**HUHTIKUUN Helmet vko. 48**

Olipa hauska lukea viestejä kun huomaa ettei ole itsekseen kaikkien "vaivojen" kanssa.



Vähän kommentteja keskusteluihin, sorry kun en taas muista teidän nimiänne:



Ensinnäkin isot onnittelut naimisiin menijöile! Minulla se on kaukainen muisto kohta jo melkein 13 vuoden takaa. Nopeasti kyllä aika menee!



Mulla on ikää 36 joten en näemmä ihan ykköseksi vielä yltänyt.



Unituntemukset pitää kyllä harvinaisen paljon paikkaansa. Siis ihanaa että jokin muu näkee myös märkiä unia. Mistäköhän nekin saa alkuunsa. Ei tässä nyt ole kuitenkaan mitään putostilaakaan kärsitty.

Niin ja se kello 3-4 heräily on ihan tuttu juttu. Että osaakin olla rasittavaa. Sen jälkeen uni tulee huonosti ja olo seuraavana päivä on aivan kaamea. Sitten kun nukkuu tai torkahtelee ilalla koko ajan onkin seuraavan yön kierre valmis.



Mun nukkumislääke on nykyään ipod. Esikoisen kanssa se oli korvalappustereot. Ihanaa kun on kehitys mennyt eteenpäin. Ipod on huomattavasti helpompi. Mä katon yöllä sieltä videoita yms. ja sitten harrastan kuunnelmia, jotka yleensä nukuttaa aika nopeasti uneen kun kuuntelet tasaista puhetta. Mieskään ei häiriinny kun en rymyä sängystä mihinkään.



Kävin tänään neuvolassa kun supistelee ja olo on muutenkin niin kurja että on pakko saada muutaman extra lepopäivä. Jotain bakteerikokeita otettiin alapäästä, sokeria ei ollut, verenpainetta ei ollut. Paino oli tippunut alusta vajaan kilon. Hemoglobini oli raskauden alkumittauksessa 154. Kaipa tämä olo on sitten vaan tuosta väsymyksestä johtuvaa. Bakteerikoe valmistunee viimeistään maanantaiksi.



Mullakin pätkii etten muista mitä ultrasta viimeksi kerroin, mutta meidän asukki on pää ylöspäin ja jalat alhaalla. Kun nivusten kohdalta ultrattiin niin kuvassa näkyi vaan jalkapohja. Ilmankos alavatsassa ahdistaa kun se monottelee sinne.



Kysymyksetkin unohdin kopsata, mutta mitä niistä muistan on, että tukivyötä en ole koskaan käyttänyt. Peräpukamat vaivaavat satunnaisesti ihan ilman raskaana oloa. Hiiva on hyvinkin tuttu. Ihme ja kumma nyt ei ole vielä raskauden aikana tullut. Närästystä on aina silloin tällöin. Odotan pahenevaksi kun raskaus pitenee.



Jollain muullakin oli tätä vatsan pinkeys ongelmaa ja se on kyllä tosi kurjaa kun se iskee. Missään asennossa ei ole hyvä olla. Yritän nukkua kyljelläni koska se on silloin vähän parempi. Jos nukun selälläni niin vähän supistelee ja herään vääjämättä siihen kun mulla on kamala hyppyri asukkaan kohdalla ja paikat kipeenä kun pingottaa.



Nyt on ruuanlaitto aika. Huomenna on sitten kunnon lepopäivä kun ei tarvitse juosta neuvolassa eikä labrassa. Tuskin maltan odottaa... ;-)



Päkkänä ja Saku 20+0

magda&amena(menikö oikein? :) Täällä myös istukka siellä missä ei pitäis, eli jännäillään. Tihkunut välillä, tarkistus sovittu viikolle 30. Sinällään hauskaa kun esikosta jäi hurjat synnytyspelot ja mietin jo kakkosen kohdalla et sectio sen olla pitää mutta onneksi uskalsin uudelleen yrittämään alakautta koska kokemus oli loistava! Nyt sitten jännätään että ei kai sectio... :D



Verticia: Pakko oli heti kommentoida kun luin tuosta sun unesta! Mä oon varmaan pimee mutta nään aina silloin tällöin(jo ennen raskautta) painajaisia yleisistä vessoista!! (inhoan niitä kyllä muutenkin yli kaiken!!)

