheasento hankaloittaa vähän oikean juoksuasennon säilyttämistä, selkälihaksia pitäis jumpata... Mutta olipa ihanaa nauttia endorfiineista ja OMASTA AJASTA!
Nyt nukkumaan, vähän aikaa toivottavasti ehtii käydä kyljellään ennen kuin neiti herää nälkäisenä!
aksiina ja neiti 28.1
Meillä jatkuu tämä sama, että Tiitiäinen rauhottuu nukkumaan usein vasta neljän viiden maissa yöllä. Tänäänkin sain sen simahtamaan sen kyllä ekan kerran sänkyyn " jo" puoli kahdeltatoista, mutta siihen aikaan neidin mielestä nukutaan vasta lyhyitä " päikkäreitä" , ja olenkin jo monta kertaa uudelleen nukuttanut vaavin...välillä on ollut suoraa huutoa, välillä pienempää kitinää. Nyt alkoi taas kuulua jotakin, odotan vielä vähän...jaahas, nyt mennään...
Jee, nyt sain kultanupun nukahdutettua muutamassa minuutissa. Jotakin masuvaivaa tossa on, koska itkuun liittyy sellaista kakan tekemiseen viittaavaa ähinää. Viime yönä meillä oli rankkaa, koska vauva pitkästä aikaa huusi kolme tuntia. Lopulta neljän aikoihin tuli pitkä pieru ja sen jälkeen kakan ruplatus vaippaan, ja siihen melkein samalla sekunnilla simahti neiti. Ja nukkuikin sitten tosi sikeästi, ei reagoinut mitenkään siihen vetkutukseen, kun kannoin hänet sänkyyn, asettelin hyvin ja peittelin. Yleensä aina vähän ähisee ja raottaa silmiään. Kakkavaippaa en ruvennut vaihtamaan pois, kun Kätilöopistolla sanottiin, että yöllä ei tarvitse vauvaa herättää vaipanvaihtoon. Olen kyllä jonkin verran vaihtanut vaippoja öisinkin, kun meilläkin käytetään aika paljon kestovaippoja (mies käyttää tällä hetkellä kertiksiä kun niitä on jäljellä, minä käytän kestoja), ja ne ei aina oo pitänyt pissaa aamuun asti. Ei kyllä kertiksetkään
Nyt kuuluu taas jokeltelevan tuolla, mutta se on ookoo niin kauan kuin ei muutu kitinäksi. Odottelen jos nukahtaisi itse...
Eilen aamulla meillä piti olla se afrotunti vauvan kanssa, mutta myöhästyttiin :( Vähän kiire tuli aamulla, kun rupesin ihmettelemään mitä puen vauvalle ja itselleni lähes kahdeksan asteen pakkaseen (kuitenkin aika harvinainen sääilmiö meillä täällä etelässä :), mutta oltaisiin kuitenkin ehditty, ellei juuri...jaahas vauva kutsuu...
Nyt menikin joku varttitunti rauhoitellessa, puklit oli kastelleet paidankauluksen läpimäräksi ja vaihdettiin paita, ja se kakkaähinäkin yltyi suoraksi huudoksi...
..eli jatkoa...ellei juuri kun oltiin lähdössä, Tiitiäinen olisi alkanut taas vaatia ruokaa, vaikka juuri reilu tunti sitten imetin pitkään... En sitten viitsinyt lähteä ollenkaan, vartti me sieltä oltas myöhästytty. Vaikka on yrittänyt opetella kotoa lähtöjen suunnittelussa ottamaan huomioon sen, että Tiitiäisen kanssa kaikkea ei voi suunnitella kellontarkasti, niin aika hankalaa on. Ilman Tiitiäistäkin olen vähän sellainen viimetippa-ihminen, nyt vielä käy entistä hankalammaksi...
Perjantaina meillä oli 1 kk -neuvola, ja Tiitiäinen painoi 4500 g ja oli 54 cm pitkä (syntyessään 3270/50), eli hyvin on kasvanut. Tänään päätin luopua ensimmäisistä 50-senttisistä vaatteista, kun yhdet henkselihousut vaikuttivat tosi tiukilta. Suurin osa 50-senttisistä kuitenkin vielä sopii, aika jännä että sitten kuitenkin pari 56-senttistä vaatetta alkaa tuntua naftilta. On tosi paljon näköjään vaatteesta ja valmistajasta kiinni...
Nyt vihdoin alkaa meillä toi kestovaippailu luontumaan vähän paremmin, kun BumGeniukset, joita meillä pääsääntöisesti käytetään, alkavat istua. Alussa varsinkin mahan kautta tuli aika paljon ohivuotoja. Juuri nyt markkinoille tulleissa malleissa noissa Bumeissa onkin vastasyntyneille joku oma imunsa, mutta meillä on sitä toisiks uusinta mallia. Annoin yhden Bumin kestovaippailevalle kaverille lainaan, ja hän on siitä aivan innoissaan, on kuulemma ihan yliveto, ja hänellä on kokemusta tosi monista merkeistä. Noi on kyllä yleisolemukseltaan melkein kuin kertokäyttövaipat, ja luulen että saattaisivat nyt hyvinkin kestää sen, ettei koko yönä vaihdeta vaippaa. Aiemmin siis eivät kestäneet mahavuotojen takia, samoin muut kestovaipat pettivät yön aikana. Suosittelen tuota merkkiä teille muille kestovaippaileville, ellette vielä tunne. Ai niin, ja sen Bumin sisäpinta sen imun päällä on pysynyt tosi kuivana, tuntuu yhtä kuivalta kuin kertakäyttövaipoissa.
Kestovaipoista puheenollen, olipa kiva se Mantelihampaan tarina villahousujen imeskelystä :D
Ehkäisystä - Te jotka kammoksutte sitä, että joutuu kantamaan sisällään isoa kierukkaa: Oletteko harkinneet ehkäisykapseleita? Niissä on samat hormonaaliset vaikutukset kuin hormoonikierukassa, ja luotettavuus on yhtä hyvä. Merkkejä on ilmeisesti kaksi, toiset on kolmeksi vuodeksi ja toiset viideksi. Itse mietin hormoonikierukan ja ehkäisykapseleiden välillä ja päädyin sitten siihen, että otan kierukan. Syynä se, että kapselit maksavat jonkun viitisenkymppiä enemmän, ja koska kapselit ja kierukka vaikutuksiltaan on samanlaiset, niin otan mieluummin sitten sen edullisemman vaihtoehdon.
Hymyistä - Meillä hymyillään nyt aivan kamalasti. Alussa vauva ei hymyillyt kuin minulle, mies ei hymyjä saanut, mutta nyt tuntuu melkein että mies saa enimmät hymyt. Hän jaksaa vauvaa hauskuuttaa niin loputtomasti silloin kun on hänen " hoivavuoronsa." Naureskelee ja laulelee ja juttelee vauvalle, ja vauva innoissaan nauraa (äänettömästi, tai siis hymyilee suu isosti auki) hänen jutuilleen. Parin päivän ajan ollaan nyt saatu nauttia jokeltelustakin :) On se ihanaa kun vauva oppii uusia asioita! Noi hymyt varsinkin on niin mielettömiä. Ei oo maailmassa paljon yhtä ihania asioita, kuin oman vauvan hymy :)
Meilläkin on hoitopöydän vieressä seinään teipattuna se neuvolasta saatu hymynaama. Se laitettiin seinään melkein saman tien, ja joka kerta hoitopöydällä ollessa Tiitiäinen sitä kyllä intensiivisesti katselee. Hymyjä hän ei ole kyllä hymynaamalle takaisin antanut :)
Nyt onkin mennyt aika pitkä pätkä ilman, että vauva on herännyt, jokohan hän olisi asettunut yöunilleen...
