***Touko Toiveet vko 48***

Olen niin pahoillani Neiti21 puolestasi, en voi kuin kuvitella kuinka kamalaa tämä teille on ollut. En oikein uskalla tsempatakaan, ainoastaan antaa sympatiat ja toivoa että lopulta kaikki kääntyy hyväksi.

Muistanko nyt ihan väärin kun muistelen että sulla oli vuoden vanha poika? Tiedätkö mikä häntä huudattaa?



Kyselen tätä siksi, kun meidän typy on alkanut nukkumaan katkonaisia öitä, ei enää parin tunnin unien jälkeen viihdy pinnasängyssä lainkaan, vaan suostuu nukkumaan ainoastaan vieressä. Siinä hän sitten pyörii unissaan niin, että itse heräilee vähintään tunnin välein. Me olemmekin nyt vuorotelleet miehen kanssa niin, että minä nukun tytön vieressä joka kolmas yö (olen se työssäkäyvä) ja toinen nukkuu toisessa huoneessa. Niin edes toinen saa paremmin nukuttua.



Lisäksi tyttö on iltapäivästä lähtien kärttyinen ja herkästi puree. Itse olen miettinyt että osittain voi johtua minun työssäkäynnistä, typy kun selkeästi tykkää kun molemmat ollaan paikalla. Kiintyminen molempiin on luonnollisesti hyvä juttu, mutta kiukuttelu ja katkonaiset yöt ovat meille vanhemmille aika raskaita etenkin illalla, kun kaikki alkavat olemaan väsyneitä.



Tassuhoitoa ollaan mietitty, mutta siihen pitää kyllä henkisesti valmistautua ja toisaalta en vielä ole ottanut kamalaa stressiä vieressä nukkumiseen. Sitten kyllä huolestun jos tyttö ei kolmivuotiaana vielä nuku koko yötä sängyssään! ;o)

Eiköhän tuo uusi tulokas myös pakota opettelemaan itsekseen oloa, kun vanhempien huomio väkisinkin jatkossa jakaantuu.



Mut muuten oma olo on mitä mainioin ja joulukuun ultraa odotellaan.



Mukavaa loppuviikkoa kaikille!



-marvik- rv 18

Olipas paljon ilmestynyt tekstiä tänne sitten viime käyntini. Jos nyt itsekin vähän jotain taas kirjoittasi.



Aluksi Neidille voimia! En osaa oikein muuta sanoa.



Himoista puhuttiin... Mä olen aika ronskisti syönyt salmiakkia, joka usein johtaa päänsärkyyn, eli ei ehkä pitäisi. Muuten ei oo vielä tullu kummempia, joskus satunnaisesti nyt tekee mieli mitä sattuu.



Hemskutti kun ihan jo unohdin, mitä pitikään kommantoida... Mun pää on siis niin laho.



Haa, raskausarvista.. (piti käydä lunttamassa..). Muistaakseni viimeksi rasvasin vatsan ihoa silloin tällöin kun sitä nipisteli. Tuli mulle kyllä arpiakin joitakin, mutta ei mitään ihan kamalaa. Tällä kertaa meinasin ihan noilla perusvoiteilla rasvata paljon enemmän. Jotenkin tuntuu, että saattaa tuo masukin kasvaa vähän isommaksi kuin viimeksi. Rintoja alan kans rasvata. Ekakertalaisena oli melko kamalaa, kun imettäminen sattui kamalasti. Käytin rintakumia, mutta pahimmillaan nekään ei auttanut. Sitä lansinohia käytin kans.



Meillä ainakin ultrat on tehnyt kätilö äitiyspolilla. Esikkoa odotellessa sitten ne yliaikaiskontrollit teki lääkäri, mutta se onkin sitten ihan toinen juttu.



Olen tässä ajatellut käydä ostamassa vielä uusia rintsikoita. Ostin jonkin aikaa sitten kuppikokoa isommat liivit, itseasiassa kahdet, ja ne on kyllä tuntunut paremmilta. Ei sitten tursua tissit yli, eikä purista liivit. En vaan ole saanut aikaiseksi. Mulla on jossakin vanhat imetysliivitkin, mutta en oikein osaa niitä käyttää, kun ei ole kaaria. Joskus se on vissiin nekin esiin kaivettava ja varmasti ostettava uusia isompia.



Väsyttää taas valtavasti. Eilenkin tipahdin ihan kesken illan, jo ennen kuin mies tuli töistä. Oli onneksi esikko osannut sen hetken olla itsekseen. Hiukan kyllä mies ihmetteli, että olenko kipeä, kun nukuin jo ennen kahdeksaa... Voihan se sitäkin olla. Joskus vaan voi väsyttää enemmän.



