***** HUHTIHIPPUSET vkolla 9 *******
Tässä avaus, kun en löytänyt =o)
Ja viime vkon löpinät:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12475377&p=1&tmo…
Kommentit (44)
Ai että melkein käy kateeksi teitä, jotka ihmettelettä mitä tehä ku äippäloma alkaa. Oon vissiin ite niin touhukas tapaus, että keksisin aina tekemistä ylenmäärin enemmän ku mitä voin koskaan ehtiä tekemään.Toki tuo esikoinen vie leijonanosan omasta ajasta. Mie myös rakastan kotona tuusaamista, eli järjestelyä ja siivoilua, jota voi tehä kaikessa rauhassa ja järjestys meillä vaihtuu aina säännöllisen epäsäännöllisin välein, mitä mies jaksaa aina vaan ihmetellä.
Joku kyseli välilihan leikkauksesta ja repeämisistä&ompeluista synnytyksen yhteyessä. Multa ei tarttenu välilihaa leikata, mikä varmaan osaltaan oli ammeessa olonki ansiota, ku paikat on sen jälkeen luonnostaan joustavampina, mutta muutamia tikkejä jouduttiin ompelemaan tuonne sisälle ja joitain pinnempaan. Empä niitä ite uskaltanu katella, mutta en kyllä niistä kärsinykkään. Ne ommeltiin tosi nätisti, en sitä pahemmin ees huomannu ku keskityin ihanaan nyyttiin masuni päällä. Paranivat hienosti eikä niistä sen enempää. Muistan kyllä hassun ajatuksen tuota esikkoa avosuisessa tarjonnassa eli otsa edellä ponnistaessani, että nyt siellä muuten repeää jotain, mutta pitää vaan ponnistaa... No ei se kipu kyllä ollu ollenkaan pahaa, ajatus se siinä vaan teki pahaa.
Asennoista sen verran, että perinteisessä sukka-asennossa tuo esikoinen näki päivänvalon, tai oikeastaan tuin jaloilla kahen kätilön lonkkiin ja ponnistin. En olis siinä vaiheessa enää pystyssä jaksanu olla, kun melkein jakkaralla ponnistaessani pyörryin ku hassu päähäni ponnistelin tai päästin ilmat pihalle niinku nyrkkeillessäki... Ei ollu tullu harjoteltua sitä ponnistusta missään, enkä siinä vaiheessa ollu oikein oppivaisena :). Periaatteessa haluaisin kans olla mahollisimman pystyssä, mutta nuo mun kehnot laskimot tekee paikoillaan seisoskelusta melkein mahotonta, jos jaloissa ei sitten oo nuo hoitosukat. Vähän siis riippuu synnytyksen käynnistymisajankohastaki, että onko ollu sukat jo pois jaloista ja silleen. Eikä sitä tieten kovin tarkasti kannata suunnitellakkaan, kun asiat ja tilanteet tulee sitten siinä.
Meän masukki on hikkaillu vähemmän ku siskonsa, mutta nyt kyllä muutamana iltana, raukkanen.
Nimiä me ollaan mietiskelty tässä hissukseen raskauen mittaan molemmille vaihtoehoille ja viimeaikoina mun nimirepertuaari tuntuu saaneen laajennusta, mukavaa.
Vivalle kovasti tsemppia tylsien homejuttujen hoitoon! Ihan mahotonta, ku ovat alkaneet nuin hankaliksi ne työmiehet. Varmasti painaa mieltä ku eihän nuo koskaan terveellisiä hommia oo ja vauvaki tekee tuloaan ja oletta kotoa evakossa!
Huomenna ois neuvola, sieltä sitten kuulumisia, jos ehätän.
Mukavaa lokosaa iltaa hippusmasut!
Hanna& masukki 33+2
otan osaa Vivan homeremonttiin! toi on kyllä kamalaa. :(
pumpulipingu kyseli mitä tehdä äippälomalla... voi. mä keksisin paljonkin touhua! mutta ihan ehdoton oli ainakin meillä valmiit ruoat pakkasessa vauvan synnyttyä, kuten Burdekin mainitsi. ihana oli sieltä ottaa pizzaa, jotain laatikkoa tai pastakastiketta, ettei tarttenu keskittyä kaupassa käymiseen ja ruoan laittoon vaan pysty rauhassa olemaan vauvan kanssa ja muuta. sit jos energiaa riittää, niin aika kiva on kanssa jos on jotain herkkujakin vähän varastossa, että voi tarjota vieraille. ei kai kukaan odota, että kahvin kanssa pakosti jotain tarjottais tuoreessa vauvaperheessä, mutta musta se oli ihan kiva kuitenkin. :)
masun nimistä on ollu puhetta. esikko oli pelkistetysti " vauva" tai " vauva vauvanen" , tällä raasulla ei ole sitäkään vähää työnimeä. :) ollaan aika paljon kotioloissa kutsuttu masukkia tulevalla etunimellä. on saanu olla tarkkana ettei vahingossa lipsauta sitä julkisella paikalla... ;)
mitäs muuta... miten nää aina ehtii unohtaa, että mitä täällä on puheltu? täytyy palailla vaikka perjantain neuvolan jälkeen taas. ihanaa kun huomena on jo torstai! mukavaa illanjatkoa jokaiselle massulle! t.VadelmaMama, rv 33+2
Synnytystapag: mä ponnistin esikoisen kylkiasennossa, oli oikein mukavan tuntuinen eikä musta mitenkään luonnonvastainen. En revennyt paljoa eikä välilihaa leikattu (tosin eivät koskaan leikkaa täällä Ruotsissa). Mä yritin olla pystyasennossa, lähinnä polvillani ja nojata sängyn päätyyn (ja onnistui tippa kädessäkin, joku sitä mietti) mutta mulla ei selkä kestänyt sellaista asentoa _yhtään_. Sattui itse asento paljon enemmän kuin synnytyskivut... Eli tuskin nytkään muuta kuin kylkiasentoa harkitsen kun olen selästäni paljon huonommassa kunnossa nyt kuin esikoisesta :( Mullahan on vielä sellainen juttu että synnytyssupistukset tuntuu vain ja ainoastaan selässä joten se tietty lisää tota selkäkipua sitten h-hetkenä. Esikoisesta ei ois tarvinnut synnärille ollenkaan lähteä jos oisin noudattanut kätilön neuvoa " odota siihen asti että supistukset siirtyy mahan puolelle" . Tuota kun ei koskaan tapahtunut...