Meillä muuten jälkitarkastushomma menee niin, että lääkäriaika on vain mulle, mutta terveydenhoitaja, joka " päivystää" sitä lääkärin vastaanottoa, pitää vauvaa sillä aikaa, kun minä olen sisällä. Ihan hyvä :)
Finnannan jutut hänen miehestään naurattivat, kuulosti niin tutulta. Erityisesti vauvanvaatekaappifobia sekä mielenosoituksellinen tiskaaminen olivat aivan suoraan meiltä :D Ai niin ja sekin, että miehen mielenosoituksellisesta siivoamisesta minäkin saan huonon omatunnon, ja monesti se sitten itkuksi menee... :)
Miehestä muuten... hän kyllä antaa nyt todella paljon huomiota vauvalle, mikä on ihanaa, mutta minä olen kyllä jäänyt aika vähälle. Mies on taas ollut aika kiukkuinen, johtuu kai pitkälti vähästä nukkumisesta. On meillä ihan hyviäkin hetkiä tässä ollut, mutta aika vähissä ne rauhalliset yhteiset hetket on. Jotenkin mun mieltä vähän vetää matalaksi se, että kaikki positiivinen huomio menee vauvalle, eikä siitä minulle tunnu riittävän yhtään. Totta kai se on itsestäänselvää, ettei kahdenkeskistä aikaa ole samalla tavalla kuin ennen. Mutta tuntuu pahalta, kun miettii näitä päiviä vaikka viimeisen viikon ajalta. Ainoa muisto semmosesta oikeasta ihanasta läheisyydestä on siltä illalta, kun viimeksi sekstailtiin. Ei oo kiva jos yhteiselämä menee semmoseks, että mieheltä saa hellyyttä vaan seksin yhteydessä.
Vaikka taitaa se mieskin vähän hellyyttä kaivata, toissapäivänä kun silittelin miehen kainalossa olevaa vauvaa, mies valitti vauvalle sitä, ettei äiti enää häntä silittele, vaan vain vauvaa. Mutta olen mä kyllä yrittänyt miestä huomioida tuolla rintamalla enemmän kuin hän minua. Nytkin illalla kun sain vauvan nukahtamaan, yritin mennä sohvalle viereen ja vähän sylitellä, mutta ei tullut mitään vastakaikua. " Mä katon nyt tätä" , oli kommentti.
Magdalena: Meillä on sama juttu ton vaunuissa nukkumisen kanssa. Liikkumattomissa vaunuissa Tiitiäistä ei nukuta. No yhden kerran hän nukkui niissä parvekkeella peräti tunnin, mutta se oli poikkeus. Ulkona kun ollaan menossa, nukutaan kyllä todella hyvin, mutta ihan turha unelma on saada vauva ulkoa tullessa parvekkeelle uniaan jatkamaan. Ei viihdy yleensä siellä viittäkään minuuttia.
Paljon voimia sulle jaksamisen kanssa! Varmasti kyllä syö jaksamista sekä henkisellä että fyysisellä puolella tuo rumba :( Toivottavasti vaivojen aiheuttaja selviää ja pääsette nauttimaan kevyemmästä arjesta. Itse taidan kuulua niihin ei-väsyneisiin äiteihin, joista kysyit. Vaikka meidän rytmi ei oo kovin kiva, niin Tiitiäinen kuitenkin nukkuu tosi pitkän pätkän putkeen sitten, kun lopulta on aamuyöstä nukahtanut, ja mäkin saan silloin nukkua.
Käytiin ihan sun neuvojen innostamana ostamassa se KaksPlus, ja päätettiin mekin antaa periksi perhepedille. Olin kyllä jo monesti ottanut vauvan viereen nukkumaan, vähän niin kuin viimeisenä keinona silloin, kun hän itki kaikki illat ja yöt. Ja aamulla otin hänet aina viereeni nukkumaan, kun mies lähti töihin. Mutta nyt vauva sai luvan tulla meidän kanssa nukkumaan ihan kokoaikaisesti. Olenkohan painetun sanan orja..? ;)
Laulamisesta - Minä olen lauluihmisiä, tai siis tykkään laulamisesta, ja olen kyllä vauvalle laulanut jo hänen kohdussa asuessaan. Paria kehtolaulua lauloin silloin enemmänkin, kun olin lukenut että vauva tunnistaa syntymän jälkeen kohdussa kuulemiaan lauluja, jos on kuullut niitä paljon. Niillä lauluilla ja monilla muilla rauhoittelen usein vauvaa, ja hyvin toimii. Meillä on myös pari lahjaksi saatua lastenmusiikki-cd:tä, ja niitä Tiitiäinen myös kuuntelee mielellään. Monesti siinä vaiheessa, kun hänellä alkaa yksin viltillä makoillessaan hermo mennä, laitan musiikin soimaan, ja sitten jaksetaankin vielä vähän aikaa olla ilman syliä. Kappaleiden välissä, kun musiikki taukoaa, alkaa välillä kitinä, joka loppuu heti kun uusi kappale alkaa :) Samoin makuuhuoneessa olevat soittorasiat pitävät Tiitiäisen usein rauhallisena siihen asti, kunnes musiikki loppuu.
Justus kyseli vauvauinti-innokkuudesta, me ollaan kaiketi menossa, koska mies on asiasta innoissaan. Mä itse oon enempi innostunut noista äiti-vauva-tanssitunneista, mutta ei mulla pulikointiakaan vastaan mitään ole :)
Viihteellä käymisestä: Ei oo kyllä yhtään hinku, mutta en tosiaan käynyt kovin usein ennen raskauttakaan, oli niin vähän vapaa-aikaa opiskeluiden ja töiden lisäksi. Ja vähän nuorempana kävin tuulettamassa itseäni niin tuhkatiheään, että nyt voin ihan hyvällä omatunnolla olla vähän aikaa vaan kotona :) En haluaisi yhtään olla sitä paitsi erossa vauvasta, joten siinäkään mielessä ei piletykset kiinnosta.
Olen kylläkin välillä vähän haaveillut siitä tunteesta, kun on semmonen kiva pieni nousuhumala juuri käynnissä. Mutta voin vielä odottaa sen kanssa. Punkkua join yhtenä iltana juustojen kanssa, ja se oli pitkästä aikaa aivan ihanaa! Samoin käytiin koko perheen voimin synttäreillä, joilla join lasin skumppaa, ja ai kun oli ihanaa! Aiemmin en ole juurikaan edes välittänyt skumpasta...
Pakko mennä nukkumaan, olen liian kauan taas valvonut ja kirjoittanut. Nyt varmaan taas vähän pidän taukoa, kun en viitsi joka yö näin myöhään kukkua. Tämä kukkuminen tosin johtuu siitä, että olin viime yön valvomisesta niin älyttömän väsynyt (kun ei aamullakaan nukuttu pitkään), että nukuin koko illan, kun mies oli vauvan kanssa. Ei sitten tietysti nyt yöllä väsytä.
Ihana mennä vauvan viereen... ja miehenkin. Meidän oma pikku perhe :)
Ai niin! Magdalena, Strutsi ja Ametisti: Mä nyt heitän ensimmäisen ehdotuksen siitä tapaamisajasta, mulle kyllä käy kaikki muutkin ajat, jos joku haluaa ehdottaa. Mutta koska keskiviikkoisin olen muutenkin Lepuskissa, ajattelin ehdottaa keskiviikkoa ja vaikka kello kahtatoista. Ja koska ensi keskiviikko tulee nyt niin nopeasti, että joku on ehkä ehtinyt jo sopia siihen jotakin, niin ehdotan seuraavan viikon keskiviikkoa. Eli päivä olisi 19.3. Miltä kuulostaa?