Kauhistus. Meillä tosiaan on jo pinnasänky makkarissa (kalustussyistä) ja nyt olisi tulossa ensiviikolla kylään sellaisia vieraita (esikon sukua), jotka eivät raskaudestani tiedä, enkä välkittäisi edes kertoakaan, ainakaan vielä. Mitähän tässä tekisi... Kasaisiko sängyn nurkkaan, tai piilottaisiko sen. Vai onko vaan alettava ottaa vastaan typeriä kysymyksiä raskaudesta/vauvasta ihmisiltä, joille koko tuleva lapsonen ei pätkän vertaa kuulu. Toisaalta, saattaa tuo tyttö innoissaan kuitrenkin kertoa "pikkusiskosta", joten tuskin se pysyy salassa edes koko vierailua... Okei, alkaa kuulostaa ihan hirveeltä. Mut ei kaikista ihmisistä tartte pitää. Niiden kanssa ollaan tekemisissä vain esikon takia (sen biologisen isän sukua siis). Ja kun mua ei kamalasti innosta taas kerran kuulla, miten mun esikon isällä menee ym. Tässä nyt kuitenkin on elämä jatkunut kaikki nämä vuodet hyvin ilmankin, Ihan hyvin voisi jatkuakin näin.



No niin, ennen kuin alkaa kamalampi tilitys, taidan lähteä suihkuun.



Heippa vaan, Möllimasu rv 13+ tai 14... (täytyy tunnustaa etten taas kerran ole ihan varma missä mennään..)

Juu, on tuo meidän pallero 1-vuotias, pian tosin jo 1,5 on tuo mun vauva! :) Muutama kuukausi nukuttiin jo ihan kohtalaisesti (siis n. yksi herätys yössä) ja ihan omassa huoneessaan nukkui poju. Nyt reilun kuukauden tämä on ollut taas ihan hurjaa touhua, omassa sängyssään ei nukkuisi kuin muutaman tunnin alkuyöstä. Meidän välissä nukkuu vähän paremmin, mutta huonosti siinäkin.. Nukkumaan meno on ehkä kaikkein eniten vaikeutunut, ennen kun tuo nukahti melki heti sänkyynsä ihan itsestään n. klo 20, mutta nyt alkaa kova itku jos yritetään niihin aikoihin viedä sänkyyn, aikaisintaan 22.30 suostuu sinne jäämään. :( Unilaulut tai nukkumisesta puhuminenkin saavat pojan itkemään hysteerisesti, joten joku tuossa nukkumaan menemisessä nyt pelottaa.. Onneksi meillä on neuvolalääkäri parin viikon päästä, siellä voi sitten jutella asiasta. Hampaita veikkaisin huutojen syyksi, suppo kun usein rauhoittaa pojan loppuyöksi.. Ei niitä suppojakaan kuitenkaan viitsisi joka ilta antaa "varmuuden vuoksi". Meillä on poika muuten nyt alkanut tekemään sellaista, että valvoo yöllä tuntikausia. Viime yönäkin poika oli täysin virkeä ja kohtuullisen hyvätuulinen 02-05.30, itse oon kyllä superhuonoa seuraa silloin.. ;) Tsemppiä teillekin kovasti!! Olet kyllä urhea kun jaksat töissä käydä, musta ei kyllä olisi siihen näillä unilla ollenkaan. Olisi se kyllä ihanaa kun olisi vauvan synnyttyä vain yksi öisin itkevä lapsi..



Sain nukuttua melki parin tunnin päiväunet ja nyt on mieli vähän parempi. Kovasti jo odottelen kyllä lapsosen nukkumaan menoa, houkuttelee tuo pehmoinen sänky jo niiiiiin kovasti. :) Kauniita unia kaikille!



Miimi

Oli ihan pakko heti kirjoittaa. TUNSIN ÄSKEN ENSIMMÄISEN LIIKKEEN! Se tuntui oudolta muljaukselta, ihan kun ilmakupla olisi poksahtanu viiveellä...paremmin en osaa selittää...mutta oudolta se tuntui. Ihanaa! Nyt vain sitten täytyy odotella, että liikkeet tulee ns. vakkareiksi. Toissa päivänä makasin varmaankin puoli tuntia lattialla selälläni ja tunnustelin, että liikuisko se vauveli, mutta ei liikkeen liikettä tuntunut. Nyt olen niiiiiiin iloinen!



Mutta nyt täytyy jatkaa töitä, oli vaan tässä välissä pakko kirjoittaa!