Tänään soitti hoitotäti kesken päivän että poika on oksentanut koko heidän keittiönsä ja kakki samalla pelkkää vettä vaippaan! Ei muuta kuin hakemaan pientä potilasta pois hoidosta, meillä pojan on oltava tosi kipeä jotta vaippaan kakkaa koska pyytää AINA potalle. Ja onhan sitä oksua sitten kotonakin riittänyt, ruoka ei tietysti maita eikä juuri juomakaan mutta onneksi on vähän sentään alas mennyt. Kakka on onneks kotona tullut pottaan eikä se edes ole ollut ripulia, vähän löysää toki. Eli saapa nähdä mikä tämä vatsatauti on, siis jatkuuko vielä yönkin vai selvitäänkö tällä päiväoksuamisella. Pitää äidin vikkelänä tänä yönä jos tauti jatkuu, meillä kun poika tunnistaa oksun tulon vain pientä hetkeä ennen sanomalla pissa tai kakka ja sitten alkaa itkemään (!) Eli tarkoittaa ainoastaan oksua tuo. Siinä saa sitten salamana juosta joko poika kainalossa vessaan tai ämpärin kanssa pojan luo riippuen missä sitä itse on :D Pitäkäähän peukkuja että tulee edes vähän unisaldoakin tänä yönä eikä mene pelkästään siivoiluksi...
Oma (.) ei sitten sen erikoisempia eilisestä. Vauva ollut erityisen liikkuvalla päällä tänään. Hikkag: meillä hikkaillaan jonkin verran, aika samaa rataa tuntuis menevän kuin esikkokin. Viihtyy masussa poikittain, kohta jo alkaa jännittämään tajuaako ollenkaan kääntyä niin kuin pitäisi...
Emmis, esikoispoika 01/06 ja poika 31+3
En ole kirjoitellut moneen kuukauteen, mutta lueskellut epäsäännölliseti jutusteluanne :)
Nyt kaipaisin vertaistukea, koska mulla on nyt rv 34+5 ja vatsa selkeästi laskeutunut. Näyttää jo paljon pienemmältä eikä paina kylkiluihin päinkään. Mulla oli jo rv 29 paikat pehmenneet ja käskettiin ottaa iisisti, joten nyt kauhulla mietin, että joko synnytys on pian käynnistymäsä. En muista lainkaan esikoisesta, että milloin vatsa oli laskeutunut (en edes tajunnut moista), mutta tytön syntyessä rv 36+6 vatsa oli samalla tavalla alhaalla. Toivoisin vaan pääseväni edes noille vkoille, että sataisiin täysiaikainen typy maailmaan :)
Uudesti synnyttäjät: Milloin vatsanne on laskeutunut ja kauanko siitä on mennyt synnytyksen käynnistymiseen?
Onko jollain muulla hippusella jo masut laskeutunee?
Pienipulu
Kiitoksia kaikille tsempeistä! :) Me nyt tää loppuviikko mun äidillä ja maanantaina ähdetään sitten isälle Lahteen.. Evakkoelämää siis tiedossa. Toivottavasti sit ens viikon aikana saavat valmiiksi sen!
Ja burdeko sanoi jostain hengitysliiton sivuista.. pitääpä käydä katsastamassa! :) Ärsyttää vaan kun en ketään " ammatti-ihmistä" raahannut sitä katsomaan silloin,kun nyt on seinät revitty niin eipä siitä enää kukaan vois mitään kai sanoakkaan.
No,sen verran nyt ainakin meinaan että reklamaation teen tusta tökeröstä ukosta!
Emmiksellä vauva poikkitilassa? Miten siellä asustetaan? Täällä vauva oli sillon 2vkoa sitte ultrassa pää tuola vasemmalla nivusissa ja jalat oikeissa kylkiluissa. Lääkäri sitä ihmetteli kovasti ja sanoi moneen kertaan että sektio sitten jos noin pysyy tuola. Itse en kyllä osaa olla yhtään huolissani,esikoinenkin kuitenkin pyörähteli vielä isommillakin viikoilla :) Mulla kai vaan tilvat paikat tuola,mahtuu vaihtelemaan asentoa. Pe. sitten neuvola taas,kuulee onko nyt mitenpäin!
Ja eveliinukkako oli sairaalaan joutunut? Toivottavasti vauva nyt pysyis vielä mahassa!! Vaikka rankkaa varmaan tuokin kun kuukausia vaan lepäiltävä..
Mutta nyt nukkumaan!