Mukavia päiviä ja hyviä öitä kaikille vauvojenne kanssa!
Pajunkukka+Tiitiäinen s. 29.1.
Meillä jatkuu tämä sama, että Tiitiäinen rauhottuu nukkumaan usein vasta neljän viiden maissa yöllä. Tänäänkin sain sen simahtamaan sen kyllä ekan kerran sänkyyn " jo" puoli kahdeltatoista, mutta siihen aikaan neidin mielestä nukutaan vasta lyhyitä " päikkäreitä" , ja olenkin jo monta kertaa uudelleen nukuttanut vaavin...välillä on ollut suoraa huutoa, välillä pienempää kitinää. Nyt alkoi taas kuulua jotakin, odotan vielä vähän...jaahas, nyt mennään...
Jee, nyt sain kultanupun nukahdutettua muutamassa minuutissa. Jotakin masuvaivaa tossa on, koska itkuun liittyy sellaista kakan tekemiseen viittaavaa ähinää. Viime yönä meillä oli rankkaa, koska vauva pitkästä aikaa huusi kolme tuntia. Lopulta neljän aikoihin tuli pitkä pieru ja sen jälkeen kakan ruplatus vaippaan, ja siihen melkein samalla sekunnilla simahti neiti. Ja nukkuikin sitten tosi sikeästi, ei reagoinut mitenkään siihen vetkutukseen, kun kannoin hänet sänkyyn, asettelin hyvin ja peittelin. Yleensä aina vähän ähisee ja raottaa silmiään. Kakkavaippaa en ruvennut vaihtamaan pois, kun Kätilöopistolla sanottiin, että yöllä ei tarvitse vauvaa herättää vaipanvaihtoon. Olen kyllä jonkin verran vaihtanut vaippoja öisinkin, kun meilläkin käytetään aika paljon kestovaippoja (mies käyttää tällä hetkellä kertiksiä kun niitä on jäljellä, minä käytän kestoja), ja ne ei aina oo pitänyt pissaa aamuun asti. Ei kyllä kertiksetkään
Nyt kuuluu taas jokeltelevan tuolla, mutta se on ookoo niin kauan kuin ei muutu kitinäksi. Odottelen jos nukahtaisi itse...
Eilen aamulla meillä piti olla se afrotunti vauvan kanssa, mutta myöhästyttiin :( Vähän kiire tuli aamulla, kun rupesin ihmettelemään mitä puen vauvalle ja itselleni lähes kahdeksan asteen pakkaseen (kuitenkin aika harvinainen sääilmiö meillä täällä etelässä :), mutta oltaisiin kuitenkin ehditty, ellei juuri...jaahas vauva kutsuu...
Nyt menikin joku varttitunti rauhoitellessa, puklit oli kastelleet paidankauluksen läpimäräksi ja vaihdettiin paita, ja se kakkaähinäkin yltyi suoraksi huudoksi...
..eli jatkoa...ellei juuri kun oltiin lähdössä, Tiitiäinen olisi alkanut taas vaatia ruokaa, vaikka juuri reilu tunti sitten imetin pitkään... En sitten viitsinyt lähteä ollenkaan, vartti me sieltä oltas myöhästytty. Vaikka on yrittänyt opetella kotoa lähtöjen suunnittelussa ottamaan huomioon sen, että Tiitiäisen kanssa kaikkea ei voi suunnitella kellontarkasti, niin aika hankalaa on. Ilman Tiitiäistäkin olen vähän sellainen viimetippa-ihminen, nyt vielä käy entistä hankalammaksi...
Perjantaina meillä oli 1 kk -neuvola, ja Tiitiäinen painoi 4500 g ja oli 54 cm pitkä (syntyessään 3270/50), eli hyvin on kasvanut. Tänään päätin luopua ensimmäisistä 50-senttisistä vaatteista, kun yhdet henkselihousut vaikuttivat tosi tiukilta. Suurin osa 50-senttisistä kuitenkin vielä sopii, aika jännä että sitten kuitenkin pari 56-senttistä vaatetta alkaa tuntua naftilta. On tosi paljon näköjään vaatteesta ja valmistajasta kiinni...
Nyt vihdoin alkaa meillä toi kestovaippailu luontumaan vähän paremmin, kun BumGeniukset, joita meillä pääsääntöisesti käytetään, alkavat istua. Alussa varsinkin mahan kautta tuli aika paljon ohivuotoja. Juuri nyt markkinoille tulleissa malleissa noissa Bumeissa onkin vastasyntyneille joku oma imunsa, mutta meillä on sitä toisiks uusinta mallia. Annoin yhden Bumin kestovaippailevalle kaverille lainaan, ja hän on siitä aivan innoissaan, on kuulemma ihan yliveto, ja hänellä on kokemusta tosi monista merkeistä. Noi on kyllä yleisolemukseltaan melkein kuin kertokäyttövaipat, ja luulen että saattaisivat nyt hyvinkin kestää sen, ettei koko yönä vaihdeta vaippaa. Aiemmin siis eivät kestäneet mahavuotojen takia, samoin muut kestovaipat pettivät yön aikana. Suosittelen tuota merkkiä teille muille kestovaippaileville, ellette vielä tunne. Ai niin, ja sen Bumin sisäpinta sen imun päällä on pysynyt tosi kuivana, tuntuu yhtä kuivalta kuin kertakäyttövaipoissa.
Kestovaipoista puheenollen, olipa kiva se Mantelihampaan tarina villahousujen imeskelystä :D
Ehkäisystä - Te jotka kammoksutte sitä, että joutuu kantamaan sisällään isoa kierukkaa: Oletteko harkinneet ehkäisykapseleita? Niissä on samat hormonaaliset vaikutukset kuin hormoonikierukassa, ja luotettavuus on yhtä hyvä. Merkkejä on ilmeisesti kaksi, toiset on kolmeksi vuodeksi ja toiset viideksi. Itse mietin hormoonikierukan ja ehkäisykapseleiden välillä ja päädyin sitten siihen, että otan kierukan. Syynä se, että kapselit maksavat jonkun viitisenkymppiä enemmän, ja koska kapselit ja kierukka vaikutuksiltaan on samanlaiset, niin otan mieluummin sitten sen edullisemman vaihtoehdon.
Hymyistä - Meillä hymyillään nyt aivan kamalasti. Alussa vauva ei hymyillyt kuin minulle, mies ei hymyjä saanut, mutta nyt tuntuu melkein että mies saa enimmät hymyt. Hän jaksaa vauvaa hauskuuttaa niin loputtomasti silloin kun on hänen " hoivavuoronsa." Naureskelee ja laulelee ja juttelee vauvalle, ja vauva innoissaan nauraa (äänettömästi, tai siis hymyilee suu isosti auki) hänen jutuilleen. Parin päivän ajan ollaan nyt saatu nauttia jokeltelustakin :) On se ihanaa kun vauva oppii uusia asioita! Noi hymyt varsinkin on niin mielettömiä. Ei oo maailmassa paljon yhtä ihania asioita, kuin oman vauvan hymy :)
Meilläkin on hoitopöydän vieressä seinään teipattuna se neuvolasta saatu hymynaama. Se laitettiin seinään melkein saman tien, ja joka kerta hoitopöydällä ollessa Tiitiäinen sitä kyllä intensiivisesti katselee. Hymyjä hän ei ole kyllä hymynaamalle takaisin antanut :)
Nyt onkin mennyt aika pitkä pätkä ilman, että vauva on herännyt, jokohan hän olisi asettunut yöunilleen...