Kuinka moni on tuntenut jo ensimmäisen liikkeen?



Terveisin Katti-84 rv 15+3

Neiti21: pahoittelut huonoista uutisista. En voi kuvitellakaan mitä käyt läpi, millaiset tunteet ja ajatukset pyörivät päässä. Paljon voimia tulevaan koitokseen ja tämän hetken läpikäymiseen.



Katti-84: Minäkin tunsin ensimmäiset liikkeet noin viikko sitten. Minulla on yksi lapsi jo ennestään. Hänestä tunsin liikkeet vasta 20 + viikolla. Eilenkin tunsin taas jännää monotusta, mutta kun laitoin käden päälle ja koitin tunnustella, heti hiljennyttiin. : )



Raskausarvista: Minulle ei tullut ollenkaan raskausarpia ensimmäisestä lapsesta. Paino nousi aika vähän noin 10 kg, mutta maha oli iso. Voitelin vatsaa kyllä aina kun muistin apteekin perusvoiteilla, varsinkin talviaikaan.



Enää kolme viikkoa rakenneultraan. Menisipä aika nopeasti..



Puolukka 17+0

NEITI, kovasti voimia tulevaan! <3



KATTI-84: itse tunsin ekat liikkeet viikko tai kaksi sitten, mutta tosi epäsäännöllisiä ne edelleen ovat. Eniten vauva potkii öisin, jos makaan kyljelläni. ;) En siis tietenkään niihin herää, vaan kun esikoisen takia tulee valvottua muutenkin.. Juuri semmoisia muljahduksia ne ovat, jotka varmaan johtuvat vauvan kääntymisestä toiseen asentoon. Välillä kyllä jo tuntuu ihan pienen pieniä potkujakin, alkaa vauvalla vähitellen olla kovat voimat. :)



MÖLLI, mitä jos laittaisitte makkarin oven kiinni? Eivät kai vieraat sinne voi väkisin tunkeutua..? Sanotte vaikka, että siellä on vielä sellainen kaaos, ettette halua kyseistä huonetta esitellä. Niin varmaan itse tekisin. :)



Omaan masuun ei uutta kuulu. Kauheasti tekisi mieli ostaa kaikkea ihanaa vauvalle jo, mutta enköhän yritä malttaa vielä rakenneultraan asti, eihän siihen ole enää kuin 2,5 viikkoa, iiiiks! :D



Supisteleeko teillä muilla jo paljon?? Tai siis harjoitussupistuksiahan nämä kai vielä ovat. ;) Mulla iltaisin vatsaa kovettelee ja puristaa ihan mielettömästi. Huoh, en kyllä yhtään muista milloin tämä esikoisesta alkoi, mutta tukalaa on, kun nyt jo on välillä kovin hankala olo. Tänään pesin aamulla uhkarohkeasti lattiat, eikä supistellut yhtään, eli iltaan ajoittuu vain. No, neuvolantäti kyllä eilen totesikin, ettei tainnut mun kroppa vielä olla valmis uuteen raskauteen (kylki- ja selkäkivun vuoksi), eli ehkäpä tämä harjoitussupistelukin johtuu ihan samasta syystä..



Jeps, taidanpa mennä hetkeksi siivoamaan ennen kuin poju herää..



Miimi, 17+4

Ihan hurjan kiire syksy ollut, ei ole ehtinyt kirjoittamaan eikä lukemaan mitä muille masuille kuuluu, mutta nytpä sai pikapäivityksen kun aika moni oli kirjoitellut.



Päälimmäisenä jäi mieleen Neiti21. Voimia ja jaksamista.



Jollei mitään ihmeempiä syitä ole, niin kuinka usein teillä on neuvolat?

Meillä (Helsinki) on "palveluja parannettu" niin, että aloitusneuvolan jälkeen on molemmat ultrat ja sitten vasta joskus vko 22 seuraava neuvola.

Musta se on tosi harvoin. Ekan kanssa oli useammin (en kyllä ole tarkistanut kortista kuinka paljon useammin) vaikka sekin oli Helsigissä, tosin eri neuvolassa.



Ei tässä nyt varsinaisesti tarvetta kai olisi, mutta oishan se kiva vähän seurata masun kasvua (meillä ei itsellä ole vaakaa, joten en tiedä esim. painonkehityksestäni mitään) ja kysellä jos on jotain mieltä askarruttavia asioita.



Voikaahan paksusti!