Olen siis jossain valtavassa wc-kompleksissa jossa on koppeja ja vierekkäisiä pönttöjä mihin kaikki näkee. Mulla on hirvee pissahätä mut kaikki pöntöt on täynnä paskaa tms. ja juoksen paniikissa tiaa ympäri etsien helpotusta... Sitten lopulta mä löydän vähiten karseimman vaihtoehdon mille istun niin sillloin vessa pölähtää täyteen vieraita ihmisiä. Ja juu, se on just se pönttö mikä on kaikkien näkyvillä... :P Hyvä etten omaan huutoon herää...



Tosiaan aamuyön unettomuus on pyllystä. Kun ketrran herää niin uni ei vaan sitten tule. Kaikki ajatukset(viisaaatko? ei sentään... :) pyörii sekasotkuna päässä, aivot käy ikään kuin ylikierroksilla.. Silmiä kyllä painaa ja väsyttää mutta ei. Sitten 6-7 aikaan herää nämä pienet tehopakkaukset ja kun eivät suostu enää päikkäreitäkään nukkumaan niin siinähän sitä sitten ollaan... Jutut alkaa olemaan sitä tasoa että huumorintaju(niin, mikä...) huononee päivä päivältä... Mitä huonompi puujalka vitsi, sen paremmat naurut saa aikaan...

Sillä huumorilla jaksaa monta tilannetta! :)



Isyyspakkauksesta: 2004 esikkoa odottaessa(syntyi joulukuussa) ytein isänpäiväksi pakkauksen, oli mukava puuhastella. Numeroin mukavan värikkäät paperipussit ja kirjoitin kortin missä selitys numeroille. Muistaakseni tyyliin tähän: 1: vaipanvaihtoon(pussissa oli pampers kokoa 1, kumihanskat ja pyykkipoika :D ) 2:synnytykseen: suklaapatukka ja energiajuoma 3:varpajaisiin: minipullo viskiä, kunnon sikari ja paketti buranaa :) 4: yhteisiin lukuhetkiin: baby blues sarjakuvan eka osa(HUOM! suosittelen, kannattaa tutustua!!! so true... :) 5: parisuhteen hoitamiseen: kuva minusta kehyksissä pinkkeine sydämineen päivineen kun en ollut vielä mallia valas :) ja liukkaria ja oisko kutosena ollut joku body ja iskä kalsarit... oli kiva tehdä!!



Mutta nyt iltapuuhiin!



Jo-hanna ja Lupu 22+3

Lämpimät onnittelut minunkin puolestani morsiamille!



Kyllä on melkoista köpöttelyä tuolla luistinratajalkakäytävillä nyt. Tiistaina meinasi sattua ikävä tapaturma, kun yksi poika tönäisi minua ulkovalvonnassa ja olin vähällä pudota alas kivikkoista rinnettä. Sain juuri ja juuri pysäytettyä liukkaat saappaani, mutta olin shokkitilassa lopun päivää. Se hallitsemattomuuden tunne ja kuva itsestä makaamassa kivikossa tajuttomana jäsenet poikki ja keskenmeno käynnissä...



Eilen piti olla peräti toinen neuvolakäynti tämän raskauden aikana ja ehdin jo innokkaasti odotella tietoa tämänhetkisestä hemoglobiinista, kun tuli soitto terveydenhoitajan sairastumisesta. Ensi viikolla sitten soittelee uutta aikaa, mutta saa nähdä, miten pitkälle menee, kun tämäkin käynti buukattiin kuukautta aikaisemmin. Tuntuu hassulta, että raskaus on reilusti yli puolenvälin enkä ole vielä käynyt edes toista kertaa neuvolassa...



Eipä silti, kaikki tuntuvat olevan kipeinä. Meilläkin on nelivuotias kuumeessa ja itsekin olen ollut nuhassa lähes kolme kuukautta ja yskässäkin kuukauden. Kolme viikkoa on ollut pakko ottaa aamuin illoin astmalääkkeitä, jotka aiheuttavat todella ikävää vapinaa, mutta minkäs teet. Kohta kyllä käyn taas työterveydessä, elleivät astmaoireet ota loppuakseen.



Tukivyö

En ole käyttänyt. Selkävaivoja ei yleensä ole ollut.



Paino

Kolmisen kiloa on kertynyt.



Peräpukamat

En ole ikinä kokenut, onneksi.



Liikunta

Enää en pysty kävelemään reippaasti vaan rahnustan puuskuttaen. Töissäkin tulee helposti valittua hissi portaiden sijaan. Uimahalliin pitäisi ehtiä joskus käyttämään liikuntaseteleitä. Uidessa vatsa ei niin tunnu.



Vatsan näkyminen

Kunnon pallo. Olen pitänytkin välillä jo tiukkaa paitaa, kun ei tarvitse enää peitellä.