Meillä muuten jälkitarkastushomma menee niin, että lääkäriaika on vain mulle, mutta terveydenhoitaja, joka " päivystää" sitä lääkärin vastaanottoa, pitää vauvaa sillä aikaa, kun minä olen sisällä. Ihan hyvä :)
Finnannan jutut hänen miehestään naurattivat, kuulosti niin tutulta. Erityisesti vauvanvaatekaappifobia sekä mielenosoituksellinen tiskaaminen olivat aivan suoraan meiltä :D Ai niin ja sekin, että miehen mielenosoituksellisesta siivoamisesta minäkin saan huonon omatunnon, ja monesti se sitten itkuksi menee... :)
Miehestä muuten... hän kyllä antaa nyt todella paljon huomiota vauvalle, mikä on ihanaa, mutta minä olen kyllä jäänyt aika vähälle. Mies on taas ollut aika kiukkuinen, johtuu kai pitkälti vähästä nukkumisesta. On meillä ihan hyviäkin hetkiä tässä ollut, mutta aika vähissä ne rauhalliset yhteiset hetket on. Jotenkin mun mieltä vähän vetää matalaksi se, että kaikki positiivinen huomio menee vauvalle, eikä siitä minulle tunnu riittävän yhtään. Totta kai se on itsestäänselvää, ettei kahdenkeskistä aikaa ole samalla tavalla kuin ennen. Mutta tuntuu pahalta, kun miettii näitä päiviä vaikka viimeisen viikon ajalta. Ainoa muisto semmosesta oikeasta ihanasta läheisyydestä on siltä illalta, kun viimeksi sekstailtiin. Ei oo kiva jos yhteiselämä menee semmoseks, että mieheltä saa hellyyttä vaan seksin yhteydessä.
Vaikka taitaa se mieskin vähän hellyyttä kaivata, toissapäivänä kun silittelin miehen kainalossa olevaa vauvaa, mies valitti vauvalle sitä, ettei äiti enää häntä silittele, vaan vain vauvaa. Mutta olen mä kyllä yrittänyt miestä huomioida tuolla rintamalla enemmän kuin hän minua. Nytkin illalla kun sain vauvan nukahtamaan, yritin mennä sohvalle viereen ja vähän sylitellä, mutta ei tullut mitään vastakaikua. " Mä katon nyt tätä" , oli kommentti.
Magdalena: Meillä on sama juttu ton vaunuissa nukkumisen kanssa. Liikkumattomissa vaunuissa Tiitiäistä ei nukuta. No yhden kerran hän nukkui niissä parvekkeella peräti tunnin, mutta se oli poikkeus. Ulkona kun ollaan menossa, nukutaan kyllä todella hyvin, mutta ihan turha unelma on saada vauva ulkoa tullessa parvekkeelle uniaan jatkamaan. Ei viihdy yleensä siellä viittäkään minuuttia.
Paljon voimia sulle jaksamisen kanssa! Varmasti kyllä syö jaksamista sekä henkisellä että fyysisellä puolella tuo rumba :( Toivottavasti vaivojen aiheuttaja selviää ja pääsette nauttimaan kevyemmästä arjesta. Itse taidan kuulua niihin ei-väsyneisiin äiteihin, joista kysyit. Vaikka meidän rytmi ei oo kovin kiva, niin Tiitiäinen kuitenkin nukkuu tosi pitkän pätkän putkeen sitten, kun lopulta on aamuyöstä nukahtanut, ja mäkin saan silloin nukkua.
Käytiin ihan sun neuvojen innostamana ostamassa se KaksPlus, ja päätettiin mekin antaa periksi perhepedille. Olin kyllä jo monesti ottanut vauvan viereen nukkumaan, vähän niin kuin viimeisenä keinona silloin, kun hän itki kaikki illat ja yöt. Ja aamulla otin hänet aina viereeni nukkumaan, kun mies lähti töihin. Mutta nyt vauva sai luvan tulla meidän kanssa nukkumaan ihan kokoaikaisesti. Olenkohan painetun sanan orja..? ;)
Laulamisesta - Minä olen lauluihmisiä, tai siis tykkään laulamisesta, ja olen kyllä vauvalle laulanut jo hänen kohdussa asuessaan. Paria kehtolaulua lauloin silloin enemmänkin, kun olin lukenut että vauva tunnistaa syntymän jälkeen kohdussa kuulemiaan lauluja, jos on kuullut niitä paljon. Niillä lauluilla ja monilla muilla rauhoittelen usein vauvaa, ja hyvin toimii. Meillä on myös pari lahjaksi saatua lastenmusiikki-cd:tä, ja niitä Tiitiäinen myös kuuntelee mielellään. Monesti siinä vaiheessa, kun hänellä alkaa yksin viltillä makoillessaan hermo mennä, laitan musiikin soimaan, ja sitten jaksetaankin vielä vähän aikaa olla ilman syliä. Kappaleiden välissä, kun musiikki taukoaa, alkaa välillä kitinä, joka loppuu heti kun uusi kappale alkaa :) Samoin makuuhuoneessa olevat soittorasiat pitävät Tiitiäisen usein rauhallisena siihen asti, kunnes musiikki loppuu.
Justus kyseli vauvauinti-innokkuudesta, me ollaan kaiketi menossa, koska mies on asiasta innoissaan. Mä itse oon enempi innostunut noista äiti-vauva-tanssitunneista, mutta ei mulla pulikointiakaan vastaan mitään ole :)
Viihteellä käymisestä: Ei oo kyllä yhtään hinku, mutta en tosiaan käynyt kovin usein ennen raskauttakaan, oli niin vähän vapaa-aikaa opiskeluiden ja töiden lisäksi. Ja vähän nuorempana kävin tuulettamassa itseäni niin tuhkatiheään, että nyt voin ihan hyvällä omatunnolla olla vähän aikaa vaan kotona :) En haluaisi yhtään olla sitä paitsi erossa vauvasta, joten siinäkään mielessä ei piletykset kiinnosta.
Olen kylläkin välillä vähän haaveillut siitä tunteesta, kun on semmonen kiva pieni nousuhumala juuri käynnissä. Mutta voin vielä odottaa sen kanssa. Punkkua join yhtenä iltana juustojen kanssa, ja se oli pitkästä aikaa aivan ihanaa! Samoin käytiin koko perheen voimin synttäreillä, joilla join lasin skumppaa, ja ai kun oli ihanaa! Aiemmin en ole juurikaan edes välittänyt skumpasta...
Pakko mennä nukkumaan, olen liian kauan taas valvonut ja kirjoittanut. Nyt varmaan taas vähän pidän taukoa, kun en viitsi joka yö näin myöhään kukkua. Tämä kukkuminen tosin johtuu siitä, että olin viime yön valvomisesta niin älyttömän väsynyt (kun ei aamullakaan nukuttu pitkään), että nukuin koko illan, kun mies oli vauvan kanssa. Ei sitten tietysti nyt yöllä väsytä.
Ihana mennä vauvan viereen... ja miehenkin. Meidän oma pikku perhe :)
Ai niin! Magdalena, Strutsi ja Ametisti: Mä nyt heitän ensimmäisen ehdotuksen siitä tapaamisajasta, mulle kyllä käy kaikki muutkin ajat, jos joku haluaa ehdottaa. Mutta koska keskiviikkoisin olen muutenkin Lepuskissa, ajattelin ehdottaa keskiviikkoa ja vaikka kello kahtatoista. Ja koska ensi keskiviikko tulee nyt niin nopeasti, että joku on ehkä ehtinyt jo sopia siihen jotakin, niin ehdotan seuraavan viikon keskiviikkoa. Eli päivä olisi 19.3. Miltä kuulostaa?
Mukavia päiviä ja hyviä öitä kaikille vauvojenne kanssa!
Pajunkukka+Tiitiäinen s. 29.1.