Leppis 15+6

Mulla on neuvolat nyt aluksi noin kuukauden välein, rv30:n jälkeen 2 vkon välein ja olikohan rv35:n jälkeen viikon välein. Näin siis Tampereella, ainakin mun neuvolassa. Tuo kuukausittain käyminen on kyllä ihan sopiva väli, tulee tutuksi nla-tädinkin kanssa ja tulee tarkastettua tarpeeksi usein, että kaikki on kunnossa. Onpa siellä Helsingissä tosiaan harvoin neuvolat!! Eikö siellä siis ollenkaan käydä lääkärin luona alkuraskauden aikana? Laskin, että itse olen 22 vkoon mennessä käynyt yhteensä 4 kertaa neuvolassa (yksi näistä lääkärinla) + kahdesti ultrassa. :O No toisaalta, eipähän tässä alkuraskaudessa tietysti niin paljoa vielä seurattavaa ole, eli ehkä osan neuvolakäynneistä voisi tosiaan jättää pois..



Miimi

Meillä täällä Valkeakoskella kanssa samalla lailla kuin Miimillä Tampereella. Tulisin hulluksi jos pääsisin neuvolaan harvemmin kuin kuukauden välein näin alussa. Viikolta n.30 lähtien 2 viikon välein ja ihan lopussa viikon välein. Lääkärissä en ole käynyt vielä kertaakaan. Kysyinkin siitä viimeksi neuvolassa, niin sanottiin, että vasta joskus viikon 30 jälkeen on sisätutkimus. Oli minulle oikein yllätys, luulin, että aikasemmin moneen otteeseen joutuu käymään ronkittavana. Terkkari sanoi, että rakenneultrassa lääkäri pystyy katsomaan ultralla, että kaikki kohdussa ja sen ympäristössä on hyvin.



Että sellaista.



Katti-84 15+3

Hih, mulla kyllä kävi mielessä, jos vaan pistäis oven kiinni makkariin, tuskin kukaan ihan noin vaan rupee tonkimaan. Mutta toisaalta, kun kyseessä on esikkoni sukulaisia, en olisi niinkään varma. he ihan taatusti haluavat nähdä kämpän läpikotaisin... mutta yrittäähän aina voi. Edelleen ollaan sitä mieltä, jotta jos ei mikään muu paljasta, niin tyttö kyllä kertoo. Epäilemättä.



Tänään taas vaihteeksi kiva päivä. Vaikkakin nyt alkaa jo väsyttää. Olisi tyttö halunnut vielä jäädä ulos, mutten itse oikein jaksa. Kauppaan on pakko mennä, se saa nyt riittää tälle päivää ulkoiluksi. Olen muutenkin vissiin vetänyt pulkkaa jo kerrakseen. On alkanut ylävartalossa tuntua jos jonkinlaista vihlontaa ja pistoa.. Hartiatkin on taas jumissa, joten ehkä on ihan hyvä vaihteeksi levätä vaan. Onhan meillä kotona vaikka mitä kivaa puuhaa (kuten tytölle huoneensa siivous :-) ).



Mä siis toden totta unohdan ihan jatkuvasti edes olevani raskaana. ei ole just mitään oireita ja kun ei mahakaan ole vielä "kasvanut" ei oikein mikään muistuta asiasta. Paitsi mies, joka kyselee kovasti mikä on olo ja miten Mölli voi. Ai niin, tosiaan. Mua rupes ihan kismittämään eilen, kun en tosiaan tiennyt mikä rv menossa... Päätin ottaa selvää ja ultran mukaan tänään on 13+5. Sen ultran mukaan mä nyt olen laskenut, katsotaan mitä se neuvolassa sanoo sitten puolentoista viikon päästä.



Ja nyt sinne kauppaa, jotta ehtii lastenohjelmiksi takaisin.

neitille voimia ja jaksamista...



tässä kävin toissapäivänä neuvola lääkärillä, ja huh mikä vastaanotto !!

ekana kahto et päivää ja sit konetta, joo mites tää kun sulla on viisi kiloa enemmän painoa kuin vuosi sitten jälkitarkastuksessa? etkö tosiaan aio painoa puottaa?

mä oli et häh, mä oon raskaana ja painan mitä painan ja nytkin oli taas kiloja tippunu, eli yhteensä 14 viikon aikana lähteny 4,9kg pois ja yks vaan marmatti!!

yöipainoa on hitusen ei paljoa, joten aihetta ei olisi. neuvolatäti sanoikin et ei nää muutamat kilot oo liikaa... jäi aika paha fiilis tuosta käynnistä.

niin ja sit lekuri sano vielä et aijaa et neljäs sit tulossa eikö ehkäisyä osata käyttää?? siis miettikää mikä tyyppi!! ja sattuu olemaan vielä meidän oma lääkäri tällä alueela, et voin kertoo et ei tuu käytyä sillä!!!