Liikkeet

Nyt tuntuu jo käteenkin. Tuntuu vain inhottavalta jos lapset painelevat mahaa, joten en kovin usein anna kokeilla. On taas mukavaa, kun ei ikinä ole yksin :)



Närästys

Ei ole vielä ollut yhtään. Loppuvaiheessa todennäköisesti taas on.



Isyyspakkaus

En ole ikinä tehnyt moista. Ekaa odottaessa olisi ollut hyvä idea jos olisi tajunnut. Neljättä varten en enää viitsi.



Vihlonta

Eipä juuri. Melko napakoita supistuksia on kyllä koko ajan liikkuessa.



Unet

Samantapaisia ja saman verran unia kuin ennenkin.



Makuuhuone

Haluaisin rakastella koko ajan vaikka välillä väsyttääkin :) Ihan hirveä keskiraskauden vietti päällä. Mies taas haluaa väsyneenä vain nukahtaa sylikkäin.



Lisäravinteet

Monivitamiini, omega, B-vitamiini ja kalsium. Kohta varmaan rautakin (olisi kiva tietää se hemoglobiini...)



Lumista loppuviikkoa!

adelia kera nuppusen rv 21+

Verticia

Niin se on mukava lukea sun kirjoitusta, kun "kuulostaa" niinkuinkuin "kuuntelis" sun puhetta, kun on noita murteita mukana. En oo itsekään varsinais-suomalainen alunperin.



Hyvä kuulla, että uus työpaikka tuntuu paremmalta. Onneksi raskaana saa suht. helposti saikkea, kun sunkin työ varmaan mekoisen raskasta.



Nyt koulutehtävien kimppuun, ettei käy niinkuin monena iltana, kun ne tehtävät ei ole täällä Vauva-sivustolla...



Mukavaa tulevaa viikonloppua kaikille!



Paik ja Lahaja rv 20+1

Ihania hääuutisia Verticia ja Shinon, superpaljon onnea morsiamille!!!

Me mentiin kans maistraatissa naimisiin, soitettiin vasta sen jälkeen vanhemmille ja pidettiin myöhemmin bileet kavereille ja lähisukulaisten kans käytiin syömässä. Musta meidän häät oli superromanttiset kun se oli vaan meidän kahden juttu, ehtiihän ne isot bileet pitämään muille myöhemminkin!



Tulipas vihdoin käytyä salilla ja tuli hyvä fiilis. Ja nolottaa: menin reilun kilsan matkan autolla, muuten olis jäänyt väliin... Noi jalkakäytävät on ihan käsittämättömässä kunnossa. Eilen vasta aurattiin sunnuntaina satanut lumi pois ja hiekotus päättyy aina välillä, sit on 10m pätkä pelkkää jäätä ja taas hiekkaa. Oon ollut sikaväsy ja ottanut tunnin päikkärit töiden jälkeen, sit taas muutaman tunnin päästä uudestaan nukkumaan. Ei paljon huvita minkänlainen liikkuminen vaikka pitäis.



Apua noi vessaunet! Mun klassikkopainajainen sijoittuu kans yleiseen tai muuten vaan vieraaseen vessaan, pissin aina jostain syystä housuihini enkä pönttöön ja yritän selvitä siitä... mitähän nää unet oikein kertoo? Nyt raskaana unikauhuleffat olleet tosi voimakkaita, mutta hyvin harvoin vauvaan liittyviä. Onneksi.

Ihanaa kun täällä saa avautua näistä noloista jutuista! Mies ei halua kuulla näistä vaikka kertoisinkin. Tuli mieleen et valmistaakohan tää raskausaika jotenkin vauvan kakan käsittelyyn, kun tulee näitä eritteitä seurattua (unet, ummetus jne...)?



Äh inhottavat aamuyön uniongelmat on niin tuttuja! Nyt oon saanut aikaisemmin vaivanneet unettomuuden kuriin satunnaisilla lääkkeillä, mut pelkään koska ne tulee takaisin. Pelkään kans et käyn vastasyntyneen kanssa ylikierroksilla kaiken imetystouhun kanssa, enkä nuku lainkaan. Turhauttavaa kuulla jotain "kyllä sä nukut kun oot tarpeeksi väsynyt", kun ei nuku vaikka kuinka väsyttäisi, ei vaan nuku! Tää ongelma vaivaa silloin tällöin, joten mulla ei pelkästään raskauteen liittyvä. Mut huojentavaa kuulla, että unettomuus taitaa olla ihan yleinen raskausajan vaiva.



