!MARRAS05!

Poika on räkäisenä turissut pari yötä, tänään illalla vinkui jo henki ja loppuhuipentumaksi kuumetta yli 38. Hiihtolomaa ensi viikko ja jo sunnuntai-iltana on tarkoitus lähteä laivaristeilylle. Saa nähä peruuntuuko taas meidän reissut. Hajoan kyllä aivan täysin, jos niin käy. Näen jo kauhukuvia luxuslomasta sairaalan osastolla ja hyvässä muistissa vielä viime hiihtoloma jonka vietin itse vesirokossa ja reissumme peruuntui silloinkin. Että tympii. No jospa tuo hengenahdistus ei mene pahaksi, kuumehan yleensä menee ohi muutamassa päivässä



Varmaankin nyt olen sitten loppuviikon kotona pojan kanssa, joten kirjoitelkaahan muutkin nyt kovasti tänne kuulumisia, että on päivisin luettavaa=)



Voi Noema tuntemuksesi kuulostivat niin tutulta! Täällä kans mahdoton uhma päällä. Koeta jaksaa! Me myös olemme miettineet kovasti tuota kotihoito/työhönpaluu-kuviota. Minähän palasin töihin pojan ollessa 13kk ja se oli ehdottoman hyvä ratkaisu, en ole hetkeäkään katunut. Kaikki on sujunut tosi hyvin. Ystäväpariskuntamme odottaa kauan odottamaansa esikoista ja suunnitteilla äidillä olla ainakin 3v. kotona. Me olemme saaneet nyt sitten koko tuutin täydeltä paheksuntaa heiltä ja heidän suvultaan, kuinka saatoimme viedä omamme niin pienenä hoitoon. On raivostuttanut.



Meillä on muuten nyt menossa ensimmäinen hormoniavusteinen kierto jossa uutta vauvaa on tehtailtu. Lääkkeet on alkukierrossa popsittu ja ihme kyllä pää ei ollenkaan seonnut niin kuten poikasta tehdessä aina. Oviksenkin testeillä bongasin ja nyt vain odotellaan, että kuis käy. Ihanaa on ollut huomata kuinka erilaista tämä on nyt kuin silloin poikaa tehdessä. Silloin oli kyllä seksielämä melkoista puurtamista välillä. Ahdisti, masensi ja stressasi. Nyt mieli on rento ja ajatus, että tulee jos on tullakseen. 4 kiertoa voin lääkkeitä nyt syödä ja jos ei onnista niin sitten ei. Näinkin on ihan hyvä, vaikka kyllä lähivuosina kovasti pikkusiskoa tai veikkaa tuolle uhmurille toivotaan.



Nyt iltapalalle!



Manna

Ymmärrän täysin tunteenne manna ja noema. Noema olet jaksanut melko pitkään olla kotona lasten kanssa, joten ei ihme, että kaipaat jotain aikaa itselle.



Mäkin menin heti äitiysloman päätyttyä töihin ja mies jäi Mintun kanssa kotiin. Rankkaa oli alkuajat, mutta rehellisesti täytyy myöntää, että vien lapseni mielelläni päiväkotiin ja menen itse töihin. Välillä vapaapäivinä tuntuu siltä, että hoh hoijaa, lapsi kaipaa hirveästi virikkeitä jatkuvasti ja päiväunille käyminen on niin ja näin.



Kun mietimme seuraava lasta olenkin miettinyt, että jaettaisiinko miehen kanssa puoliksi vanhempainvapaa vai mitä tehtäisiin.



Jossakin ketjussa juuri luki, että Suomessa äiti jätetään kyllä todella yksin lapsen kanssa synnytyksen ja äitiysloman aikana ja näinhän se välillä on. Miehellä sellainen työaika ettei pysty joustamaan kaikki päivät töissä isovanhemmat ovat vielä työelämässä. Vanhemman lapsen saa kerhoon muutamaksi tunniksi, mutta vauvaa ei saa mihinkään edes muutamaksi tunniksi jos tarvitsisi yksin jotain hoitaa. Joten aikas kiinni lapsissa on sen aikaa kun kotona on.



No tälläistä vuodatusta täällä.



Kävin muuten ostamassa sen reimatecin välikausipuvun. Tuli ostettua oikein tytön punainen ja kokoa 104 cm, täytyy illalla testata onko hyvä. Sokokselta sai nyt 20 ¿ ko. puvusta alennusta, joten hinnaksi jäi 89 ¿, jotenkin vielä lähes inhimillinen.