mut sydänäänet kuului hyvin ja kaikki ok. eipä se muuta sanonu, paitsi sen et kannattaa nyt laihduttaa ees vähän.. (se itse on alipainoinen himo urheilija)



viikkoja tullu jo muutama ja olo on ok, ainut et öisin pitää nyt jo käydä vessassa ja et yöllä on rinnat niin kipeät ja arat ettei oo totta, tää on mulle uutta.

masu pompannu esiin jo vähän ei paljoa. illalla on vaan aika tuhti olo etukeno =)



väsymys on painaa aamusta iltaan se on ikävää mut ymmärrettävää tässä tilassa =)



pitäs alkaa miettii et millon jää äippälomalle, vuoden alussahan ne paprutkin saa joten on täs vielä tosin aikaa...



omaa napaa nyt vaan =/



korasa + nappula 14+5 (kai jotain tuonne päin)

Eli esikosta kävin alkuun kerran kuussa ja sitten joskus rv30 jälkeen (en tarkalleen kyllä muista noita viikkoja mutta noilla main) taisi olla n. 2 kertaa kuussa ja ihan loppu vaiheilla kerran viikkoon. 3 kertaa käytiin neuvolalääkärillä (jokaisella raskauskolmanneksella) ja 2 kertaa kunnallisessa ultrassa (meillä ei neuvolassa ultraa), np- ja rakenneultra.



Tässä raskaudesssa olen nyt käynyt kaksi kertaa neuvolassa ja menen sinne tuossa joulukuun puolessa välissä taas eli n. kuukauden välein olen siellä käynyt.

Toista odottaessa ei välttämättä kait niin tiheään tarte käydä, jos ei halua, mutta meillä kyllä terkka ihan kysyi, että haluanko tulla miten tiheään. Itsestä ainakin ihan kiva tietää missä mennään ja tuo kuukaus tuntuu ihan sopivalta väliltä. Voi sitten samalla kysellä, jos on jotain kysyttävää.

Näin siis Espoossa (tai ainakin meillä päin.. ehkäpä täälläkin saattaa nuo käytännöt vähän neuvoloittain vaihdella).



Tuo Helsingin tyyli kuulostaa kyllä aika erikoiselle ja varsinkin tuo, ettei sitten ole tuota ekaa lääkäri neuvolaakaan ekalla kolmanneksella.. =O







Neiti 21:lle myös täältä suuresti jaksamista vastoinkäymistenne kanssa. =(

Todella ikävä kuulla, että uutiset eivät olleet hyviä. :´(

Neidille voimia...ei löydy sanoja...



Leppis kyseli neuvolakäytännöistä; jokseenkin sama on täällä ulkomaillakin käytäntö kuin Suomessa. Minä käyn tällä hetkellä lääkärissä (täällä ei ole mitään neuvolasysteemiä) kerran kuussa, mutta "erikoisultria" (nt ja rakenne) ei lasketa mukaan eli nyt tulee vähän useammin, kun noiden välissä on normaalit kontrollikäynnit. 28. rv:lta alkaen on kahden viikon välein ja sitten mielestäni 35. viikolta kerran viikossa.



Kovasa kertoi neuvolan tädistä, joka puuttui painoon. On se kyllä jännä, miten sitä Suomessa vahditaan, ihan kuin se olisi se kaikkein tärkein mittari. Tottakai painoa on tärkeä seurata, en sitä sano, mutta kyllä mun mielestä siitä pitää keskustella asiallisesti eikä lähteä heti arvostelemaan tai syyttelemään.



Täällä ei mun käyttämällä lääkäriasemalla mitata painoa enää ollenkaan; kuulemma aiheuttaa äideille niin valtavaa stressiä. On siis katsottu paremmaksi, ettei painoa mittailla. Täällä tehdään ultra joka kerta niin vauvan koko saadaan arvioitua siitä eikä äidin painon perusteella. Lääkäriaseman vessassa on kyllä vaaka eli punnitus on täysin vapaaehtoista. Mun mielestä painoa on siitä huolimatta ihan hyvä seurata, onhan se osa

odottavan äidin terveyttä. Mutta liika vouhotus ja sormella osoittelu on aina pahasta.



terkuin Maria rv16

...ja pikkujoulut illalla. En vielä ole kertonut kuin parilla työkaverille raskaudesta, joten pitää vain hissukseen pitää lasia kädessä ilta ja yrittää hämätä. Etuna tässä on, että illalla pääsee omalla autolla kotiin, ei tarvitse kyyhöttää taksijonossa tai istua kännijunassa haisevien ihmisten vieressä.