Viva ja 31+1 edelleen
Oi kun burde oli listannut ihanasti vinkkejä äitiysloman tekemisistä! Mähän oon jo ollu lomilla helmikuun alusta lähtien (kesäloma ennen äitiyslomaa) ja aika on kyllä mennyt siivillä. Oon ehtiny suurimman osan listasta tehdäkin. Oon nauttinut tästä ihan omasta ajasta (kun siis odotan ensimmäistäni) ja todellakin hemmotellut itseäni mm. jalkakylpyjen, synnytyskirjojen, roskaromaanien ja leffojen muodossa. Oon hengaillut kauppojen vauvanvaateosastoilla ja kirjastossa ja tavannut kavereita ja vaikka sun mitä¿ Kyllä sitä tekemistä sitten löytyy, pumpulipingu! Mutta erittäin hyvä vinkki oli tuo ruokien tekeminen pakkaseen. Sitä en oo vielä hoksannutkaan, vaikka muuten oon laittanu ruokaa ja leiponu paljon.
Hikka tälläkin masuvauvalla usein! Tai siis enhän mä tiedä mikä on usein, kun ei ole vertailukohtaa mut yleensä päivittäin on ja joskus voi olla montakin kertaa päivässä.
Teillä on neuvolat vaan 3 viikon välein. Mulla on neuvola ollu kerran viikossa jo pitkän aikaa johtuen verenpaineesta ja massiivisesta turvotuksesta (ja ensisynnyttäjyydestä). Nyt tuntuukin ihan hassulta, kun tällä viikolla ei ookaan neuvolaa, kun viimeksi oli niin hyvät paineet niin terkka uskalsi harventaa.. Seuraava neuvola on viikon päästä ja se on lääkärineuvola joten tekee ultran samalla, ihanaa että tulee sit varmistettua ettei vauva oo uudestaan kääntyny väärin päin. Ja kokoarvionkin sit saa, sf-mitta kun huidellu koko raskauden ajan yläkäyrän yläpuolella.
Jaaha, mies tuli töistä joten lopettelen!
vanilja rv 33+6
Hikasta on kysytty. Meidän neiti hikkaa äärimmäisen harvoin, mutta kävin vähän lueskelemassa esikoisen aikaisia juttuja ja eipä tuokaan aloittanut kunnon hikkasessioita, kuin vasta about rv 34-35. Sitten sitä hikkaa piisasikin jatkuvalla syötöllä, joten ehkä hikkaaminen kiihtyy nytkin loppua kohti?
Pienipulu pohti mahan laskeutumista. Esikoinen laskeutui aikanaan vasta n. rv 39, mutta eipähän syntynytkään kuin 41+5. Nyt olen kylkiluihin/rintalastana alareunaan saakka täynnä masua ja jopa nämä B/C-kupin tissit saa makaamaan masun päällä. Ei siis laskeutumisesta tietoakaan tässä vaiheessa ja olosen takia todella täysi.
Minä en ole vielä ehtinyt pohtimaan tota ajan kuluttamista mammalomalla, mutta alustavasti olen suunnitellut siirtyväni jumpissa " aamuvuoroon" ja alkavani käydä niinä päivinä puntilla, kun päivällä ei ole itseä miellyttävää jumppaa. Pitää myös kierrellä kaupoissa etsimässä takkahuoneen remonttia varten materiaalit, mm. lattiamatsku, valaisimet, miettiä seinien & katon väri ja sisustus. Ja parit ovet tarvitaan. Keittiöön hommaan pari kaappia lisää. Leikkimökin toinen ikkuna kaipaa lasia ja koko mökki pitää siivota sisältä & kunnostaa huonekalut kesää varten. Yksi sivu pitää sutia toistamiseen maalilla, mutta se ei vielä säiden puolesta onnistu.
Pakastimet sulatan heti aluksi, jotta pääsen sitten täyttämään niitä. Erilaisia ruokia ja leivonnaisia meinaan vääntää, koska pidän kokkaamisesta/leipomisesta ja musta on kivaa, kun on itse tehtyä tarjota vieraille. Myös meidän ukot on melkoisia pullahiiriä ja syövät mielellään tekeleitäni. On vaan ihan epäreilua, että herrat voivat " läpipaskoina" syödä herkkuja kahmalokaupalla lihomatta, mutta mulle ne jysähtää heti reisiin & persiiseen... Enkä kyllä enää kaipaa yhtään lisää tätä rasvahötöä, nyt jo yököttää, kun peiliin katsoo.
Kun tärkeät hommat eli materiaalihankinnat & ruokavarustelu on tehty, niin sitten meinaan lorvia shoppailemassa muuten vaan, treffata kavereita, tehdä käsitöitä ja jos säät sallii, kuopia puutarhassa. Ikkunat pitäis pestä ja auto imuroida. Mulla oli neljä vuotta sitten piiiiiitkä tehtävälista, jonka kerkesin kyllä kahlata loppuun saakka, kun meni tuo synnytys niin pitkälle. Meinaan tehdä vastaavan listan nytkin, sillä on ihana viivailla hoidettuja hommia yli katsoa, kuinka paljon sitä onkaan saanut aikaan. Ja jos taas ei saa mitään tehtyä, niin - so what!
Winku ja Veera, valmistautumassa päivän palavereihin
Neuvola oli eilen ja hemppa oli noussut vain vähän. Välillä kyllä huimaa huikeesti, joten osasinpa odottaa matalia lukemia. Muuten kaikki oli ok. Koko arvioonkin aikaa jo kyselin, jotta voin yhdistää siihen kuopuksen sairaalareissun. Maaliskuun loppuunhan se menee. Kahden viikon välein käyn neuvolassa, enkä ole perusteluja kysellyt, mutta syynä lienee nuo liitoskivut, supistelut ja matala hemoglobiini. Muuten varmaan ois kolmen viikon välein.
Täällä maha-asukki hikkailee kovasti, välillä tuntuu, ettei loppua meinaa tulla lainkaan. Olin vähän huolissani asukin liikeistä, kun alkuviikosta liikkui niin vaisusti, mutta yöllä sitten onneksi innostui jumppaamaan oikein kunnolla.