Ja vielä positiivinen asia: tissit ei oo enää kipeet! (Pitäiskö siitä nyt olla huolissaan?) =)



Jopas tuli juttua ja vielä gallup vastaamatta:



Tukivyö: hommasin huuto.netistä, mutten ole vielä testannut. Huomenna menee päälle ja odotukset alaselkäkivun katoamisen suhteen ovat suuret! Voi olla vähän hakemista miten tiukalle ja mihin kohtaan se asettuu.



Paino: plussaa kolme kiloa, luulisin



Peräpukamat: en tiedä niistä mitään, mutta veikkaan et pääsen vielä tutustumaan =( Ummetusta ollut joo. Ja yks hiiva oli mut meni lääkkeillä.



Liikunta: tulikin mainittua tuossa ylempänä. Kömpelömpi olen, eikä jaksa liikoja. Salilla otin hyvin rauhallisesti. Uimaan aion mennä kohta kun laitan salikortin hyllylle.



Vatsan näkyminen: näkyy, mut ei mitenkään jätti. Kyllä se vielä ehtii kasvaa. Hassua kun duunissa kaikki naiset ovat arvanneet, mut miehille kun tästä kertoo, niin ne ei oo tajunnu mitään, vaikka masu olis kuinka pallo! Ja salilla on kiva käydä masua esittelemässä: mullapa on tämmönen, ähkikää vaan niiden vatsalihastenne kans, mun ei tarvi! (Tää kostautuu ens vuonna kun palaan sinne lörppömahan ja läskien kanssa...)



Liikkeet: tuntunut joo muutaman viikon ja mieskin tuntee ne kun makaan selälläni. Istukka takaseinämässä. Tyyppi kökki ultrassa pää alaspäin jalat ristissä. Semmonen edistynyt astangajooga-asento ja ilman käsiä vielä! =) Taitaa kyllä pyöriä siellä miten sattuu ja eikös ne vasta viimeisillä viikoilla laskeudu pää alaspäin lähtöasentoon?



Närästys: ei vielä mutta varmasti kohta



Isyyspakkaus: en oo miettinyt, mut kivoja ideoita teillä!



Vihlonta: aina silloin tällöin ja yleensä pahassa paikassa eli kun pitää liikkua paikasta toiseen



Unet: tulikin jo kerrottua



Makuuhuone: oon niin väsynyt et illalla turha luulo, viikonloppuaamuisin jos on saanut nukuttua ainakin 10 h niin sitten =D



Lisäravinteet: raskausmultitabs, berocca (oon koukussa kun luulen etten muuten herää aamuisin) ja Floravital-litku



Sf-mitta vai mikä onkaan: oli viimeks käyrän alareunalla. Käyrä (montako cm millä viikolla) löytyy neuvolakortista, jota en nyt tähän hätään löydä, enkä muista montako cm oli.



Hemoglobiini: viimeks oli ok, vaikka olen hiton väsy koko ajan. Jos tuo Floravital auttais, ei pitäs ainakaan haittaa olla



Ai niin vielä illan pirkkaniksi: meillä on nää rakenneultrat sopivasti joulukorttikauden aikaan, joten ajattelin askarrella paskarrella meidän Öttikselle tonttulakin päähän ja ei muuta kuin ultrafotokopiot tonttulakkeineen punaisiin kirjekuoriin ja sukulaisille!



Jopas tuli juttua niin että alkoi ylläri taas väsyttään. Toivottavasti jaksoitte taas lukea tän romaanin.

Öitä ja hyviä vointeja!







t. Tsili ja Öttiäinen rv 22+3

Kiirettä on kovasti pitänyt ja olen vain käynyt kurkkailemassa mitä teille kuuluu, mutten ole ehtinyt kirjoitella. Sain juuri työhommat loppuun ja ajattelin nyt raapustaa muutaman rivin.



Ensinnäkin onnittelut Verticialle ja Shinonille häiden johdosta!



Neuvolassa on nyt käyty ja sain raskaustodistuksen. Se sitten pitäisi viedä töihin KELAn papereiden kanssa kun meillä työnantaja maksaa palkkaa kolmelta kuukaudelta. Vauvalla vaikutti kaikki olevan hyvin ja sykekin oli edelliskertojen lailla reipas, 150. Kohtukin oli kasvanut reippaasti, SF-mitta oli 27cm. TH:kin oli sitä mieltä että se on aika paljon, mutta kuulemma uudelleensynnyttäjillä kohtu kasvaa usein nopeammin ja oleellista ei ole mitta vaan se miten se tuosta sitten kehittyy. Seuraavan kerran menen neuvolaan ihan joulun alla ja sitten onkin verenpaineen takia seuranta äitipolilla tammikuussa. Sitten pitäisikin kuulemma alkaa vaihe jossa neuvolassa käydään jo joka toinen viikko. Siinä saakin sitä aikaa menemään kun meidän TH on semmoista kiireetöntä mallia.