Pitää munkin kertoa noista himoista... Mulla nyt ei ole mitään ihmeempiä ruokahimoja, oikeastaan päinvastoin. Molemmissa raskauksissa karkin syönti on vähentynyt tosi paljon. Yleensä ollaan miehen kanssa iltaisin puputettu nameja telkkua katsellessa, nykyään en ota kuin ihan vähän ja usein en sitäkään.



Mut sitten tuo toinen himo. Petipuuhat meillä on tuon herkkäunisen neidin vuoksi turhankin harvoin. Iltaisin kun olisi tilaisuus on jo niin puhki, että ei yksinkertaisesti vain jaksa! Hommat siis painottuvat lähinnä viikonloppuihin. Mies ei niinkään marmata, minä marmatan siitä enemmän!



Erotiikka on vahvasti tullut uniin. Ei niinkään suoraan sitä itseään, vaan enemmänkin erotiikkasävyisiä unia, jossa suudellaan kiihkeästi ja vihjaillaan asioista. Unissa olen paljon nuorempi, sinkku ja ihan eri henkilö. Mulla on siis ihan toisen henkilön rooli unessa, aivan kuin elokuvissa. Siinä sitten suutelen leveähartaisen ja piukkapeppuisen Antti Reini-parikymppisenä -hahmon kanssa... Olen aina ollut heikkona vähän rentunoloisiin sänkinaamaisiin miehiin, oman miehen vastakohtiin ;o) Tosiaan, tällaiset unet tulevat vain raskaana ollessa. Mitäköhän Freud sanoisi tästä...



Sitten raskausvoiteet, en käytä muuta kuin ihan perusrasvaa. Olen atoopikko, joten kroppaa tulee rasvattua automaattisesti muutenkin. Enkä mitään hajustettuja voiteita voikaan käyttää, ainoastaan perusrasvoja.



Miimi, kieltämättä välillä olen aika väsynyt töissä, mutta täytyy sanoa että mies kyllä tekee tosi hyvää työtä kotona. Kuten sanoin, nukun joka kolmas yö tytön kanssa ja usein viikonloput. Mies jaksaa niillä unilla ja niin minäkin. Olen NIIN samaa mieltä siitä, että vain yksi heräilevä yövauva olisi ihan riittävä. Meillä on nyt ollut pari rauhallisempaa yötä, nyt on peukut ja varpaat pystyssä että jatkuisi edes vähän aikaa.



Olisiko teillä poika alkanut näkemään unia? Itse epäilin sitä yhdeksi syyksi siihen, että tyttö ei enää suostu nukahtamaan uudelleen omaan sänkyyn. Arvailuahan tämä vain on, mutta kun hän välillä vaikuttaa niin hätääntyneeltä jos ei oteta viereen. Ihan kuin tosiaan pelottaisi.



Täällä myös ihmeteltiin kovasti ensimmäisen neuvolalääkärin väliin jäämistä. Muistelisin että aika moni teistä kävi alkuraskauden ultrassa yksityisellä? Meidän neuvolasta kerrottiin, että kun olen jo käynyt rv 7 ultrassa lääkärin vastaanotolla, korvaa se neuvolan ensimmäisen lääkärin. Ok minun puolestani.



Ensimmäisen neuvolan jälkeen oli lähes kahden kuukauden tauko, mutta toisen käynnin jälkeen kuukauden välein ja siitä sitten raskausviikkojen lisääntyessä tihenee. Ensimmäistä odottaessa olisin halunnut käydä useammin, nyt taas on ihan ok tämä malli.



Mulla näyttää olevan tälläinen ok-päivä tänään :o) Johtuisko se perjantaista...



Ai niin, Korasa. Lääkärillä ei ole mitään oikeutta lähteä tuolla tavoin arvostelemaan kenenkään painoa etenkään kun olet raskaana. Silloinhan EI SAA laihduttaa! Etenkin jos painosi on lievän ylipainoin puolella. Minusta tuo oli niin asiatonta, että harkitsisin jo reklamaation tekemistä. Minä olen ollut vuosikausia lievän ja pahan ylipainon rajoilla, eikä kertaakaan ole tullut terveydenhuollon henkilökunta minulle asiasta huomauttamaan, koska kaikki muuta mittarit (verenpaine ja kolesteroli) ovat olleet ihannearvoissa. Pisti oikein vihaksi puolestasi...





Oikein ihanaa viikonloppua kaikille, vaikka lumi sulaakin silmissä pois täällä E-Suomessa.