Meillä jatkuu tämä sama, että Tiitiäinen rauhottuu nukkumaan usein vasta neljän viiden maissa yöllä. Tänäänkin sain sen simahtamaan sen kyllä ekan kerran sänkyyn " jo" puoli kahdeltatoista, mutta siihen aikaan neidin mielestä nukutaan vasta lyhyitä " päikkäreitä" , ja olenkin jo monta kertaa uudelleen nukuttanut vaavin...välillä on ollut suoraa huutoa, välillä pienempää kitinää. Nyt alkoi taas kuulua jotakin, odotan vielä vähän...jaahas, nyt mennään...
Jee, nyt sain kultanupun nukahdutettua muutamassa minuutissa. Jotakin masuvaivaa tossa on, koska itkuun liittyy sellaista kakan tekemiseen viittaavaa ähinää. Viime yönä meillä oli rankkaa, koska vauva pitkästä aikaa huusi kolme tuntia. Lopulta neljän aikoihin tuli pitkä pieru ja sen jälkeen kakan ruplatus vaippaan, ja siihen melkein samalla sekunnilla simahti neiti. Ja nukkuikin sitten tosi sikeästi, ei reagoinut mitenkään siihen vetkutukseen, kun kannoin hänet sänkyyn, asettelin hyvin ja peittelin. Yleensä aina vähän ähisee ja raottaa silmiään. Kakkavaippaa en ruvennut vaihtamaan pois, kun Kätilöopistolla sanottiin, että yöllä ei tarvitse vauvaa herättää vaipanvaihtoon. Olen kyllä jonkin verran vaihtanut vaippoja öisinkin, kun meilläkin käytetään aika paljon kestovaippoja (mies käyttää tällä hetkellä kertiksiä kun niitä on jäljellä, minä käytän kestoja), ja ne ei aina oo pitänyt pissaa aamuun asti. Ei kyllä kertiksetkään
Nyt kuuluu taas jokeltelevan tuolla, mutta se on ookoo niin kauan kuin ei muutu kitinäksi. Odottelen jos nukahtaisi itse...
Eilen aamulla meillä piti olla se afrotunti vauvan kanssa, mutta myöhästyttiin :( Vähän kiire tuli aamulla, kun rupesin ihmettelemään mitä puen vauvalle ja itselleni lähes kahdeksan asteen pakkaseen (kuitenkin aika harvinainen sääilmiö meillä täällä etelässä :), mutta oltaisiin kuitenkin ehditty, ellei juuri...jaahas vauva kutsuu...
Nyt menikin joku varttitunti rauhoitellessa, puklit oli kastelleet paidankauluksen läpimäräksi ja vaihdettiin paita, ja se kakkaähinäkin yltyi suoraksi huudoksi...
..eli jatkoa...ellei juuri kun oltiin lähdössä, Tiitiäinen olisi alkanut taas vaatia ruokaa, vaikka juuri reilu tunti sitten imetin pitkään... En sitten viitsinyt lähteä ollenkaan, vartti me sieltä oltas myöhästytty. Vaikka on yrittänyt opetella kotoa lähtöjen suunnittelussa ottamaan huomioon sen, että Tiitiäisen kanssa kaikkea ei voi suunnitella kellontarkasti, niin aika hankalaa on. Ilman Tiitiäistäkin olen vähän sellainen viimetippa-ihminen, nyt vielä käy entistä hankalammaksi...
Perjantaina meillä oli 1 kk -neuvola, ja Tiitiäinen painoi 4500 g ja oli 54 cm pitkä (syntyessään 3270/50), eli hyvin on kasvanut. Tänään päätin luopua ensimmäisistä 50-senttisistä vaatteista, kun yhdet henkselihousut vaikuttivat tosi tiukilta. Suurin osa 50-senttisistä kuitenkin vielä sopii, aika jännä että sitten kuitenkin pari 56-senttistä vaatetta alkaa tuntua naftilta. On tosi paljon näköjään vaatteesta ja valmistajasta kiinni...
Nyt vihdoin alkaa meillä toi kestovaippailu luontumaan vähän paremmin, kun BumGeniukset, joita meillä pääsääntöisesti käytetään, alkavat istua. Alussa varsinkin mahan kautta tuli aika paljon ohivuotoja. Juuri nyt markkinoille tulleissa malleissa noissa Bumeissa onkin vastasyntyneille joku oma imunsa, mutta meillä on sitä toisiks uusinta mallia. Annoin yhden Bumin kestovaippailevalle kaverille lainaan, ja hän on siitä aivan innoissaan, on kuulemma ihan yliveto, ja hänellä on kokemusta tosi monista merkeistä. Noi on kyllä yleisolemukseltaan melkein kuin kertokäyttövaipat, ja luulen että saattaisivat nyt hyvinkin kestää sen, ettei koko yönä vaihdeta vaippaa. Aiemmin siis eivät kestäneet mahavuotojen takia, samoin muut kestovaipat pettivät yön aikana. Suosittelen tuota merkkiä teille muille kestovaippaileville, ellette vielä tunne. Ai niin, ja sen Bumin sisäpinta sen imun päällä on pysynyt tosi kuivana, tuntuu yhtä kuivalta kuin kertakäyttövaipoissa.
Kestovaipoista puheenollen, olipa kiva se Mantelihampaan tarina villahousujen imeskelystä :D
Ehkäisystä - Te jotka kammoksutte sitä, että joutuu kantamaan sisällään isoa kierukkaa: Oletteko harkinneet ehkäisykapseleita? Niissä on samat hormonaaliset vaikutukset kuin hormoonikierukassa, ja luotettavuus on yhtä hyvä. Merkkejä on ilmeisesti kaksi, toiset on kolmeksi vuodeksi ja toiset viideksi. Itse mietin hormoonikierukan ja ehkäisykapseleiden välillä ja päädyin sitten siihen, että otan kierukan. Syynä se, että kapselit maksavat jonkun viitisenkymppiä enemmän, ja koska kapselit ja kierukka vaikutuksiltaan on samanlaiset, niin otan mieluummin sitten sen edullisemman vaihtoehdon.
Hymyistä - Meillä hymyillään nyt aivan kamalasti. Alussa vauva ei hymyillyt kuin minulle, mies ei hymyjä saanut, mutta nyt tuntuu melkein että mies saa enimmät hymyt. Hän jaksaa vauvaa hauskuuttaa niin loputtomasti silloin kun on hänen " hoivavuoronsa." Naureskelee ja laulelee ja juttelee vauvalle, ja vauva innoissaan nauraa (äänettömästi, tai siis hymyilee suu isosti auki) hänen jutuilleen. Parin päivän ajan ollaan nyt saatu nauttia jokeltelustakin :) On se ihanaa kun vauva oppii uusia asioita! Noi hymyt varsinkin on niin mielettömiä. Ei oo maailmassa paljon yhtä ihania asioita, kuin oman vauvan hymy :)
Meilläkin on hoitopöydän vieressä seinään teipattuna se neuvolasta saatu hymynaama. Se laitettiin seinään melkein saman tien, ja joka kerta hoitopöydällä ollessa Tiitiäinen sitä kyllä intensiivisesti katselee. Hymyjä hän ei ole kyllä hymynaamalle takaisin antanut :)
Nyt onkin mennyt aika pitkä pätkä ilman, että vauva on herännyt, jokohan hän olisi asettunut yöunilleen...