Täällä on ollut keskustelua vauvojen asennoista ja Verticialle vastaisin sen verran., että kyllä ne vauvat vaihtaa vielä kohdussa asentoa. Meillä ultrassa pikkuinen oli molemmin päin, eli kääntyi kesken kuvausten. Myllerrys oli kova ja sen takia siellä sitten menikin pitkä tovi kun koetettiin saada meidän viipottaja kuviin.





Ja vielä galluppivastausta:



Tukivyö

En ole ostanut. Selkävaivoja ei ollut esikoista odottaessa ja nyt olen saanut fysioterapiasta jumppaohjeet. Josko vaikka selviäisin lihaksia vahvistamalla ja venyttelemällä.



Paino

Nyt paino on hieman noussut, joten olen puoli kiloa alle raskautta edeltävän painon. Neuvolakäynnillä TH oikein onnitteli painon hallinnan onnistumisesta :-)



Peräpukamat

Tuli jo esikoista odottaessa, valitettavasti. Eivät vuoda tai näy, mutta kutisevat. Kuuriluonteisesti olen käytänyt apteekista saatavaa voidetta, joka vie oireet kuukausiksi pois.



Liikunta

Olen koettanut käydä kävelyllä, kun uinti/vesijumppa ei enää huvita (jotenkin pelottaa tulehdukset jne). Kävely sujuu ihan mukavasti mutta rapuissa kyllä puuskuttaa.



Vatsan näkyminen

Kun vatsaa on muutenkin, niin ei kauheasti huomaa (vanhat housut mahtuu edelleen).



Liikkeet

Liikkeitä tuntuu nyt monta kertaa päivässä, mutta ovat vielä aika hentoisia. Edessä oleva istukka selvästi vaimentaa, kun liikkeet tuntuvat enemmän alhaalla ja sivuilla.



Närästys

Ei ole vielä ollut, mutta ainakin esikoista odottaessa loppuvaiheessa pureskelin Rennietä jatkuvalla syötöllä.



Isyyspakkaus

En ole ajatellut kasata.



Vihlonta

Jonkin verran on ollut vihlontaa vatsan sivuilla kun on kääntynyt tai venytellyt. Liitoskipuja ei ole ainakaan vielä sanottavasti ollut. Joskus jotain tuntemuksia on ollut kävellessä.



Unet

Ei muutosta entiseen. Unettomuuskin/vaikeus nukahtaa öisen heräämisen jälkeen on hävinnyt.



Makuuhuone

Entiseen malliin :-)



Lisäravinteet

Multitabs raskausvitamiini (1/pvä), Minisun D-vitamiini (1/pvä), silloin tällöin vielä lisäksi kalsiumia kun en juo maitoa ja nyt pitäisi käydä ostamassa rautaa. Hemppa oli laskenut 20 pinnaa viime kerrasta (vaikka olikin vielä ihan ok) TH käski ostaa rautaa koska noin iso lasku on kuulemma oire puutteen alusta.



Juliaana ja työnimetön rv 22

Ikäihmettelijöille tiedoksi, minulla tulee ikää toukokuussa 34 eli ei aivan junioreita enää täälläkään. Paik ainakin taisi olla samoilla ikäluvuilla :) Ja vielä ensimmäistä kun odotan, niin eipä ole tosiaankaan tullut hoppuiltua :)



On mukava lukea hääonnitteluita. Me kun emme ole kertoneet juuri kenellekään, niin täällä sentään saa hömpöttää :D Sukulaisetkaan eivät tiedä, mutta ne 10 ihmistä, jotka bileisiin tulevat, tietävät. Tytöt veivätkin minut syömään jouluaterialle alkuviikosta ja sain vielä kasvohoitolahjakortin kaupanpäälle. Nämä olivat ikään kuin polttarit ja mukavat sellaiset olivatkin :)



Olen ehkä nyt ensimmäistä kertaa alkanut tuntea vähän vauvan liikkeitä! Sellaista epämääräistä kuplintaa olen tuntenut jo jonkin aikaa, mutta eilen kuin istuin pitempään autossa, tuntui, että tuli pari sellaista mottausta tuonne alavatsaan, että luulen tietäväni mistä on kysymys :)



Minulla on rakenneultra ensi keskiviikkona! Mukavaa, ei malttaisi odottaa. Siellä kai selviää sekin, onko istukka edelleen kohdun suulla. On myös ollut mukava lukea teidän muiden ultrakuulumisia! Olenkin lauantaista keskiviikkoon noiden koirahommien vuoksi reissussa Etelä-Suomessa (eikös Lahti-Kouvola lasketa Etelä-Suomeen, hih ;), niin kyllä se aika äkkiä menee.