Nyt työt kutsuu

noema: kuulosti niin tutulta tuo sinun juttusi uhmasta, samaa olen miettinyt että kauankohan tätä vielä kestää ... Voi ilmeisesti pahimmassa tapauksessa kestää 4 vuotiaaksikin asti. Meillä on selkeästi ollut välillä viikkoja kun on ollut helpompaa mutta nyt on

taas paha kausi menossa. Töihinpaluu mulla on edessä vasta kun Lotta täyttää 3 vuotta koska me ei hankita enempää lapsia, joten haluan olla tämän hetken nyt kotona.



Manna25: toivotaan että sairastelu menee ohi ja pääseet reissuun! Peukut pystyssä täällä myös että tärppäisi ja poikanne saisi sisaruksen.



Nostan kyllä hattua kaikille äideille jotka jaksavat touhata ja hoitaa montaa lasta :) Musta ei siihen olisi, myönnän sen suoraan. Hermot on välillä niin totaalisen riekaleina meidän neidin kanssa.



touko79: Niin totta tuo sinun kirjoittamasi että äiti on synnytyksen ja äitiysloman yksin, tukea tai neuvoa ei oikein saa mistään.



Mies on tän viikon lomalla, vielä ei olla päästy mihinkään. Lotalla kun nousi lauantaina kuume, ja nyt on ollut 2 päivää kuumeeton. Eli Keskisen kyläkauppa on vielä käymättä. Paljon muutakaan ei siis olla saatu tehtyä kun ollaan oltu sisällä. Hammaskuumetta tuntui

olevan kun yksi poskihammas puhkesi taas (yksi enää onneksi jäljellä). Yöt ollaan valvottu, eikä Lotta suostu nukkumaan edes päiväuniaan joten aika väsyneinä ollaan koko perhe. Annoin Lotan nukkua 2 yötä meidän välissä kun oli pahin kuume, ja nyt sitten on illalla taistelua kun ei meinaa suostua nukahtamaan omaan sänkyyn. Mutta oon nyt pakottanut koska en itse saa nukutuksi kun Lotta pyörii ja potkii välissä.



Että tällaista tällä kertaa.

Pakko oli kirjoittaa ku nuo uhma tapaukset kuullostaa niiiin tutuilta;) meillä taitaa olla nyt molemmilla lapsilla yhtä aikaa tuo uhma päällä ja liekkö loppuu ikinä;(



Ollaan tää viikko lomalla...siis minä ja lapset=) meillä lapset meni hoitoon kun tyttö oli 9½kk ja poika 2v...joku varmaan ajattelee et kauheeee äiti. Nyt tuntuukin et olis taas vaihteeks kiva olla lasten kans kotona....kesällä saatan kyl ollakkin 3kk työttömänä.



Päiväunille ja yöunille meno on yhtä huutoa kun minä laitan mut iskän ja hoito tädin kanssa ei mitään ongelmia...en oo kuitenkaan viel uskaltanu päiväunia jättää väliin kun poikakin ne vielä tarvii ja nukkuukin ihan hyvin=)



Hauskaa kevään odotusta kaikille ja paranemisia pikku nuha nenille=)



äiti 26v, tyttö 2v4kk ja poika 3v7kk.

mamiko: missään tapauksessa et ole huono äiti kun olet laittanut lapsesi hoitoon ennenkuin ovat täyttäneet 3 vuotta. Mun mielestä se asia on jokaisen oma päätös, joillekin sopii paremmin se että on kotona ja toisille se että käy töissä. Varmasti lapset eivät kärsi siitä kun käyvät hoidossa. Vanhemmatkin jaksavat ehkä toisella lailla paremmin kotona jos viihtyvät hyvin töissä.



Pidän ensi viikolla L&B kutsut, katotaan nyt moniko tulee paikalle. Pakko pitää että esittelijä jättäisi minut rauhaan :)



Välikausihaalaria en ole vielä päättänyt, täällähän joku oli alannut myymään Jonathanin haalaria, mutta ei pidä kotikutsuja joten en tiedä sitten mihin päädytään.



Miten muuten nuo lapset oikeesti jaksaa kipeinä ilman päikkyjä?? Lotta nukahti illalla vasta klo 23 aikoihin ja heräs jo klo 6.48 eikä millään suostu päikyille ..... Mä voisin kyllä torkkua, mutta mies on huoltamassa öljypannua ja jonkun pitäis käydä kaupassakin mutta en jaksa lähteä tuon neidin kans kyllä mihinkään ...



Nyt meen Aku Ankka-lehden pariin.

Pikaista paranemista kaikille jotka sairastaa! Toivottavasti Manna pääsee reissuun!