Meillä muuten jälkitarkastushomma menee niin, että lääkäriaika on vain mulle, mutta terveydenhoitaja, joka " päivystää" sitä lääkärin vastaanottoa, pitää vauvaa sillä aikaa, kun minä olen sisällä. Ihan hyvä :)
Finnannan jutut hänen miehestään naurattivat, kuulosti niin tutulta. Erityisesti vauvanvaatekaappifobia sekä mielenosoituksellinen tiskaaminen olivat aivan suoraan meiltä :D Ai niin ja sekin, että miehen mielenosoituksellisesta siivoamisesta minäkin saan huonon omatunnon, ja monesti se sitten itkuksi menee... :)
Miehestä muuten... hän kyllä antaa nyt todella paljon huomiota vauvalle, mikä on ihanaa, mutta minä olen kyllä jäänyt aika vähälle. Mies on taas ollut aika kiukkuinen, johtuu kai pitkälti vähästä nukkumisesta. On meillä ihan hyviäkin hetkiä tässä ollut, mutta aika vähissä ne rauhalliset yhteiset hetket on. Jotenkin mun mieltä vähän vetää matalaksi se, että kaikki positiivinen huomio menee vauvalle, eikä siitä minulle tunnu riittävän yhtään. Totta kai se on itsestäänselvää, ettei kahdenkeskistä aikaa ole samalla tavalla kuin ennen. Mutta tuntuu pahalta, kun miettii näitä päiviä vaikka viimeisen viikon ajalta. Ainoa muisto semmosesta oikeasta ihanasta läheisyydestä on siltä illalta, kun viimeksi sekstailtiin. Ei oo kiva jos yhteiselämä menee semmoseks, että mieheltä saa hellyyttä vaan seksin yhteydessä.
Vaikka taitaa se mieskin vähän hellyyttä kaivata, toissapäivänä kun silittelin miehen kainalossa olevaa vauvaa, mies valitti vauvalle sitä, ettei äiti enää häntä silittele, vaan vain vauvaa. Mutta olen mä kyllä yrittänyt miestä huomioida tuolla rintamalla enemmän kuin hän minua. Nytkin illalla kun sain vauvan nukahtamaan, yritin mennä sohvalle viereen ja vähän sylitellä, mutta ei tullut mitään vastakaikua. " Mä katon nyt tätä" , oli kommentti.
Magdalena: Meillä on sama juttu ton vaunuissa nukkumisen kanssa. Liikkumattomissa vaunuissa Tiitiäistä ei nukuta. No yhden kerran hän nukkui niissä parvekkeella peräti tunnin, mutta se oli poikkeus. Ulkona kun ollaan menossa, nukutaan kyllä todella hyvin, mutta ihan turha unelma on saada vauva ulkoa tullessa parvekkeelle uniaan jatkamaan. Ei viihdy yleensä siellä viittäkään minuuttia.
Paljon voimia sulle jaksamisen kanssa! Varmasti kyllä syö jaksamista sekä henkisellä että fyysisellä puolella tuo rumba :( Toivottavasti vaivojen aiheuttaja selviää ja pääsette nauttimaan kevyemmästä arjesta. Itse taidan kuulua niihin ei-väsyneisiin äiteihin, joista kysyit. Vaikka meidän rytmi ei oo kovin kiva, niin Tiitiäinen kuitenkin nukkuu tosi pitkän pätkän putkeen sitten, kun lopulta on aamuyöstä nukahtanut, ja mäkin saan silloin nukkua.
Käytiin ihan sun neuvojen innostamana ostamassa se KaksPlus, ja päätettiin mekin antaa periksi perhepedille. Olin kyllä jo monesti ottanut vauvan viereen nukkumaan, vähän niin kuin viimeisenä keinona silloin, kun hän itki kaikki illat ja yöt. Ja aamulla otin hänet aina viereeni nukkumaan, kun mies lähti töihin. Mutta nyt vauva sai luvan tulla meidän kanssa nukkumaan ihan kokoaikaisesti. Olenkohan painetun sanan orja..? ;)
Laulamisesta - Minä olen lauluihmisiä, tai siis tykkään laulamisesta, ja olen kyllä vauvalle laulanut jo hänen kohdussa asuessaan. Paria kehtolaulua lauloin silloin enemmänkin, kun olin lukenut että vauva tunnistaa syntymän jälkeen kohdussa kuulemiaan lauluja, jos on kuullut niitä paljon. Niillä lauluilla ja monilla muilla rauhoittelen usein vauvaa, ja hyvin toimii. Meillä on myös pari lahjaksi saatua lastenmusiikki-cd:tä, ja niitä Tiitiäinen myös kuuntelee mielellään. Monesti siinä vaiheessa, kun hänellä alkaa yksin viltillä makoillessaan hermo mennä, laitan musiikin soimaan, ja sitten jaksetaankin vielä vähän aikaa olla ilman syliä. Kappaleiden välissä, kun musiikki taukoaa, alkaa välillä kitinä, joka loppuu heti kun uusi kappale alkaa :) Samoin makuuhuoneessa olevat soittorasiat pitävät Tiitiäisen usein rauhallisena siihen asti, kunnes musiikki loppuu.
Justus kyseli vauvauinti-innokkuudesta, me ollaan kaiketi menossa, koska mies on asiasta innoissaan. Mä itse oon enempi innostunut noista äiti-vauva-tanssitunneista, mutta ei mulla pulikointiakaan vastaan mitään ole :)
Viihteellä käymisestä: Ei oo kyllä yhtään hinku, mutta en tosiaan käynyt kovin usein ennen raskauttakaan, oli niin vähän vapaa-aikaa opiskeluiden ja töiden lisäksi. Ja vähän nuorempana kävin tuulettamassa itseäni niin tuhkatiheään, että nyt voin ihan hyvällä omatunnolla olla vähän aikaa vaan kotona :) En haluaisi yhtään olla sitä paitsi erossa vauvasta, joten siinäkään mielessä ei piletykset kiinnosta.
Olen kylläkin välillä vähän haaveillut siitä tunteesta, kun on semmonen kiva pieni nousuhumala juuri käynnissä. Mutta voin vielä odottaa sen kanssa. Punkkua join yhtenä iltana juustojen kanssa, ja se oli pitkästä aikaa aivan ihanaa! Samoin käytiin koko perheen voimin synttäreillä, joilla join lasin skumppaa, ja ai kun oli ihanaa! Aiemmin en ole juurikaan edes välittänyt skumpasta...
Pakko mennä nukkumaan, olen liian kauan taas valvonut ja kirjoittanut. Nyt varmaan taas vähän pidän taukoa, kun en viitsi joka yö näin myöhään kukkua. Tämä kukkuminen tosin johtuu siitä, että olin viime yön valvomisesta niin älyttömän väsynyt (kun ei aamullakaan nukuttu pitkään), että nukuin koko illan, kun mies oli vauvan kanssa. Ei sitten tietysti nyt yöllä väsytä.
Ihana mennä vauvan viereen... ja miehenkin. Meidän oma pikku perhe :)
Ai niin! Magdalena, Strutsi ja Ametisti: Mä nyt heitän ensimmäisen ehdotuksen siitä tapaamisajasta, mulle kyllä käy kaikki muutkin ajat, jos joku haluaa ehdottaa. Mutta koska keskiviikkoisin olen muutenkin Lepuskissa, ajattelin ehdottaa keskiviikkoa ja vaikka kello kahtatoista. Ja koska ensi keskiviikko tulee nyt niin nopeasti, että joku on ehkä ehtinyt jo sopia siihen jotakin, niin ehdotan seuraavan viikon keskiviikkoa. Eli päivä olisi 19.3. Miltä kuulostaa?
Mukavia päiviä ja hyviä öitä kaikille vauvojenne kanssa!
Pajunkukka+Tiitiäinen s. 29.1.