*Kysymys yhdistelmävaunuista*

Niin asiaankin vihdoin :) Minun piti kysellä vaunuista, kun niitä olen nyt vähän katsellut. Sattuuko kenelläkään olemaan käytännön kokemusta Oran Jovi Air -merkkisistä vaunuista? Olen selaillut käyttökokemuksia netistä, ja noiden vaunujen puolesta puhuu mm. se, että ovat jykevät ja sen vuoksi kulkevat hyvin epätasaisemmallakin alustalla. Miinuspuolina oli mainittu, että vastaavasi ovat sitten painavat nostaa (n. 20 kg) ja taitettunakin vievät suuren tilan (miten mahtuu autoon?). Lisäksi mielestäni on se plussa, että ovat jonkin verran halvemmat kuin emmaljungat ja muut.

Meillä vain ei oikein ole mahdollisuutta päästä näkemään vaunuja livenä, koska lähin jäleenmyyjä on 300 km päässä, ja tuntuu ettei viitsisi sinne pelkästään vaunujen vuoksi lähteä, jos ei muuta asiaa tule tuonne suunnalle. Että olisiko joku nähnyt noita käytännössä tai peräti joskus jopa käyttänyt? :)



Shinon 20+4

Jo-hanna: Ei voi olla totta, että joku muu näkee ihan samanlaisia unia kuin minä! Tuo oli ihan täysin samanlainen uni kuin mitä mä oon nähnyt, outoa! Mä oon usein vielä jossain koulussa ja siellä on joku hirvee kellarikerros, missä vessat on. Haju ja näky on hirveitä, mut pakko vaan istahtaa johonkin pöntölle, yök! Sorry kaikille nää vessajutut, mut oli ihan pakko kommentoida ;) Joku sairas huumorintaju mulla on, kun aina nää jutut kääntyy kaveriporukassakin jossain vaiheessa iltaa juuri näihin kakka-pissa-oksennus-jutuiksi....



Täällähän on aika paljon meitä yli 30 v. mammoja! Mä täytän helmikuussa 33, saman miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 13 vuotta ja naimisissa yli 5 vuotta eli aika hitaasti meilläkin on edetty.



Noista Oran vaunuista mulla ei oo kokemusta, mutta ihan mielelläni kuulisin kommentteja muilta hyviksi havatuista yhdistelmävaunuista,

koska meilläkin on hankinta vielä edessäpäin. Esikoisen Emmaljungat myin pois pari vuotta sitten, ne oli sellaset perusmalliset, ihan ok mut mitään hienouksia niissä ei ollut. Nyt haluan ainakin heittoaisan (vai millähän nimellä se nyt on), kaverin vaunuissa oli sellainen ja aina kahdehdin, kun se niin näppärästi vaihtoi lennosta työntösuuntaa, kun aurinko paistoi vauvan silmiin tms. Itse pysähdyin johonkin puiston penkille, irrotin koko vaunukopan ja käänsin. Huh, mitä hommaa...



Meillä on tänään firman pikkujoulut. Ajattelin käydä syömässä ja sitten hipsiä kotiin. Fiilikset on enemmänkin sellaiset, et onneks ei tarvii jäädä eikä juoda mitään, ihanaa olla raskaana ja herätä pirteenä huomen aamulla :o) Meidän 4-vuotias odottaa ihan innolla tulevaa viikonloppua, kun lupasin leipoa piparkakkutalon, joka sitten yhdessä koristellaan!



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Lumikide rv 18+2

Huh! Onneksi(? :) en ole ainut kuka näkee vessapainajaisia.. siis sinällään onneksi että se on ilmeisesti ihan normaalia sitten? Vai? :)

Lumikide: Mullakin se on yleensä koulu tms! Hrr...



Naimisiinmenosta vielä: Olin juuri 18 täyttänyt (ensi tammikuussa tulee 26 täyteen) kun pyyhkäistiin maistraatissa pienessä sievässä naimisiin. Soitettiin pari kaveria yllätyksenä paikalle ja hihitykseksihän se meni :( Sitten vaan radalle ja myöhemmin ilmoitus sukulaisille.