Me ollaan tämä viikko talvilomalla, Jesse nautiskelee parhaillaan pitkistä päiväunista. Taitaa tulla ihan tarpeeseen kun pariin päivään ei nukkunutkaan päiväunia lainkaan kun oltiin ukin ja mummin (mun vanhempien) luona kylässä. Jesse olikin oikea hyväntuulinen kultanuppu ukin ja mummin seurassa, ja sanoinkin miehelle kun eilen illalla tultiin kotiin että arvaapa vaan tuleeko uhma ja kiukuttelu jälkikäteen kahta kauheampana. Tämä päivä onkin sitten ollut sellaista ei-ei-ei:tä ja raivareita että mies tuossa jo ennen Jessen päikkyjä kysyi että onko tuo poika ihan normaali. ;-) Vaan normaaliahan tämä, pitäisi varmaan miehenkin tulla lukemaan meidän pinoa silloin tällöin niin tietäisi paremmin. :-)



Miehen kanssa käytiin maanantaina miniristeilyllä ja se oli muuten oikein mukava ja leppoisa, mutta mieltä vähän varjosti se että mulla alkoi risteilyn aikana pieni verenvuoto. Jesseä odottaessa mulla ei ollut koko raskauden aikana mitään pienintäkään vuotoa ja nyt kun on tuhruttanut kolmatta päivää niin kyllä vähän huolestuttaa vaikka vuodot saattaa ollakin alkuraskaudessa niin yleisiä. Kovasti pelkään meinaako tämä mennä kesken. Vaan ainakin vielä vuoto on maltillista eikä kipuja ole, joten pitäisi yrittää olla vain murehtimatta. Viikon kuluttua on ensimmäinen neuvolakäynti jos kaikki menee hyvin.



Vähän on loskaiset ja märät lomasäät täällä Tampereella. Jesse viihtyy kyllä ulkona saappaissa ja kuravaatteissa, tykkää lutrata vedellä ja loiskutella. Mua taas ei jaksa tuo sää kauheasti innostaa, on jäänyt lenkkeilytkin ikävän vähälle kun kyllästyttää liukastelu. Huomenna mennään Hoploppiin, Jesse itse ehdotti. Pallomeri kutsuu. :-)



Nyt jatkamaan jauhelihakeiton tekoa...



Auringonkukka rv7? + 2v uhmaa poteva Jesse ;-)

Tutulta kuulostaa teidän tuskailut 2v uhmiksen kanssa ;)

Meillä myös on sellaisia kausia, jolloin kiukutellaan enemmän ja taas välillä on seesteisempää.

Hermot on välillä kyllä vedetty niin tiukalle. Varsinkin jos on vauvelin kanssa valvottu yöllä ja jos silläkin sattuu olemaan huono päivä samaan aikaan, niin sitten on pakka sekaisin. Mies raukka saa kyllä osansa niistä päivistä tekstiviesti muodossa ;)

Kotiin tultua lykkään molemmat pojat hälle ja tehköön mitä haluavat.

Onneksi mies on tosi ymmärtäväinen ja lupautuu jo tulemaan ennemmin pois töistäkin, mutta turhaan niitä miinustunteja ottaa, onhan ne tehtävä joskus takaisin kuitenkin.



Jos arki pyörii tasaisesti ja rytmi pysyy hyvänä, niin on paljon helpompaa lasten kanssa. Mua kyllä varoiteltiin ennen kakkosen syntymää, että sitten se työ alkaa ja oma jaksaminen on koetuksella. No onhan toki niitäkin päiviä, että ei jaksa, mutta ei mun mielestä kahden lapsen kanssa NIIN raskasta ole. Omasta asenteesta se on kiinni. Ja kun pysytään päiväjärjestyksessä, niin on paljon helpompaa.

Vai mitä mieltä olette kahden ja useamman lapsen äidit ?



Elmeri oli 1v1kk ku palasin töihin. Tein silloin lyhennettyä työviikkoa 30h/vko. Oli kyllä mukava palata töihin aikuisten seuraan. Vaikka toki lapsen kanssa on mukavaa olla kotonakin, mutta sen yhden lapsen kanssa kävi välillä aika pitkäksi. Varsinkin kun mies on vuorotyössä. Joka toinen viikko iltavuorossa. Nyt en tiedä milloin palaan töihin. Mies ainakin pitää nyt sen isyyskuukauden syksyllä. Olen ainakin vuoden loppuun saakka kotona. Kattoo sitten mikä oma jaksaminen on kotona.