Äippälomalle on erinomaisia nuo vinkit, että tekee ruokaa ja muuta pakastimeen valmiiksi. Kahvitarjottavaa ei kukaan kyläilijöistä varmaankaan odota, mutta miustakin on kiva jos jotain on varalla ja jos ei ole vieraita niin kyllä ne vaan itelle ja muulle perheelle maistuu. Hankalinta onkin saada ne pysymään siellä pakastimessa tarpeeksi kauan¿.Ite esikoista odottaessani laittelin vauvan tavaroita valmiiksi ja nytkin näyttää jäävän viime tippaan. Iso pino kirjoja kirjastosta vaan lainaan tylsiä hetkiä varten. Omasta kunnosta riippuen varmaan voi siivoillakin. Ainakin esikoista odottaessani pesin ikkunatkin. Nyt en edes kuvittele sellaista. Ystäviin yhteydenpito ja ehdottomasti myös tuo burden mainitsema itsensä hemmottelu! Eli samoja ehdotuksia kuin muillakin! Mie myös nauttisin vielä kiireettömistä aamuista kun voi. Meillä kun ei ole siihen ollut mahdollisuutta herran aikaan, kun pitää saada toinen lapsi kouluun ja toinen eskariin. Onneksi sen rumban jälkeen saa rauhassa käpertyä hetkeksi kissan kanssa sohvan nurkkaan torkkumaan.
Pienipulu: Valitettavasti en muista tarkkaan vatsan laskeutumista muuta kuin, että ekalla se laskeutui verrattain aikaisin ja synnytys meni yli aikojen ja tokalla laskeutuminen tapahtui verrattain myöhään ja synnytys tapahtui vähän ennen LA:ta.
Viva: Koita jaksaa!
Ja kaikille muillekin tasapuolisesti hyvää loppuviikkoa!
June 31+4
Torstaiaamupäivää kaikille!
Taustapalstailijana olen ollut tiiviisti, mutta nyt aika pompsahtaa pinoon mukaan. Sen verrran kovasti olen ollut työllistetty, että ei oikeasti ole ollut aikaa näinkin tärkeään asiaan:)
Taustoista sen verran, että olen 27 vuotias, 5 ja 3 -vuotiaiden tyttärien työläisäippä pk-seudulta. Samalla nimimerkillä olen siis palstaillut useamman vuoden, mutta ahkerimmin aina odotusaikana.
Odotus on mennyt ihan suht kivasti. Persuoireiden, joihin kuuluu heikotus, väsymys, närästys, issiaskivut ym, lisäksi ei ole ollut mitään vakavampaa.
2 viikkoa, kun jaksaisi vielä puurtaa, niin sitten koittaisi se kauan kaivattu äippis. La on 21.4 ja sitä ennen täytyisi tehdä kaikki, mitä olen suunnitellut saavani tehdyksi ennen vauvan syntymää.
Kahdet potkarit oon ostanut, sekä kantoliinan ja vaunuihin uuden pehmeän kopan, mutta en muuta, joten kovasti täytyis ajatuksia kerätä , että mitäköhän sitä tämä kolmonen tarviis.
Jos on poika niinkuin minusta vahvastisiltä tuntuu, niin vaatehankinnat menee kyllä aivan uusiksi...
Mutta nyt kotitöiden kimppuun, niitä onkin vapaapäivälle kertynyt.
Ajattelin palkita uurastuksen iltapäivän kasvohoidolla ja huomenna lähdemmekin viikonloppureissuun keskisuomeen.
Sellasta. Omaa napaa näin alkuun. t. toinen v@delma rv 32+4 (tai jotain)
Pienipulu: Itellä ei oo kokemusta kun vasta yhestä mahasta.. eiku raskaudesta ja synnytyksestä, mutta miehen siskolla tokaa odottaessa maha valahti alas toooooosi aikasin. Supistelujakin oli ollu ym., mutta yli meni että heilahti! Vauva tais syntyä joskus viikko-puoltoista LA:n jälkeen?!
Toivotaan, että sunkin vauva pysyy vielä masussa muutamia viikkoja!!!
Burde 34+4
Esikoinen pitää kiireisenä, kun on oppinut uusia temppuja, mm. tuolille ja rattaisiin kiipeämisen jalot taidot. Huoh!
Alkuun tsemppiä verenpaineongelmien ja supistusten kanssa kamppaileville ja samoin Vivalle homeongelmien kanssa. Melkoisen asiaton remppamies teillekin on osunut. Toivon myös, ettei Emmiksen viime yö mennyt ihan hulinaksi pojan sairastelun takia. Kuulostaa muuten mielenkiintoiselta tuo ruotsalainen vanhempainvapaajärjestelmä.
SYNNYTYSASENNOISTA on ollut puhetta: Mulla ei ole mitään ehdotonta toivetta. Sanoinkin taas synnytyssuunnitelmakeskustelussa, että kätilö voi puolestani aktiivisesti ehdottaa mulle asentoja tilanteen mukaan kuten viime kerrallakin. Silloin aloitin jakkaralla, jatkoin kylkimakuulla ja lopulta poika tuli maailmaan puoli-istuvassa asennossa. En kokenut kyseistä asentoa millään tavalla luonnonvastaiseksi; ei tarvinnut kauaa siinä ponnistaa ennen kuin poika syntyi. EPPARIA mulle ei tehty ja sain onneksi vain pienen repeämän välilihaan ja sekin parantui nopeasti.