Parin kuukauden päästä käytiin sitten anopin laskuun siunaustilaisuus. Kirkko+safka+tanssiravintolassa ilta lähimmän suvun kesken. Ei ollut yhtään meidän juttu.

Nyt oonkin nauranut että silloin nuorina (mitäs sitä vielä ollaan :) ja hölmöinä hoettiin ettei me mitään juhlia tarvita, rakkaudesta naimisiin vaan. Nyt tekisin sen kyllä kunnon bileiden ja lahjojen takia... :D

Ei vaan(mainitsinko edellisessä viestissäni jotain siitä heikentyneestä huumorintajusta..) toivottavasti en loukannut ketään!

Kyllä on monesti jälkikäteen harmittanut tämä meidän "tempaus", siitä oli romantiikka kaukana! Mutta minkäs teet! :)

Yhdessä ollaan edelleen ja hyvä tiimi- päivittäin vaihdetaan vieläkin rakastansuapusipusi :) Toki meilläkin ne karikot takana mutta niin se elämä vaan kuljettaa :)

Eli summa summarum: Vielä kertalleen suuret onnittelut avioitujille ja paljon rakkautta ja ihania muistoja teidän kahden yhteiseen päivään! :)



Aina yhtä haaveellinen,



Jo-hanna ja Lupu 22+4

Jo-Hanna, Lumikide ja muut mahdolliset vessakammoiset! Kiittäkää onneanne, että ette ole joutuneet pahemmin vierailemaan Venäjällä yleisissä vessoissa! Tai ainakin niin oletan ;) Mitään niin kamalaa ei tiennyt olevankaan, hygienia, haju, kaiken maailman ihmiseritteet pitkin ja poikin.... Venäjällä naisetkaan eivät istu vessassa vaan kykkivät pöntön päällä osuen sinne pönttoon kuka paremmin kuka huonommin. Ja kun yksi kykkii, niin tietenkään sen jälkeen kukaan ei voi enää istua. Olen työn takia paljon matkustanut Venäjällä, ja vaikka Venäjä on "ammattini" tuohon vessahommaan en ikinä ole siellä tottunut. Niinpä homma muotoutui lopulta siten, että kävin vessassa vain aamulla ja illalla hotellihuoneessa, päivän mittaan ei sitten kannattanut kauheasti nautiskella juomia ;) Onneksi olen nyt ollut poissa töistä kokonaan, ei paljon tässä tilassa huvittaisi Venäjän matkat eikä varsinkaan vessareissut, kun koko päivää ei nyt pysty pidättelemäänkään (tuntikin tekee välillä tiukkaa ;) Olkoon tämä minun panoksseni pissa-kakka-vessa-kauhutarinoihin :D



Kiitos Jo-hanna onnitteluista :) Itse en ole mikään juhlaihminen ja huomioin keskipisteenä olo (niin kuin morsian nyt yleensä on :) saisi oloni lähinnä vaivaantuneeksi. Mutta nautiskellaan nyt tilanteesta tällaisena kuin se järjestyy. Voittehan tekin pitää vaikka sitten isot "10 vuotta naimisssa -bileet" tai jotain, vaikka ei olisikaan aivan häiden veroinen, mutta juhla sekin :) Se minua vielä ehkä pikkusen harmittaa, että juhlaan ei tule ketään minun omia ystäviä. Ei niitä montaa olekaan, mutta ainoatkin asuvat toisessa päässä Suomea. Eli nekin harvat vieraat, joille bileet järestetään, ovat miehen kavereita, toki tätä nykyä minunkin, mutta olisihan se ollut mukava saada oma henkiystävä mukaan. Olen kyllä hänet kutsunut, mutta ei voi olettaa, että toinen matkustaa koko maan halki muutaman tunnin takia.



Muuten, se vielä unohtui sanoa, että tosi hienoa, että Vertician tilanne töissä on muuttunut paljon paremmaksi. Hyvä juttu!