Mulla olis kans vielä haaveissa se tyttö.. mutta ei nyt tähän samaan letkaan. Katotaan mikä tilanne on ennen Elmerin koulun aloittamista, jojos silloin on vielä kolmas haaveissa.. itse pidän 35v ikää sellaisena ylylärajana. Ja kaiken lisäksi seuraava synnytys on automaattisesti sectio, niin sekin jo pelottaa valtavasti.



Minkä kokoisia vaatteita teillä on käytössä teidän uhmiksilla ? Kannattaisko kevääksi ostaa 98 reimatecin haalari ? Että menis sitten syksylläkin. Elmeri on nyt 91cm. 104 taitaa olla liian iso..

Meillä pääosin vaatteet on 92 kokoa, joitain 98 on jo käytössä. Kesäksi tilasin kesävaatteita 98.



Toivottavasti Manna pääsette reissuun. Tiedän tunteen, kun odotettu reissu peruuntuu. On kyllä kiva päästä välillä jonnekin muualle. Meillä on vasta toukokuussa mökki vuokrattuna Vierumäeltä. Ja heinäkuulle varasin kylpyläviikonlopun. Kesäkuulla oli tarkoitus lähteä muumimaailmaan ja Turkuun muutamaksi päiväksi. Ehtii tuo vauvelikin kasvaa hieman.



Ja Nialle paljon onnea vauvan johdosta !



Lumisin terveisin Marika ja pojat

Kevättä pukkaa. Kävin tänään äitini kanssa vähän shoppailemassa ja löysinkin Onnille välikausivaatteet. Ostin tällä kertaa Ticketin haalarin. Kirkkaan punaisen Uffon. Sitten löysin Popista ihanat sinivalkoraidalliset kumpparit, kaulaliinan ja pipon. Lisäksi ostin Ticketin kurahanskat, ne " baby" malliset. Istuvat tosi hyvin pieneen käteen! Otin haalarin kokoa 98, koska tuntui olevan todella reilun kokoinen. Myyjä sanoikin, että Ticketin 98 vastaa Reiman 104 kokoa. Muut vaatteet ostan Onnille myös kokoa 98-100 cm.



Manna, toivon todella, että poika paranee ja pääsette reissuun. Alatte olla jo surullisen kuuluisia tuosta sairastelusta reissujen aikaan. Tuosta

lasten tarhaan viennistä olen samaa mieltä, kuin täälläkin moni, eli se on täysin perheen sisällä tapahtuva päätös, jonka syitä ei voi kukaan ulkopuolinen tietää ja siksi arvostelu tämänkin aiheen tiimoilta on turhaa. Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, mikä on oikein missäkin perheessä ja missäkin tilanteessa. On suhteelisen yksisilmäistä kuvitella, että asiat menisivät aina samalla mallilla, kuin ne ovat itsellä menneet. Naisia syyllistetään muutenkin jo aiheesta kuin aiheesta. Vaikka välillä tuntuu, että itsepä olemme kuoppamme kaivaneet, kun olemme naisina naisia tuomitsemassa. Taas herää tämä " naisrintaman taistelija" sisälläni ;)



Tintan porukalle toivon myös paranemista, jotta pääsisitte nauttimaan miehen lomasta! Yhdyn Marican näkemykseen siitä, ettei tälle kahden lapsen äideille tarvitse hattua nostaa, ei ole oikeasti mitenkään äärimmäisen raskasta ollut meillä myöskään. Toisen kanssa kaikki asiat tulee rutiinilla. KAIKKI on helpompaa.



Niin ja Marica, olet ihan oikeassa siinä, että mitä tappavammat rutiinit, sitä toimivampi arki lasten kanssa ;)



Lotta vetää kyllä pitkää päivää nukkumatta ;) Toivottavasti kokisi jonkun herätyksen nukkumisen ihanuudesta. Meillä on Onni kanssa aikaistanut heräämistä ja herää klo 7-7.30, mutta menee vastavuoroisesti nukkumaan illalla todella aikaisin.



Mamiko, meillä on myös ilmassa sitä, että äiti on se, joka saa pahimman kärjen kiukutteluista. Isiä totellaan huomattavasti tehokkaammin.



Auringonkukalle ihanaa Hoploppailua! Toivottavasti vuoto on harmitonta ja loppuu pian. Onnia odottaessa ei minullakaan ollut mitään vuotoja, mutta Sisusta oli muutamana päivänä putkeen joskus rv 7-8. Vähän tiputti ja olin myös ihan kauhuissani, koska Onnista ei ollut mitään.



Nyt nukkumaan.