HIKKA: Kovasti tämä meidänkin pikkuinen hikkailee masussa. Se ei mun mielestä ole erityisen kivan tuntuista, mutta toisaalta ainakin ihan alhaalla tuntuvan hikan perusteella tiedän, että vauva on (ja toivottavasti myös pysyy) " oikeinpäin" eli raivotarjonnassa.
NUKKUMISESTA: Mä nukun pääasiassa ihan hyvin, mutta en riittävästi :( Poika on yhtäkkiä keksinyt alkaa herätä tuntia aiempaa aikaisemmin enkä itse saa mentyä ajoissa nukkumaan, joten tämä mamma alkaa olla aika väsy. Kyljen kääntäminen on varsin työlästä ja kun nousen yöllä vessaan tai esikoista rauhoittamaan, niin olo on kyllä todella kankea!
OMAA NAPAA: Olo on kokonaisuudessaan aika mainio, mitä nyt väsyttää, kun en tosiaan nuku riittävästi. Olen tähän asti ajatellut tämän raskauden olleen aavistuksen vaikeampi kuin edellinen (jos esikoisen odotus oli _tosi_ helppo, niin tämä on ollut " vain" helppo), mutta tajusinpa, että loppuraskaus on kuin onkin ollut nyt helpompi, ei mm. närästystä, ja suonenvetoja. Ja hyvä näin päin, kun nyt pitäisi jaksaa pysyä tuon pienen touhottajan perässä.
Meillä oli Mettäntytön tapaan viime viikolla synnytyssuunnitelmakeskustelu Haikaranpesässä. Voi että mäkin toivon niin kovasti, että mahduttaisiin aikanaan sinne ja tietty, että kaikki olisi niin " normaalisti" , että päästäisiin senkin puolesta Haikaranpesään. Me ollaan muuten Mettäntytön kanssa taidettu synnyttää esikoisemme samassa synnytyssalissa; meillä oli (tietääkseni) ainoa ammeellinen sali (s-sali 1), vaikka ammetta en ehtinytkään hyödyntää, kun salin viimein vapautuessa olin jo 10 cm auki... Onko täällä muuten muita Haikaranpesään ilmoittautuneita?
Ai niin, RASKAUSDEMENTIASTA on ollut puhetta. Juu, siitä kärsitään täälläkin. Esimerkki: Ennen synnytyssuunnitelmakeskustelua oltiin hyvissä ajoin Kätilöopistolla, jotta ehdin syöttää esikoiselle lounaan kahviossa. Ostin itselleni teen ja pyysin lämmittämään pojan ruoan. Ehdin syöttää muksulle noin puolet ruoasta ennen kuin tajusin, että enhän mä ottanut sitä teetä. Vähän huvitti palata kassalle ja sanoa, että mä ottaisin nyt sen teen, jonka äsken maksoin...
Pumpulipingu kyseli PK-SEUDUN HIPPUSTEN TREFFAAMISESTA kiinnostuneita. Täällä on ainakin yksi halukas osallistuja.
Loppuaika taitaakin mennä entistäkin vauhdikkaammin (tai siltä ainakin tuntuu), kun neuvolakäyntejä on sen verran tiheästi. Mulla seuraava käynti ensi viikolla (th), sitä seuraavalla viikolla neuvolalääkäri ja niiden välissä vielä esikoisen 1,5v-neuvola, joten melkoisesti saa tk:ssa ravata.
Tsemppiä vielä viimeisiä viikkojaan töissä ja opiskelujen parissa ahertaville ja nauttikaapa mammiksesta te, joilla se on jo alkanut! Toivottavasti Eveliinukan ja Pienipulun (ja olikohan muita?) pikkuiset malttavat vielä jonkun aikaa kasvaa masussa.
Ronjaruu rv 33+6 ja poika 1v5kk
Minä täällä taas. Oli piitkästä aikaa neuvola, aika harvakseltaan mua kattelevat kun about kerran kuussa käyn. Nyt kun alkoi äippäloma niin parin viikon päähän tuli lääkäriaika ja viikko siitä terv.hoitaja. Eli ei tule turhan usein tuolla käytyä.
Mutta kaikki siis ok. Paineet edelleen normaalin matalat ja muksun syke tasainen. Poikkitilasta siirtynyt perätilaan, minkä jo liikkeistä voi päätellä. Hyvin kyllä mahtuu masussa pyörimään joten seuraillaan että joskos joku kuperkeikka jäisi vain puolitiehen ;) SF mitta 32 eli tasasesti + käyrällä kulkee. Viikottaista painonmuutosta ei ole laskettu, mutta kokonaiskertymä näemmä n. 10kg
Kiitoksia lomanviettovinkeistä! Oravan leikkiminen ja ruuan varastointi pakkaseen on kieltämättä loistava neuvo, sitä lupaan noudattaa. Liikkumaankin varmasti ehtii enemmän ja toki myös löysäilemään, ihan kait fiiliksen mukaan.
Voimia home-evakkolaisille! Tee valitus siitä remppareiskasta, ei ihan asiallselta kuulostanut hänen käytöksensä.
Ja voimia vatsatautipotilaiden hoitoon. Ripuli on niin inha tauti ja lapset sen kourissa niin ressukoita että sympatiaa kyllä löytyy.
Ehkä joku päivä opettelen nämä nimimerkit...
pumpulipingu 33+6
..Esikoiseni laskettua aika oli 4 vuotta sitten karkauspäivänä..sellaisia muistoja.
..Eilen käyty ä-polilla, eikä onneksi tarvinut jäädä sairaalaan eikä onneksi vielä tarvinnut verenpainelääkettä aloittaa..mutta jos paineet tästä yhtään nousee niin albetol aloitettava ja sain luvan aloittaa sen kotona, koska tuttu lääke. Mutta jos ongelmia ilmenee niin sitten prenatalle. Seuraava ä-poli kontrolli 2 viikon päästä ja jatkuvat loppuun asti, viimeinen kuukausi sitten viikon välein. Neuvola on ensi viikolla että turhankin tiuhaan pitää ravata kontrolleissa.