-marvik- rv 19 tasan

Moi vaan kaikille,



Ihan ensiksi haluan sanoa osaanottoni Neiti21:lle! Olen pahoillani teidän puolesta ja toivotan teille voimia tässä raskaassa tilanteessa. Parempaa onnea tulevaisuuteen!



Ihanaa kun on viikonloppu, olenkin ollut ihan loppu työviikon jäljiltä... Iltaisin olen nukkunut 1-2 h:n päikkärit kun en vaan ole pysynyt hereillä töiden jälkeen. Aamuisin on aina ollut ihan kauhee olo (joka oikeestaan jatkuu melkeen koko päivän) ja useina aamuina olenkin aamupalan yhteydessä oksentanut :/ Mulla oli lisäks tossa tiistaina ja keskiviikkona sellanen ihmeellinen vatsakipu episodi, josta todella sitten jo huolestuinkin. Se alkoi seksin jälkeen (mikä oli mun mielestä jo sinäänsä aika outoa ja huolestuttavaa?) tiistai-iltana ja kesti oikeestaan ihan torstai aamuun asti... Se oli sellasta outoa koko vatsan kipua johon liittyi ajoittaisia vihlasuja/kramppeja alavatsalla. Soitin sitten kesk. neuvolaankin kun koskaan aikasemmin tollasia ei ole ollut ja aika epämiellyttävältä se tuntui. Neuvolan th oli taas kerran tosi ystävällinen ja asiallinen. Hän oli sitä mieltä, että saattoi olla jonkinlaisia supistuksia, jotka saaneet alkunsa miehen siemennesteestä tai mun orgasmista. Neuvoi mua seuraamaan tilannetta ja välttämään nyt toistaseksi seksiä. Sanoi, että voin soittaa uudestaan jos kipu ei ole seuraavaan päivään mennessä helpottanut. Onneks se sitten alkoi helpottamaan ja häipyikin kokonaan torstain aikana!! Ihmeellisiä juttuja ja nyt kyllä oon päättänyt, että pidetään tosiaan taukoa tosta seksistä jonkin aikaa. Mieskin ymmärsi oikein hyvin ja oli huolissaan jos oli omilla tekemisillään aiheuttanut ne mun vatsakivut. Katsotaan kauanko pystytään olemaan selibaatissa! ;)



Täällä oli jo muutama onnellinen tuntenut ekoja liikkeitä :) Tuntui varmasti hienolta! Mulla vasta viikkoja 14+2, ensimmäistä odotan ja lisäks vielä istukka edessä, et oon ihan varautunut siihen, että ensi vuoden puolelle menee ennen kuin mitään liikettä mun vatsassa tuntuu... Nyt vielä vaan odottelen, että vatsa alkais kunnolla tosta kasvamaan ja tulis näkyville. Se jotenkin konkretisois tätä raskautta. Mies kyllä sanoo, että vatsa on jo kasvanut ja näkyy hänen mielestään selvästi. Omasta mielestäni siihen on tullut vaan läskimakkaroita lihomiseni myötä. No, tiedä häntä! Kauhistus! Huomasin tänä aamuna, että mulla oli vajaassa viikossa tullut 1,5 kg lisää painoa! Eikai se nyt niin nopeesti pitäis nousta...? Enkä ole edes omasta mielestäni syönyt mitään kauheita määriä, enkä todellakaan ole mitään kauheita määriä herkkuja syönyt... Päinvastoin oon just yrittänyt vähentää herkkujen määrää! Kuin se paino just sillon tällä tavalla pomppaa ylös?! Osaako joku selittää? Miten teillä muilla on paino noussut? Mulla on nyt tullut kaiken kaikkiaan 3,7 kg lisää (josta siis 1,5 kg viimeisen 6 päivän aikana). Mun painoindeksi oli kyllä ennen raskautta n. 20 tai jopa vähän alle sen, että eikai tässä painon suhteen kauheen suuria ongelmia pitäis olla? Mutta voikohan siitä olla jotain haittaa jos paino nousee kauheen nopeesti monta kiloa..?



Korasalle vielä, olipa törkeä lääkäri! Ei olis saanut tolla tavalla kommentoida sun painoa... Valituksen voi toki aina laittaa, mutta tuskin se mihinkään johtaa..?



Hyvää viikonloppua teille!