Noema

eli siis monelta lapset heräävät aamulla ja monelta käyvät nukkumaan illalla?

Joku kyseli välikausipuvun koosta, päädyin ostamaan reimatecin 104cm, inan reilu, mut katsotaan miten menee syksyllä. Mintulle ostan 104 joskus 110cm vaatteita muuten.



Meillä Minttu harrastaa sellaisia raivareita, että makaa lattialla kiukuttelee ja potkii ja hakkaa käsillä lattiaan. Eilen oli yksi tälläinen kerta. On aika hauskaa katsottavaa. Otin Mintun syliin kesken kiukuttelun ja heittäytyi veltoksi ja rimpuili sanoin, että nostan nyt sut lattialle kiukuttelemaan ja lapsi toisti haluan lattialle kiukuttelemaan. Sitten sanoo meille, että menkää pois. Jätetään sitten vähäksi aikaa yksin kiukuttelemana ja rauhoittumaan.



Uhma liittyy varmasti erillisyyden ja itsenäisyyden hakemiseen, koska nyt Minttu on halunnut alkaa nukkua omassa sängyssä ja nukkuu siellä koko yön, siis aivan käsittämätöntä. Ja nukahtaa omaan sänkyyn. Tähän saakka on useimmat yöt nukkunut meidän välissä.



Palaillaan.

Täällä toivo elää vahvana pojan tervehtymisen suhteen. EIlisen päivän kuume oli 38 pinnassa ja illalla jo reilusti alle. Yleensä pojalle on aina noussut heti korkea 39-40 kuume, ja viime talvena olisimme jo tähän mennessä olleet osastolla hengenahdostuksen vuoksi. Nyt näyttää siltä että säännöllinen lääkitys pitkin päivää on auttanut tosi hyvin. Yölläkään ei tarvinnut lääkitä. Joten ehkä tämä tästä. Mies nyt kyllä valittaa flunssaa kans, mutta sen aion raahata laivalle vaikka pää kainalossa jos poika vain on terve.



Mutta on ne lapset vain ihmeellisiä sairastajia. Heräsi eilen 6.15, ei päiväunia, täys meno päällä koko päivän ja illalla klo 19.30 jaksoi vielä puoli tuntia huutaa suoraa huutoa ja tulla kymmeniä kertoja pois sängystä, kunnes lopulta antoi periksi. Että tuo on välillä niiiiiin hermoja raastavaa touhua.



Itse kävin kanssa katselemassa välikausihaalareita ja ihastuin kovin Reiman haalariin jossa rusehtavaa alaosa ja vihreää yläosa. Vielä en ostanut, täytyisi ottaa poika mukaan sovittamaan. Ja jos pääsemme reissuun, voisin sieltä pääkaupunkiseudulta katsella myös parempia valikoimia. Hurjasti noihin tamiseisiin saa taas rahaa menemään; haalarit+kumpparit+toiset kengät+ pipoa ja tumppua ja varmaan kurahousutkin olisi ostettava jo uudet. Mies aina kauhistelee noiden haalareiden hintoja, mutta on kuitenkin sitä mieltä että hyvästä kannattaa maksaa. On arki sitten hitusen helpompaa.



Hei antakaapas hyviä risteilyvinkkejä meille! Mitä kannattaisi tajuta ottaa mukaan lapselle laivalle ja mitä touhuta Tukholmassa?



Hyvää päivänjatkoa kaikille!



Manna

Minkäs pituisia teidän lapsoset on? Ihmettelin vaan noita vaatekokoja, kun meillä käytetään 86cm vaatteita, nyt on alettu pikkuhiljaa ostelemaan 92cm vaatteita. Kotimittauksella mittasin niin sain noin 90cm.



Ihastuin reimatecin keväthaalariin missä ruskea alaosa ja sinistä ylhäällä, just passeli väri meille :) täytyy käydä kokeilemassa, mutta luultavasti 92cm on liian iso meidän pojalle, joten se menisi sitten syksyllä myös. Ostin muuten just Jumbon prismasta ruskeat rukan kurahousut, on makeet ja niin paljo paremman väriset kuin meidän keltaiset :) Keltaset meni mummulaan varakäyttöön.



On joku tottelematon kausi meillä menossa, hoidossa oli myös istunut jäähyllä, kun läiskii muita. Kotona kohdistuu minuun, olen niin huolissani, mutta vakuuttivat että ihan normaalia on, en tiedä sitten.



Lähdemme uimahalliin heti kun on syöty. Päätettiin, että tutti jää pääsiäislomalla pois kokonaan! Sitten on korkea aika.