Paino-arvio 2,3 kg eli ihan keskikäyrää mennään, että näyttää istukka ja napanuora kuljettavan riittävästi verta paineista huolimatta. Vertasin huvikseni mitä aiemmissa raskauksissa arviot ollet samoilla viikoilla, niin esikkko oli viikolla 33 ollut 1,9kg ja toka oli viikolla 35 ollut 2,4 kg ja nyt siis viikkoja 33+3..eli pikkasen isompi poika tämä masukki, mutta arvoitahan ne on ja ennenkin heittäneet häränpyllyä. Vauva oli niin alhaalla ettei kasvoista saanut enää oikein hyvää kuvaa.
Ihana oli töissä käydä, kaikki kyselivät kovasti kuulumisia ja ihastelivat mahaa kun eihän se töissä näkykyt kunnolla työvaatteiden alta. Ja onneksi oli saatu mulle sijainen kun tietää että työkaverit tosi tiukilla ja muutenkin nyt loma-aika niin melko niukasti väkeä. Pitää käydä tervehtimässä vielä pitkin kevättä ä-polien yhteydessä.
Serkkuakin kävin tervehtimässä ja vastasyntynyttä vaavia nuuskimasssa. Tuli kyllä olo että äkkiä mullekin, niin ihana oli pikkuista kantaa ja vaipat vaihtaa. Tosi ruuhkaista nyt sairaalassa, 3hengen huoneissa 4 äitiä vauvojen kera ja saliinkin oli pitänyt serkun odottaa 2 tuntia vaikka paikat auki 5cm, supistanut kipeästi ja säännöllisesti ja vedet mennyt, mutta kun mihinkään ei mahtunut. Hyvä että purkavat ruuhkia nyt niin saa sitten itse rauhassa synnytyttää ;)
Synnytysasennoista oli ainakin galluppia, en ole paljoa suunnitellut, menen sitten tilanteen mukaan. Esikko tuli sängyssä puoli-istuvassa, mutta ei siinä ehtinyt muuta miettimään kun ehti salissa olla 45minuuttia ja silmät kiinni ja ihan paniikissa. Kakkosta puskin eka kylki-asennossa mutta sehän juuttu röörille kun tuli käden kansssa enkä saanut puskettua sitä ulos, joten jouduin kääntymään selälleen että kätilö pääsi painamaan pojan mahan päältä ulos. Eli kuulostellaan mitäs nyt ehditään tehdä..
Jalat ihan sökö eilisestä päiväsairaalassa-reissusta ja melkoisen nestevoittoset, joten otan tämän päivän sohvan pohjalla hyvän kirjan kera.Pääkin kipeä ja pikkasen näköhäiriöitä. Aamupaineet jätän ilmoittamatta, levätään eka ja katotaan mihin asettuvat.
Nyt emännät kosimaan sulhoja jos ette vielä naimissa ole, eikö nyt ole se naisten kosintapäivä?Kuka nyt näin muhkeaa emäntää voisi vastustaa? TAI uskaltaa?
-klematis ja pikku-ukko rv 33+3
Klematis: Nimen omaan kuka mies uskaltaa vastustaa näin muhkeaa ja hormonien kyllästämää naista? ;)
Ponnistusasennosta oli puhetta. Minä olin edellistä odottaessani suunnitellut synnyttäväni mahdollisimman pystyssä tai jakkaralla, mutta toisin kävi. Olin koko yön kärvistellyt supistusten kanssa synnytyssalissa ja aamuyöstä olivat voimat kertakaikkiaan lopussa. Yritin ponnistaa konttausasennossa, mutta kädet meinasivat pettää ja seisomisesta ei olisi tullut sitäkään vähää. Siinä sitten vain selälleen ja sukanvarsista kiinni ja homma toimi! Välillä sain lepäiltyä ja asento tuntui mukavalta. Kätilöt miettivät jonkun aikaa, että pitäisiköhän välilihaa leikata ja aikani kuulosteltua sanoin, että antaa vaan mennä. Tunsin nimittäin, että jokin otti ikään kuin kiinni. Välittömästi välilihanleikkauksen jälkeen poika sitten syntyikin. Samana iltana pystyin jo istuskelemaan ilman mitään renkaita ja haava parani todella hyvin. (Tulipas pitkä sepustus..)
Mulla on taas hieman flunssainen olo, mutta silti on pakko vähän sipistellä kotia kuntoon. Oikeastaan meillä on jo aamusta viuhunut luuttu ja imuri. Eilen kävin ostamassa vierashuoneeseen uudet tapetit ja nakuttelin pari taulua seinälle. Varmaan jotenkin psykologista, kun huomenna alkaa virallisesti se kauan odotettu äippäloma. Vai onkohan tämä sitä kuuluisaa pesänrakennusviettiä?
Lillero ja hippula rv 31+6
meinaan äitiysloma :)
Vaikka kotona olenkin jo viime vuoden lopulta ollut niin onhan se mukavampi olla äitiyslomalla kuin vaan " olla" :D
Sitä piti kysyä että onkos kukaan nyt sitä tapaamista miettinyt..? Me nyt ens viikko ollaan Lahdessa,mutta sen jälkeen ei ole mitään..
Että ihan miten ja missä muille sopis?
1ltä olis taas neuvola tänään.. sitä tässä taas kirjastolla odottamassa.