Myös romanttisyyteen taipuvainen,

Shinon 20+4

Onnea tosiaan shinon ja verticia! olen jo pari viestiä kirjoittanut ja hukannut bittiavaruuteen ja aina on muka niin kiire, ettei ehdi jäädä uutta kirjoittamaan. Pitäis tosiaan ottaa kopio ennen lähettämistä, mutta tuntuu aina, että ei se nyt TÄLLÄ kerralla ole tarpeen :-)



Mulla on kans kamalin vessakokemus ulkomailta, yks bensis tsekeistä. Tosin sieltä löytyi se paperilla inhimilliseksi vuorattavakin koppi, mutta eka ei unohdu koskaan. Yleensä pyrin ulkomailla työmatkoilla olemaan juomatta ja käyn ainoastaan hotellissa vessassa ja oikein hädän hetkellä kyselen paikalliselta assarilta tms tyyliin löytyisiköhän teiltä naistenhuonetta. Yleensä pääsee johdon assareiden lukittuun vessaan, johon on vain kolmella ihmisellä avaimet ja siivooja käy myös keskellä päivää. Miespuolisilta ei kannata vessaa kysellä, ne neuvovat lähimpään julkiseen, johon ei siis voi välttämättä edes kyykistyä.



Unia en onneksi vessoista näe, mutta aika villejä unia silti. Yks yö näin unta että oltiin pantu talo vitsillä myyntiin ja joku hullu tarjosi yli meidän poskettoman hintapyynnön, eli meidän oli pakko myydä, vaikka ei olisi haluttu. Ja sit niitä seksiunia, järkyimmässä oli meidän 2 v mukana ja se itki koko ajan, mutta uni johtui onneksi varmaan siitä, että oikeesti heräsin pojan itkuun. Hetken jo pelkäsin olevani pedofiili ;)



Me vannottiin miehen kanssa aikoinaan, että karataan naimisiin kun tuo juhlakaluna olo ei kiehtonut. Koluttiin sitten kaikkien kavereiden häitä ja siellä oli niin kivaa, että päädyttiin sit perinteiseen kesäviikonloppu-kirkkohäät-100 vierasta kaavaan. Ja hauskaa oli! Mutta meillä oli kyllä onneksi vanhemmat halukkaat maksamaan lystistä suurimman osan, eli ruoat ja paikan vuokran + juhlavaatteet, eli oma budjetti jäi kohtuulliseksi. En olis kyllä ikinä raskinut itse kaikkea maksaa tai olis ainakin jäänyt sukulaiset kutsumatta.



Olen sujuvasti unohtanut kaikki gallupkysymykset, mutta ehkä ensi viikolla on uusi. Ja jos ensi viikolla sais kerrottua töissä. Mulla ei ilmeisesti siis maha näy tai näytän vaan niin lihoneelta, ettei kukaan ole vielä kommentoinut...



Nyt etsimään kadonnutta autoa.



tuuti rv 19

kateissa on siis pikkuauto. ei ole totta, että eka kerta kun saan tällä viikolla viestin läpi , lopetan sen tollaiseen älyvapaaseen lauseeseen!



tuuti

Siis ei ummetusta vaan vatsa kovettuu tosi herkästi. Supistelee? Jotenkin haluan vaan itselleni uskotella että on vaan niin supistusherkkä vatsa kun 3. raskaus jo kyseessä. Alaselkä kanssa ihan sikakipeä =( Harmittaa jotenkin tosi paljon myöntää että oikeasti ei ole kohta enää edes työkykyinen. Viimeksihän jäin sairaslomalla 2kk ennen äitiysloman alkua. Nyt olin ajatellu etten anna painon nousta paljon ja syön terveellisesti, liikun jne. että jaksan töissä, mutta saa nähdä miten käy. Viikon päästä on neuvola.



vasta 18+ jotain

Mie kävin 4D:ssä, kun Lohjan sairaalassa sillä katsotaan normaalissa rakenneultrassa. Jätettiin kuitenkin viel sukupuoli salaisuudeksi, mut kasvokuvat oli aikas lailla söpöt :x ja kaikki hyvin muutenkin. Pahoinvointi helpottanut kovasti paitsi lievää huonoa oloa tuntuu edelleen iltaisin olevan ja siihen auttaa sit vain kunnon yöunet. Ihanaa kun ruoka pääosin maittaa ja olo on ok! Istuminen iltaisin jo alkaa painaa, liikuntamuotona vain kevyttä kävelyä, vaik ennen olin tosi liikunnallinen. Venyttely silloin tällöin tekee hyvää, etenkin jaloille! Muita vaivoja ei ole. Pieniä suloisia tuntemuksia, liikkeitä on jo parin viikon ajan tuntunut. melkein aina huolestuu, kun niitä ei pitkään aikaan tunnekaan..mut normaalia tässä vaiheessa! On tää niin ihmejuttu, et lapsi kehittyy itsestään tuol kohdussa, ei pieni ihminen tajuu..

Tsemppiä odottajat!