Ollin äiti kertoi Rukan ruskeista kuriksista, ihanaa että sellaiset on tulleet markkinoille! Meille heti sellaiset. Ruskeita kuravaatteita olen nimenomaan kaivannut!



Meillä poika oli 2v-neuvolassa 89,5cm, mutta en tiedä, minusta voi olla pidempikin. Käytössä tällä hetkellä 98cm:n vaatteet ja joitakin 92-kokoa. Talvihaalarin ostin jouluna 98cm ja toivon että menisi vielä syksynkin, saas nähä...



Itse olen täällä ihan hermoromahduksen partaalla. Poika ei nukkunut tänäänkään päiväunia ja tämä päivä tuntuu ihan nälkävuoden mittaiselta. Ja miten kaikki jotenkin on niin vaikeeta. Ei suju syöminen, juominen, nukkuminen, ei edes kakkaa tee. Riehuu vain ympäriinsä, eikä mulla ole sekunnin rauhaa. Ruoan tekeminen on toivotonta, kun poika alkaa samantien penkoa kaikkia keittiön kaappeja. Poika kulkee koko ajan perässä ja jankuttaa; hokee samoja lauseita kymmeniä kertoja peräkkäin, kun haluaa jotain. Ei auta selittäminen, eikä kieltäminen. Kun kieltää, alkaa lyödä. Koko ajan haluaa jotain ja jos sen saa, ei enää haluakaan. Kaikenlaista mukavaa tekemistä olen koittanut kehitellä, mutta aina heti alkuunsa poika saa kamalat pultit jostain ihan mitättömästä jutusta.



Tuntuu että miten ihmeessä jaksan vielä huomisen. Oma pinna vain kiristyy ja volyymit nousee. Tuntuu että pieninkin ilo lapsen kanssa olemisesta on kadonnut. Kun mikään vain ei suju ja päivät yhtä kaaosta. Pelkkää vi###tusta.



Nyt mentävä, kun tämä jankutus ja hokeminen taas alkaa.



Manna

mein neiti on vasta 85cm pitkä tai siis lyhyt;)

meillä noora oli 2v. 97cm ja nyt 2v2kk 100,5cm.



Tosta uhmiksesta piti kommentoida että meillä se nyt oikein paheni kun vauva tuli taloon. Cauvalle on kiltti, mutta ei isille ja äidille.

Ennen puki myös itselleen kaikki vaatteet, mutta nyt ei. Vielä viimevkolla oli toisenlaista... no ehkä se tästä helpottaa. Noora oli tänään vikapvää hoidossa ja jatkaa loppusyksystä taas.



Hoitoonmenosta oli kans jotain.. Meillä Noora aloitti hoidon 9kk ja viikko päälle. Ja poika aloittaa aikanaan saman ikäisenä. Mulla kun ei mahdollisuutta jäädä kotiin kun mies työkyvyttömyyseläkkeellä.



Kiitos kaikille onnitteluista :)



t.Nia, Noora ja Otto

Keittiötä siivoillessa mielessäni kirjoitin jo puoli romaania tänne.



Jaksuja uhmisten koteihin!



Perttu on ollut koko pienen ikänsä oikein rauhallinen tyyppi. Ei pahemmin kiukuttele ym. Vääntöä on hyvin vähän mistään.

No ei meillä ilman uhmia oo selvitty. Neidin kanssa vääntöä on kaksin verroin. Temperamenttinen tyttö kun on ja äiti samoin, niin voitte arvata, mikä on tulos. Meidän perheen rauhalliset miehet on välillä kyllä koetuksella meidän naisten vuoksi. ;)

Ei kai uhmasta pääse eroon ennen kuin lapset muuttaa pois kotoo. Uhman laadut vain muuttuu. Minusta raskaammaksi taistelut käy, kun ikää tulee lisää.



Pertulla on käytössä 92 senttiset vaatteet ja ihan soppelit on vielä. 2-vee oli 88cm. Remun välikausipuku mahtuu vielä 92 cm ja sillä mennään vielä, toivottavasti syksykin. Minustakin reiman vihertävän ruskea puku oli aivan ihanan värinen. :)



Pitkiä taaperoita on kyllä marrasporukassa. Pertusta taitaa tulla kyllä siskoa lyhyempi. Eli tyttö on isäänsä tullu ja poju äitiinsä.



Täällä ei nukuta päiväunia. Lapset on sängyssä seiskalta ja nukahtavat kyllä hyvin nopsaan ja kiltisti, kumpikin. Aamu alkaa 7-8 aikaan.