Painoa oman vaa´an mukaan taas kiitettävästi tullut,vaikka koittanut herkut jättää vähemmälle. Ei näytä siis mikään auttavan.
Äitiyspolilla kätilö kyllä sanoi että vaikka sokereissa ei mitään häikkää ole niin kannattaa herkut yms jättää vähemmälle,että vois vauvan kokoon vaikuttaa. Outoa vaan kun lääkäriltä aiemmin kysyin tuota niin väitti taas että jos ei r-diabetesta ole niin ei omat syömiset vaikuta.
Ota noista sitten selvää!
Mutta eikai se nyt pahakaan olis mahd. terveellisesti syödä :)
ei kai tässä muuta tällä kertaa,mukavat viikonloput kaikille!!!
Viva ja poitsu 31+3
[color=green] Meikäläisellä alko sit tänään ÄITIYSLOMA!!!! :D Jipii... :) Aika hurjaa, että oon jo näin pitkällä tässä odotuksessa.. vastahan oli kesä ja plussasin. :D
Ponnistusasennoista vielä.. Mulla oli tippaletku kädessä ja kaikkia muitaki härpäkkeitä joka puolella, mutta silti liikkuminen ja seisaaltaan ponnistaminen onnistu tosi hyvin. (Siis kun joku tota tippaletku juttua kysy aikasemmin.)
Kannattaa luottaa omaan intuitioon ja oloon niin avautumisvaiheen kuin ponnistusvaiheen asentojen suhteen. Tietty jos on joku erikoistilanne (esim. perätila) tai jos tulee joku hätä, ni sit kannattaa uskoo kätilöö, mutta jos kaikki on hyvin, ni kätilön takia ei mun mielestä kannata suostua semmoseen mikä ei itestä tunnu hyvältä. Mulla kätilö kysy varmaan 5 kertaa, että enkö varmasti halua sängylle, mutta pidin pääni ja kyllä kannatti!!! ;)
Joko teidän sukulaiset on varpasillaan?? Me koitettiin Heidin kaa soittaa yks päivä mun äidille, mutta se oli kokouksessa ja sillä oli äänettömällä... Sit ku se oli päässy kokouksesta ja nähny, että olin soittanu, ni se aatteli heti, että " noni! nyt ne on lähteny synnyttää!!" . :D Heh.. Iteki se sit sano, että ihan liian aikasin alkaa tommosia miettii.. :D
Heh... Multa tuli just yks maitotippa oik. tissistä... :D Huu... Vähän kivaa! Ei mee enää ku max. noin 1,5kk, ni sit pääsee imettää pikkuruista suppusuuta! :)
No joo.. Ei mulla siis mitään järkevää asiaa ollu. =) Mies aikoo ottaa jätskiä.... MÄKI HALUUN!!! Ainoo vaan, että en saa... On kyllä niin ihanaa kun kohta saa taas syödä ihan mitä vaan melkeen! Manna- ja riisipuuroo, kiisseliä ja mehukeittoo, hedelmiä niin paljon ku jaksaa, ja sit tietty vähän jätskii, karkkii, viinereitä, jne.. ;)
Voikaa hyvin!
burde & viltsu 34+5 (+ heidi & mies)
No nyt se sitten on ohi ja puualan artesaanin paperit kädessä!!!! Ä.lomahan mulla alkoi kai virallisesti jo 27. päivä (ainakin ä.p.rahakausi alkoi).
Pitäis tässä lähteä pikkuhiljaa ajelemaan kohti Keski-Suomea, käydään vanhempieni luona pikku visiitillä kun lapsillakin alkoi hiihtoloma! Joku muukin oli muistaakseni sinnepäin menossa.
Vaan eipäs tässä muuta kuin hyvät loppu viikot kaikille!!!!!!!!
Tuija + hippunen rv 35+0
Tuikulle hirmuisesti onnea valmistumisesta!!
Vivalla ja burdella alkoi virallisesti äitiysloma! Ollaanpa me jo pitkällä..mullakin virallinen mammis alkaa ens tiistaina.
Omaan napaan ei uutta, nautin lumisateesta ja lähden kohta katsomaan kaverin vauvaa joka syntyi helmikuun alussa.
-vanilja ja verso 34+1
Onnea tuikulle valmistumisen johdosta ja tervetuloa te, joilla on jo äippälom alkanut niin lomalaisten joukkoon. Mie olen ollut jo pari vikkoa kohta lomilla enkä kyllä ole vielä mitään saanut aikaiseksi. Kotona olo on mennyt lähinnä ollessa ja ihmetellessä. Tämä viikko oli tosin täällä hämeessä hiihtolomaviikko, joten ollaan touhuttu koko viikko vähän niinkuin tuon pojan ehdoilla ja mielen mukaan. Tosi hienoja ilmoja on ollut parina päivänä, joten olen saanut itseni liikkeelle ja kävelylle.
Melko kömpelöa alkaa meikäläisen liikunta olla jo. Hirveesti venytyksiin ja taivutuksiin ei tämä masu enää taivu. Onneksi mekin ollaan saatu tuo meidän keittiöremontti lähes valmiiksi eli listoja ja fiksausta vaille. taitaa tosin jäädä tuo viimeistely keväälle, että päästään pihalle tuo maalaushomma tekemään.
Ensi viikolle on ohjelmassa sitten tosiaan tuo vauvan huoneen laitto ja tavaroiden valmiiksi ostaminen ja laittaminen tulokasta varten. Mitään sen suurmoia suunnitelmia en ole näille viikkoille laatinut. Jospa tässä ehtisi kaiken tarvittavan tehdä vauvalle valmiiksi ja sitten treffata kavereita, joiden tapaaminen on aina töiden takia jäänyt vähemmälle. Pakastin täytyy munkin alkaa täyttämään jollakin lämmitysjutuilla, kun vaikutti ihan hyvältä idealta.