Meillä jatkuu tämä sama, että Tiitiäinen rauhottuu nukkumaan usein vasta neljän viiden maissa yöllä. Tänäänkin sain sen simahtamaan sen kyllä ekan kerran sänkyyn " jo" puoli kahdeltatoista, mutta siihen aikaan neidin mielestä nukutaan vasta lyhyitä " päikkäreitä" , ja olenkin jo monta kertaa uudelleen nukuttanut vaavin...välillä on ollut suoraa huutoa, välillä pienempää kitinää. Nyt alkoi taas kuulua jotakin, odotan vielä vähän...jaahas, nyt mennään...
Jee, nyt sain kultanupun nukahdutettua muutamassa minuutissa. Jotakin masuvaivaa tossa on, koska itkuun liittyy sellaista kakan tekemiseen viittaavaa ähinää. Viime yönä meillä oli rankkaa, koska vauva pitkästä aikaa huusi kolme tuntia. Lopulta neljän aikoihin tuli pitkä pieru ja sen jälkeen kakan ruplatus vaippaan, ja siihen melkein samalla sekunnilla simahti neiti. Ja nukkuikin sitten tosi sikeästi, ei reagoinut mitenkään siihen vetkutukseen, kun kannoin hänet sänkyyn, asettelin hyvin ja peittelin. Yleensä aina vähän ähisee ja raottaa silmiään. Kakkavaippaa en ruvennut vaihtamaan pois, kun Kätilöopistolla sanottiin, että yöllä ei tarvitse vauvaa herättää vaipanvaihtoon. Olen kyllä jonkin verran vaihtanut vaippoja öisinkin, kun meilläkin käytetään aika paljon kestovaippoja (mies käyttää tällä hetkellä kertiksiä kun niitä on jäljellä, minä käytän kestoja), ja ne ei aina oo pitänyt pissaa aamuun asti. Ei kyllä kertiksetkään
Nyt kuuluu taas jokeltelevan tuolla, mutta se on ookoo niin kauan kuin ei muutu kitinäksi. Odottelen jos nukahtaisi itse...
Eilen aamulla meillä piti olla se afrotunti vauvan kanssa, mutta myöhästyttiin :( Vähän kiire tuli aamulla, kun rupesin ihmettelemään mitä puen vauvalle ja itselleni lähes kahdeksan asteen pakkaseen (kuitenkin aika harvinainen sääilmiö meillä täällä etelässä :), mutta oltaisiin kuitenkin ehditty, ellei juuri...jaahas vauva kutsuu...
Nyt menikin joku varttitunti rauhoitellessa, puklit oli kastelleet paidankauluksen läpimäräksi ja vaihdettiin paita, ja se kakkaähinäkin yltyi suoraksi huudoksi...
..eli jatkoa...ellei juuri kun oltiin lähdössä, Tiitiäinen olisi alkanut taas vaatia ruokaa, vaikka juuri reilu tunti sitten imetin pitkään... En sitten viitsinyt lähteä ollenkaan, vartti me sieltä oltas myöhästytty. Vaikka on yrittänyt opetella kotoa lähtöjen suunnittelussa ottamaan huomioon sen, että Tiitiäisen kanssa kaikkea ei voi suunnitella kellontarkasti, niin aika hankalaa on. Ilman Tiitiäistäkin olen vähän sellainen viimetippa-ihminen, nyt vielä käy entistä hankalammaksi...
Perjantaina meillä oli 1 kk -neuvola, ja Tiitiäinen painoi 4500 g ja oli 54 cm pitkä (syntyessään 3270/50), eli hyvin on kasvanut. Tänään päätin luopua ensimmäisistä 50-senttisistä vaatteista, kun yhdet henkselihousut vaikuttivat tosi tiukilta. Suurin osa 50-senttisistä kuitenkin vielä sopii, aika jännä että sitten kuitenkin pari 56-senttistä vaatetta alkaa tuntua naftilta. On tosi paljon näköjään vaatteesta ja valmistajasta kiinni...
Nyt vihdoin alkaa meillä toi kestovaippailu luontumaan vähän paremmin, kun BumGeniukset, joita meillä pääsääntöisesti käytetään, alkavat istua. Alussa varsinkin mahan kautta tuli aika paljon ohivuotoja. Juuri nyt markkinoille tulleissa malleissa noissa Bumeissa onkin vastasyntyneille joku oma imunsa, mutta meillä on sitä toisiks uusinta mallia. Annoin yhden Bumin kestovaippailevalle kaverille lainaan, ja hän on siitä aivan innoissaan, on kuulemma ihan yliveto, ja hänellä on kokemusta tosi monista merkeistä. Noi on kyllä yleisolemukseltaan melkein kuin kertokäyttövaipat, ja luulen että saattaisivat nyt hyvinkin kestää sen, ettei koko yönä vaihdeta vaippaa. Aiemmin siis eivät kestäneet mahavuotojen takia, samoin muut kestovaipat pettivät yön aikana. Suosittelen tuota merkkiä teille muille kestovaippaileville, ellette vielä tunne. Ai niin, ja sen Bumin sisäpinta sen imun päällä on pysynyt tosi kuivana, tuntuu yhtä kuivalta kuin kertakäyttövaipoissa.
Kestovaipoista puheenollen, olipa kiva se Mantelihampaan tarina villahousujen imeskelystä :D
Ehkäisystä - Te jotka kammoksutte sitä, että joutuu kantamaan sisällään isoa kierukkaa: Oletteko harkinneet ehkäisykapseleita? Niissä on samat hormonaaliset vaikutukset kuin hormoonikierukassa, ja luotettavuus on yhtä hyvä. Merkkejä on ilmeisesti kaksi, toiset on kolmeksi vuodeksi ja toiset viideksi. Itse mietin hormoonikierukan ja ehkäisykapseleiden välillä ja päädyin sitten siihen, että otan kierukan. Syynä se, että kapselit maksavat jonkun viitisenkymppiä enemmän, ja koska kapselit ja kierukka vaikutuksiltaan on samanlaiset, niin otan mieluummin sitten sen edullisemman vaihtoehdon.
Hymyistä - Meillä hymyillään nyt aivan kamalasti. Alussa vauva ei hymyillyt kuin minulle, mies ei hymyjä saanut, mutta nyt tuntuu melkein että mies saa enimmät hymyt. Hän jaksaa vauvaa hauskuuttaa niin loputtomasti silloin kun on hänen " hoivavuoronsa." Naureskelee ja laulelee ja juttelee vauvalle, ja vauva innoissaan nauraa (äänettömästi, tai siis hymyilee suu isosti auki) hänen jutuilleen. Parin päivän ajan ollaan nyt saatu nauttia jokeltelustakin :) On se ihanaa kun vauva oppii uusia asioita! Noi hymyt varsinkin on niin mielettömiä. Ei oo maailmassa paljon yhtä ihania asioita, kuin oman vauvan hymy :)
Meilläkin on hoitopöydän vieressä seinään teipattuna se neuvolasta saatu hymynaama. Se laitettiin seinään melkein saman tien, ja joka kerta hoitopöydällä ollessa Tiitiäinen sitä kyllä intensiivisesti katselee. Hymyjä hän ei ole kyllä hymynaamalle takaisin antanut :)
Nyt onkin mennyt aika pitkä pätkä ilman, että vauva on herännyt, jokohan hän olisi asettunut yöunilleen...