Me ollaan miehen kanssa ajateltu, että meille ei enempää lapsia tule. En tiedä onko siihen suurempia syitä, tuntuu vain siltä. Syksyllä olisi tarkotus minun siirtyä täältä koti nurkista jonnekin muualle ja lasten tarhaan. Viis vuotta tuli täyteen. En halua lapsille suurta ikäeroa, ehkä se on yksi.



Oikein onnellinen olen, että lapsia on kaksi. Ovat ne vaan niin toistensa parhaat kaverit! Ihana seurata kuinka tärkeitä toisilleen ovat ja pitävät toistensa puolia. Yhteiset leikitkin sujuu oikein hyvin. Toki kinaa ja riitelyäkin on.



Meillä kahvitellaan lauantaina neidin viis vee synttäreitä. Tänään jo pikkasen leivoin ja siivoilin, huomenna lisää.







Hilda

Voimia kaikille näitten uhmisten kanssa ja kyllä helpottaa tieto että muillakin on samanlaista,ei olla yksin.Välillä tosiaan onneksi on helpompia päiviä mutta toisinaan pää ei meinaa kestää ja mikään ei naurata.Meillä neiti on keksinyt sellaisen asian että aina kun menisin ite vessaan niin alkaa huuto et hänen on päästävä ja isolle potalle...kääk ja oikeesti en voi kuin auttaa häntä ensin muuten sitä huutoo kestää ikuisuus ja tulee repiin mua pois...näin raskaana pienirakkoisena ja kun tätä tapahtuu monta kertaa päivässä niin tuntuu isommalta ongelmalta...kyllä tunnen itteni välillä avuttomaksi tuon neidin kanssa,mielikuvitusta jne.keinoja käytän mutta ei ne vaan aina auta.



Meillä kanssa välikausipuvun hankinta edessä,kumpparit ja sadevaatteet kans pitää ostaa,onneksi tämä masuasukki on kanssa tyttö niin saa vaatteet kiertoon ja viittii satsata laatuun enemmän.Onkohan reimalla raikkaita värejä haalareissa/puvuissa,olen kyllästynyt hempeisiin vaaleanpunaisiin?

Ostin just kasan 98cm vaatteita Annalle ja nyt jo melko sopivia,92cm housut alkaa olla lyhyitä.



Masuasukki on kovasti liikkuvainen neiti ja vaikuttaa että on kääntynyt pää alaspäin ja on ihan alhaalla lantiossa.Saikulla saan olla nyt äippälomaan asti ja eipä tässä olossa hurraamista olekaan,supistelee tosi herkästi jos vähänkään rasittaa itteään ja välillä levossakin.Kun nyt pysyisi muutaman viikon vielä masussa kasvamassa.Sokerirasitukseenkin pitäisi mennä,ihan uutta minulle,toivottavasti ei ole mitään häikkää.

Minulla oli Annan odotuksessa ekojen poisjääneiden menkkojen aikaan tuhruvuotoa ja kyllä se vaan pelästyttää,toivotaan Auringonkukka ettei teilläkään ole mitään vakavaa.Voi hyvin,halaus!



Menen ottaan vielä pienet unet kun neiti lähti hoitoon ja mies töihin.Aah tätä rauhaa mikä nyt vallitsee,viikonloppuna tuleekin siskon poika yökylään ja menoa varmasti sitten taas riittää :)



Terkuin:Odottelija76,Anna +" Sipriina" rv 31+2

Tutun kuuloisia juttuja olitte kirjoitelleet. Samanlaista uhmaa löytyy meilläkin. Hermoja kyllä koetellaan, ja kun olo alkaa muutenkin olla jo sananmukaisesti raskas. Poikanen myös koittaa välillä läpsiä kun kielletään, ihan kuten Manna kirjoitit.



Meillä nukutaan vielä päiväunet, onneksi. Tunnista jopa kolmeen tuntiin nukkuu, yleensä noin kaksi tuntia. Saan siinä itse vähän hengähtää. Varmasti on raskasta uhmailijan kanssa pitkät päivät kuten mm. Tintta taisi kirjoitella.



Odottelija olipa kiva kuulla sinunkin kuulumisia taas, kun melko samoilla viikoilla mennään. Mua myös on alkanut herkästi supistelemaan, en silti jaksa uskoa että kovin aikaisin vauva syntyisi. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, ei vain itse ole tästä valmis vielä lähtemään synnyttämään niin sit kuvittelee että ei se nyt vielä synnykään. :)



Muutenkin alkaa olla tosiaan aika raskas olo, vatsa valtava ja hengästyy helposti (varmaan loistava kunto...) Alakertaa vihlaisee välillä ikävästi. Saako kysyä miksi olet menossa sokerirasitukseen? Minähän kävin myös nyt tammikuussa siinä, syynä oli kun edellinen lapsi yli 4,5 kg. No kaikki arvot oli kuitenkin hyvät eikä sokereissa ongelmia.