Mukavaa loppuviikkoa ja palaillaan!
jo-an rv. 35 + 4
[color=dodgerblue] Viva: [color=darkviolet] Ootko kattonu sitä " homeloukku" -ohjelmaa? Siinähän on mukana joku hengitysliitto tms.? Niiden sivuilta varmaan löytyis neuvoja ja/tai ohjeita, että kuinka tommoset idiootit remppa-ukot pistetään ojennukseen. ;) [/color]
Viva kyseli HIKASTA.. Aika harvoin on, mutta on kyllä aina joskus. En muista oliko Heidiä odottaessa, mutta tää muru hikottelee kyllä aika harvakseltaan..
Pumpulipingu [color=darkviolet] kyseli vinkkejä äitiyslomalle... No mä ehdottaisin, että koitat tehdä kaikkia mahdollisia juttuja mitä et voi, tai voit mutta ei niin yksinkertasesti kuin yksin, sitten kun vauva on syntyny. Mä muistan, että sillon Heidiä odottaessa ajattelin, että " on tässä oltu ilman vauvaa jo niin pitkään, että ei oo mitään mitä haluisin tehdä tai mitä en vois tehdä sit vauvan kanssa.." , mutta nyt on kyllä mieli muuttunut. =) Eli tosiaan koita saada mahd. paljon irti vielä tästä vauvattomasta elämästä... ja sit tietysti kaikki itsensä hemmottelu (ihan pienetki jutut) on plussaa vauvavuodeaikaa ajatellen. Varsinkin jos on vaivoja ja masu jo kyllästyttää, niin sillon varsinkin kantsii koittaa keksiä itelle jotain kivoja piristyksiä. Nii joo ja yhteydenpito vanhoihin kavereihin (esim. kirjeiden/korttien kirjottaminen), masu- ja/tai raskausalbumin/kirjan tekeminen on ihan kivaa puuhaa... Sit tietysti synnytys ja lastenhoitojuttuihin perehtyminen, ym. on ihan kivaa ajanvietettä. =) Plus sit leffojen katselu, normi-kirjojen lukeminen, liikunta, siivoilu, ruuan tekeminen pakkaseen (on muuten ihan ehdoton juttu!!! mua harmitti kun olin tehny vaan muutaman laatikon pakkaseen.. nyt oon tehny enemmän ja aattelin tehdä vielä lisää..). Siinä ny jotain vinkkejä.. =) Itsestä se on kiinni käykö aika pitkäksi.. ja jos vointi on kehno (vaivojen takia), niin ei ne siellä kotona murehtimalla parane. Ellei sit oikeesti pidä olla levossa tms. [/color]
June [color=darkviolet] kysyi PONNISTUSASENNOISTA... Mä oon samoilla linjoilla [color=dodgerblue] Vaniljan [/color] kanssa siinä, että mustakin puoli-istuva ja makaavaa- asento tuntuu todella luonnonvastaselta. Mä en vois kuvitellakaan, että ponnistaisin siinä asennossa... Koko Heidin ponnistusvaiheen olin pystyasennossa (nojasin/roikuin ylös päin korotettua sänkyä vasten) ja se oli tosi kiva asento. Siinä painovoima oli auttamassa ja ponnistussuunta oli " automaattisesti" oikee. Ja siis vaikka en tod. ollu liikkunu kauheesti ennen Heidin syntymää, ni kyllä silti jaksoin seisaaltaan ponnistaa.
Nyt oon " suunnitellu" sen verran, että joku pystyasento se sitten on, mutta tarkemmin en vielä tiedä... Kattoo sitten, että mikä siinä kohtaa tuntuu luontevalta. Ja eihän sitä koko ponnistusvaihetta tartte samassa asennossa olla.. Sitä voi vaihtaa vaikka sata kertaa asennosta toiseen ja kokeilla mikä tuntuu hyvältä. Vois vaikka ensin ponnistella seisaaltaan ja sit roikkua kyykyssä miehen tukemana tai käydä jakkaralle... Tai sit ponnistella ensin puoli-polviseisonnassa ja kontallaan ja lopulta vaikka kyykyssä. =)
[color=dodgerblue] ).) Me käytiin tänään Heidin ja miehen kanssa ekaa kertaa uimahallissa uimassa... =) Oli oikeen kivaa, ainoo vaan, että lasten altaiden vedet oli sen verran viileitä, että meidän neiti oli melkeen saman tein kylmissään.. Mut tykkäs silti ihan hirmusesti. Mennään varmasti toisteki, mutta tampereen kylpylään, jossa on paaaaljon lämpimämmät vedet. =)
Mulla on kans 3 vkon väli neuvolakäynneissä. Ens kerta on vika lääkärikäynti ja sillon on samalla se paino-arvio! :) kivaa päästä kuulemaan, että minkä kokonen suurin piirtein Viltsu on.
Ai nii joo täällä on ollu puhetta masunimien lisäks myös [color=darkviolet] masukkien nimistä. [/color] Meillä Viltsu eli " Vilho-Viljami" sai nimensä ihan vaan siitä, että viltsun laskettuaika on Vilhon, Viljamin ja Villen päivänä. =) Heidin tekonimi oli " Penni-Enni" ja sillon mä tein positiivisen raskaustestin Ennin ja Einin päivänä... ni se nimi tuli sillon sit siitä.
Jaahas.. Pitää varmaan mennä kattoo mitä noi 2 hurjaa (mies & heidi) tekee tuolla... =) Moi.Moi.
burde & viltsu 34+3