-riikka 14+2 ja ihan silmissä nouseva paino :)

Moi. En ole koko viikolla käynyt palstalla. En ole edes aukaissut konetta, joka on kyllä poikkeuksellista minua. Olen vain yksinkertaisesti niin väsynyt, katki ja poikki. Ymmärtääkseni täällä oli muutama muukin väsynyt; voimia teille. Huoh...olen ollut koko viikon töissä 11.30-21.30 ja tänään 9.30-21.30...yöunet ovat jääneet minimiin,koska minulla ei ole vain yksinkertaisesti sydäntä nukkua koko kotona olo aikaani, kun ruskeat nappisilmät tuijottavat häntä heiluen minua kysyvästi: "Ethän mene vielä nukkumaan, olen odottanut sinua koko päivän?" Kaiken tämän lisäksi mies on ollut koko loppuviikon Oulussa reissussa ja olen joutunut työpäivien aikana yhdistämään taukoni yhdeksi pidemmäksi tauoksi ja tulemaan kotiin ulkoiluttamaan koiraa ja lähtemään aina takaisin. Silti ehkä rankinta tässä kaikessa on ollut se kysyvä ilme aamulla: "Taasko sinä menet, illallahan vasta tulit kotiin?" Ja se voimattomuus kun yrität selittää, että on pakko, vaikkei toinen ymmärrä sanaakaan, painaa vain päänsä ja jää yksin odottamaan koska taas tutut askeleet lähestyvät kotiovea. Mutta lohduttavinta on se, kuinka jokaisesta lähdöstä murtuneena, kotiin palaaminen on aina yhtä ihanaa. Ne silmät, se vilpitön ja pyyteetön onnellisuus -> sinä tulit kotiin...siinä vaiheessa kaikki muu unohtuu ja kaikki huolet tuntuvat niin turhilta.



No juu..huomenna vapaa ja maanantaina taas töihin..plaah. Yritän silti jaksaa käydä täällä useammin.



Tässä vähän minun kantaa aiheisiin, joista olitte keskustelleet:



Raskausarpien ehkäisyyn käytän ihan normi kosteusvoidetta. Olen käyttänyt jo muutaman kuukauden. Työkaverini sanoi sen riittäneen hänelle ja päätin, että riittäköön myös minulle. Rasvaan päivittäin vatsan, kyljet, reidet ja rinnat.



Liikkeitä odotellaan kovasti. Kuplintaa olen tuntenut tasan yhden kerran alkuviikosta, mutta vihlontaa sitten sitäkin enemmän.



Joku kyseli taannoin kunto-ohjelmastani. Eipä se mitenkään erityinen ole. Sisältää erilaisia reisi-, pakara-, käsi-,rinta ja selkälihasliikkeitä 3x10 tai 3x20 toistoilla. Apuvälineenä minulla on 8 kg tanko ja jumppapallo. Ihan perusliikkeitä, joita tosiaan teen telkkaria katsellessa sen puolisen tuntia.



Pää lyö tyhjää...mitähän muuta täällä kirjoteltiin. Niin himoista. Itsellä ei mitään erityisempiä himoja ole. Yhtenä iltana minun oli pakko saada domino-keksejä, mutta siihenpä se onkin sitten jäänyt.



ON...Issias vaivaa ihan possuna. Yksi yö en päässyt omin avuin pois sängystä ja töissä meinaa vasen jalka pettää ajoittain, kun jomottaa niin julmetusti. Neuvolassa kävin pe aamuna. Kaikki hyvin. Sydänäänet kuuluivat, mutta suht heikosti istukan sijainnin takia. Painoa tullut 6 kg 18 viikon aikana. Ei kuulema haittaa mitään. Th sanoi, että antaa tulla vaan. On kuulema luonnollista jos BMI ennen raskautta alle 20. Th:n kanssa myös juteltiin tästä vatsan jatkuvasta kipuilusta. (Jatkunut jo muutaman viikon) Pitäsi kuulema ottaa rauhallisemmin töissä, välttää nostelua ja seisomista. Heh, minun työni ei muuta olekaan, että helppoa juu. Satutin itseni aika pahasti töissä yksi ilta. Yritin saada 10 kg tankin pääni päältä olevalta hyllyltä alas ja onnistuinkin, mutta liike oli niin repivä, kun tankki vihdoin hyllyltä irtosi, että luulin synnyttäväni siihen paikkaan. Loppuilta menikin todella tuskaisasti kun masuun koski jokainen pienikin liike. Th oli kyllä todella vakavissaan erityisäitiyslomanikin suhteen, että kai se on alettava itsekin miettiä asiaa tosissaan. Ei hitsin vitsi...nyt on kyllä pakko mennä nukkumaan...



Jatketaan taas pian...anteeksi TAAS tämä valitus. Pidätte mua varmaan ihan hirveenä akkana...no sitä kai tässä väsyneenä vähän ollaankin...



Moikkelis!



Terv. Rice + pikkune rv 17+5