Vaatekokona meillä käytetään nyt 92 ja 98. Kai pikkuhiljaa siirrytään kokonaan tuohon 98 kokoon. Poika oli 2 v neuvolassa 95,5 cm muistaakseni. Silti jotkut 92 koon vaatteetkin on ihan hyvin menneet vielä. Välikausi vaatteita pitäisi meidänkin hankkia, täytyy käydä katsomassa olisko se 104 cm mahdottoman iso. Menis sit syksylläkin.



Jaha, hommat kutsuu...kivaa viikonloppua kaikille!!



Gerda

Sun juttuja Gerda on kanssa kiva lukea,tosiaan aikas lähekkäin la:t. Minäkään en olis kyllä valmis vielä synnyttään,hui kauhistus ajatuskin.Mitään en ole edes vielä laittanut vauvalle,ostanut vaatetta mutta kaikki vielä pesemättä jne.Vetämätön olo.

Eilen kävin neuvolassa ja pissassa sokeri oli yhellä plussalla niin passitti tarkastuttaan.Annahan ei ollut mitenkään isokokoinen,3220g ja silloin eka neuvolassa oli pissassa kerran sokeria yhen plussan verran mutta ei koskaan sen jälkeen .Olin silloin illalla mättänyt karkkia kovasti niin terkka meinas että saattoi vaikuttaa.Nyt taas olin just ennen neuvolaa syönyt masikkakiisseliä mutta voikohan tuollaiset vaikuttaa miten paljon.Hyvähän se on tarkastaa. Sf-mitta mulla oli 29 ja painoa tullut vaan 7kg ja vain vatsaan,hoikka olen muuten,saapa nähdä miten eukon käy. Tässä raskaudessa oon syönyt kyllä ihan hirveesti makeeta ja todennut että raskaudet on ihan erilaisia ollut mulla vaikka toinen tyttö tulossa. Mulla kanssa alakerta vihloo mutta neiti on tosiaan jo kovin alhaalla,rintojen alla yli 10cm tyhjää tilaa että närästyksestä en oo ainakaan joutunut kärsimään. Voimia sullekin uhmiksen ja raskausvaivojen keskelle!!!



Mitäs Galzalille kuuluu,sulla kanssa muistaakseni huhtikuun lopulla la??



Päiväunista vielä että meillä ei nukuta enää,paitsi jos on hoidossa.Yöunille menee n.20:30 ja herää aamulla n.08:30...silloin kun ite nukahtaa illalla samaan aikaan niin tympii kun ei ole ollut koko päivänä omaa aikaa.Kylläpä oli kiva kuulla marraksilta ettei kahden kanssa paljon raskaampaa ole.



Nyt lähden kahvin keittoon,nams...pullan kera nautin :)

Odottelija; joo mulla la ois 29.4 eli siinä samassa rytäkässä melkein kaikki mennään :) Tää raskaus on kyllä ollu " raskaampi" kuin Venlan aikaa. Jouduin jäämään nyt kotiin kun eilen lähti nilkka alta seistessä sillä seurauksella että turpos ja mustui, eikä sillä nyt vähään aikaan kävellä :( kävin terkkaris varmuuden vuoks sitä näyttää ja ei onneks murtunut. Eli saikkua tuli viikko ja sit loma alkaa ens viikolla (ensin loput kesälomasta ja sit äippäloma)



Noi uhmis-jutut on niin tuttuja meilläkin, mut tuskin vielä se huippu on saavutettu.



Pituuksista kyseltiin, just mitattiin kotimitalla ja saatiin 86cm eli 86 ja 92 vaatteet meil on käytössä. Uutta välikausihaalaria en oo ostanu kun toi 86 menee vielä ainakin hetken. Oon muutenkin tosi huono ostaa etukäteen kun ei osaa sanoa että onko se sitten sopiva esim ens talvena tai syksynä niin ostan sitten vaikka normihintaan kun on ajankohtaista...



Mutta nyt täytyy taas mennä, hyvää viikonloppua kaikille. Venla meneekin taas mummolaan huomenna yökylään niin me ajateltiin miehen kans lähteä ulos syömään...



CalZal rv31+3 ja Venla 2v3kk