Meillä muuten jälkitarkastushomma menee niin, että lääkäriaika on vain mulle, mutta terveydenhoitaja, joka " päivystää" sitä lääkärin vastaanottoa, pitää vauvaa sillä aikaa, kun minä olen sisällä. Ihan hyvä :)
Finnannan jutut hänen miehestään naurattivat, kuulosti niin tutulta. Erityisesti vauvanvaatekaappifobia sekä mielenosoituksellinen tiskaaminen olivat aivan suoraan meiltä :D Ai niin ja sekin, että miehen mielenosoituksellisesta siivoamisesta minäkin saan huonon omatunnon, ja monesti se sitten itkuksi menee... :)
Miehestä muuten... hän kyllä antaa nyt todella paljon huomiota vauvalle, mikä on ihanaa, mutta minä olen kyllä jäänyt aika vähälle. Mies on taas ollut aika kiukkuinen, johtuu kai pitkälti vähästä nukkumisesta. On meillä ihan hyviäkin hetkiä tässä ollut, mutta aika vähissä ne rauhalliset yhteiset hetket on. Jotenkin mun mieltä vähän vetää matalaksi se, että kaikki positiivinen huomio menee vauvalle, eikä siitä minulle tunnu riittävän yhtään. Totta kai se on itsestäänselvää, ettei kahdenkeskistä aikaa ole samalla tavalla kuin ennen. Mutta tuntuu pahalta, kun miettii näitä päiviä vaikka viimeisen viikon ajalta. Ainoa muisto semmosesta oikeasta ihanasta läheisyydestä on siltä illalta, kun viimeksi sekstailtiin. Ei oo kiva jos yhteiselämä menee semmoseks, että mieheltä saa hellyyttä vaan seksin yhteydessä.
Vaikka taitaa se mieskin vähän hellyyttä kaivata, toissapäivänä kun silittelin miehen kainalossa olevaa vauvaa, mies valitti vauvalle sitä, ettei äiti enää häntä silittele, vaan vain vauvaa. Mutta olen mä kyllä yrittänyt miestä huomioida tuolla rintamalla enemmän kuin hän minua. Nytkin illalla kun sain vauvan nukahtamaan, yritin mennä sohvalle viereen ja vähän sylitellä, mutta ei tullut mitään vastakaikua. " Mä katon nyt tätä" , oli kommentti.
Magdalena: Meillä on sama juttu ton vaunuissa nukkumisen kanssa. Liikkumattomissa vaunuissa Tiitiäistä ei nukuta. No yhden kerran hän nukkui niissä parvekkeella peräti tunnin, mutta se oli poikkeus. Ulkona kun ollaan menossa, nukutaan kyllä todella hyvin, mutta ihan turha unelma on saada vauva ulkoa tullessa parvekkeelle uniaan jatkamaan. Ei viihdy yleensä siellä viittäkään minuuttia.
Paljon voimia sulle jaksamisen kanssa! Varmasti kyllä syö jaksamista sekä henkisellä että fyysisellä puolella tuo rumba :( Toivottavasti vaivojen aiheuttaja selviää ja pääsette nauttimaan kevyemmästä arjesta. Itse taidan kuulua niihin ei-väsyneisiin äiteihin, joista kysyit. Vaikka meidän rytmi ei oo kovin kiva, niin Tiitiäinen kuitenkin nukkuu tosi pitkän pätkän putkeen sitten, kun lopulta on aamuyöstä nukahtanut, ja mäkin saan silloin nukkua.
Käytiin ihan sun neuvojen innostamana ostamassa se KaksPlus, ja päätettiin mekin antaa periksi perhepedille. Olin kyllä jo monesti ottanut vauvan viereen nukkumaan, vähän niin kuin viimeisenä keinona silloin, kun hän itki kaikki illat ja yöt. Ja aamulla otin hänet aina viereeni nukkumaan, kun mies lähti töihin. Mutta nyt vauva sai luvan tulla meidän kanssa nukkumaan ihan kokoaikaisesti. Olenkohan painetun sanan orja..? ;)
Laulamisesta - Minä olen lauluihmisiä, tai siis tykkään laulamisesta, ja olen kyllä vauvalle laulanut jo hänen kohdussa asuessaan. Paria kehtolaulua lauloin silloin enemmänkin, kun olin lukenut että vauva tunnistaa syntymän jälkeen kohdussa kuulemiaan lauluja, jos on kuullut niitä paljon. Niillä lauluilla ja monilla muilla rauhoittelen usein vauvaa, ja hyvin toimii. Meillä on myös pari lahjaksi saatua lastenmusiikki-cd:tä, ja niitä Tiitiäinen myös kuuntelee mielellään. Monesti siinä vaiheessa, kun hänellä alkaa yksin viltillä makoillessaan hermo mennä, laitan musiikin soimaan, ja sitten jaksetaankin vielä vähän aikaa olla ilman syliä. Kappaleiden välissä, kun musiikki taukoaa, alkaa välillä kitinä, joka loppuu heti kun uusi kappale alkaa :) Samoin makuuhuoneessa olevat soittorasiat pitävät Tiitiäisen usein rauhallisena siihen asti, kunnes musiikki loppuu.
Justus kyseli vauvauinti-innokkuudesta, me ollaan kaiketi menossa, koska mies on asiasta innoissaan. Mä itse oon enempi innostunut noista äiti-vauva-tanssitunneista, mutta ei mulla pulikointiakaan vastaan mitään ole :)
Viihteellä käymisestä: Ei oo kyllä yhtään hinku, mutta en tosiaan käynyt kovin usein ennen raskauttakaan, oli niin vähän vapaa-aikaa opiskeluiden ja töiden lisäksi. Ja vähän nuorempana kävin tuulettamassa itseäni niin tuhkatiheään, että nyt voin ihan hyvällä omatunnolla olla vähän aikaa vaan kotona :) En haluaisi yhtään olla sitä paitsi erossa vauvasta, joten siinäkään mielessä ei piletykset kiinnosta.
Olen kylläkin välillä vähän haaveillut siitä tunteesta, kun on semmonen kiva pieni nousuhumala juuri käynnissä. Mutta voin vielä odottaa sen kanssa. Punkkua join yhtenä iltana juustojen kanssa, ja se oli pitkästä aikaa aivan ihanaa! Samoin käytiin koko perheen voimin synttäreillä, joilla join lasin skumppaa, ja ai kun oli ihanaa! Aiemmin en ole juurikaan edes välittänyt skumpasta...
Pakko mennä nukkumaan, olen liian kauan taas valvonut ja kirjoittanut. Nyt varmaan taas vähän pidän taukoa, kun en viitsi joka yö näin myöhään kukkua. Tämä kukkuminen tosin johtuu siitä, että olin viime yön valvomisesta niin älyttömän väsynyt (kun ei aamullakaan nukuttu pitkään), että nukuin koko illan, kun mies oli vauvan kanssa. Ei sitten tietysti nyt yöllä väsytä.
Ihana mennä vauvan viereen... ja miehenkin. Meidän oma pikku perhe :)
Ai niin! Magdalena, Strutsi ja Ametisti: Mä nyt heitän ensimmäisen ehdotuksen siitä tapaamisajasta, mulle kyllä käy kaikki muutkin ajat, jos joku haluaa ehdottaa. Mutta koska keskiviikkoisin olen muutenkin Lepuskissa, ajattelin ehdottaa keskiviikkoa ja vaikka kello kahtatoista. Ja koska ensi keskiviikko tulee nyt niin nopeasti, että joku on ehkä ehtinyt jo sopia siihen jotakin, niin ehdotan seuraavan viikon keskiviikkoa. Eli päivä olisi 19.3. Miltä kuulostaa?
Mukavia päiviä ja hyviä öitä kaikille vauvojenne kanssa!
Pajunkukka+Tiitiäinen s. 29.1.
kerkesin käydä tuonne vanhaan pinoon kirjoittelemassa... käykää lukasemassa sieltä jos kiinostusta! kyselin ainakin iho-ongelmista ja olisi kiva jos jollakin olisi neuvoja niihin!!! ihana kun kevät tulee ja kesä sen myötä!!!
hemi ja Kasmira 2201