Kaunokirjallisuuden kääntäjät!

Ap:lle: miksi haluat alalle? Oletko asiatekstikääntäjä (joka kaipaa uutta työmaata)?

Minulla on koulutus viestinnän alalta (VTM) ja työtehtäväni ovat aina liittyneet kirjoittamiseen. Lisäksi olen opiskellut kieliä, asunut pitkään ulkomailla, ja kääntänyt sivutoimisesti asiatekstejä kymmenen vuotta.

Kaunokirjallisuus on aina ollut harrastukseni ja viimeisen vuoden aikana olen innostunut itsekin kirjoittamaan. Samalla olen kiinnostunut kaunokirjallisuuden kääntämisestä. Entäs sinä?

Ap:lle: miksi haluat alalle? Oletko asiatekstikääntäjä (joka kaipaa uutta työmaata)?

Minulla on vain haaveena tuo kaunokirjallisuuden kääntäminen, en tiedä lieneekö lainkaan realistinen haave. Olen nyt pari vuotta kääntänyt asiatekstejä päätoimisesti ja jatkan kyllä sitä hommaa varsin mielelläni. Mutta koska epäilyttää töiden määrän säilyminen sellaisena, että sillä toisi leivän pöytään, tekisi mieli laajentaa repertuaaria. Kaunokirjallisuus on minulle vain harrastus, enkä ole varsinaisesti edes opiskellut kieliä. Olen kyllä suorittanut virallisen kääntäjän tutkinnon ja asunut ulkomailla. Mutta epäilen kyllä, että kaunokirjallisuuden parissa on tunkua alalle kouluttautuneistakin, joten tuskin tällainen asiatekstikääntäjä siihen joukkoon mahtuu.

http://www.sktl.net/index.html



Olen toimittaja, ja sanoisin että ilman mitään kirjallisuuden tai kielen opintoja on aika vaikea vakuuttaa ketään kyvyistäsi kaunokirjallisuuden kääntäjänä. Sinun on ainakin tehtävä näytekäännös, mielellään ehkä parikin erityylisistä teksteistä ja sinnikkäästi tarjottava niitä kustatantajille. Kaikilla tosin tuppaa nykyään olemaan niin kiire, että aikaa näytteiden lukemiseen on kovin vähän.



Aikatauluista sanoisin, että 200-sivuisen romaanin pitäisi kääntyä 1-2 kuukaudessa, jotta se kannattaa päätyönä. Käytännössä kustantaja toki antaa käännöstyölle aikaa enemmän, mutta jos ajatellaan että tuon mittainen romaani olisi korkeintaan 500 000 merkkiä, niin palkkioksi tulee alle 6000 euroa kovapalkkaisellakin kääntäjällä. Ja se on siis palkkio, josta maksat itse vakuutukset ja eläkemaksut.

Olen toimittaja, ja sanoisin että ilman mitään kirjallisuuden tai kielen opintoja on aika vaikea vakuuttaa ketään kyvyistäsi kaunokirjallisuuden kääntäjänä.

Miksi opinnoilla olisi niin suuri merkitys? Käännösnäyte ja työn laatu lienee ratkaisevampaa kuin se, onko taidot hankittu opiskelemalla vai muuten. Eihän kirjailijoiltakaan kai kysytä mitä ovat opiskelleet; sama se, jos käsikirjoitus on hyvä.

sieltä voidaan valita ne joilla on koulutus ja jotka ovat hyviä.

sieltä voidaan valita ne joilla on koulutus ja jotka ovat hyviä.

Kirjailijoista tuskin valitaan niin, että "nää on molemmat hyviä, otetaanpa tää jolla on koulutusta." Samaan tapaan luulisin, että kääntäjistä valittaisiin työn laadun perusteella paras. Mutta ehkä olen väärässä.

Vertaus toimii ehkä jotenkin tietokirjallisuuden kohdalla: otetaanko luontokirjan kirjoitatjaksi se, jolla on biologin koulutus vai se, joka tykkää kulkea metsässä? Jos valinta pitää tehdä kiireessä, veikkaan että koulutus ratkaisee.

Mutta jos puhutaan kaunokirjallisuudesta, ei kirjailijaa ja kääntäjää voi verrata toisiinsa. Siksipä kääntäjäksi voikin opiskella ja osoittaa osaamisensa tutkinnolla tosin kuin kirjailijaksi, johon ammattiin useimmat ovat itseoppineita. Ja siksi kustantamoissa mieluummin käytetään lukuaikaa potentiaalisten kirjailijoiden kuin potentiaalisten kääntäjien seulontaan.

sieltä voidaan valita ne joilla on koulutus ja jotka ovat hyviä.

Kirjailijoista tuskin valitaan niin, että "nää on molemmat hyviä, otetaanpa tää jolla on koulutusta." Samaan tapaan luulisin, että kääntäjistä valittaisiin työn laadun perusteella paras. Mutta ehkä olen väärässä.

Mutta kyllä kääntäjäkin taiteilija on.



t. kääntäjä