***** HUHTIHIPPUSET vkolla 9 *******

Tänään kiirettä pitää, vaikka tämä vko lomavko onkin...



Käytiin aamulla potkukelkkailemalla kylällä kaupassa ja tunnin päästä vien esikoisen laskettelukouluun.



Olo on edelleenkin hyvin paksu ja pyöreä. Tulee kolhittua itseään tuon tuostakin tuolin selkänojiin ovenkahvoihin yms. Täälläkin muuten vihdoin jo saavutettiin 30 vkoa!



Viime yönä tuli kyllä synnytys mieleen, en juuri ollut vielä muuta sängyssä tehnyt kuin kylkeä käännellyt (tosin jo kello tais olla kahden huitteilla), kun yhtäkkiä tuli just samanlaisia tosi kipeitä supistusaaltoja parin minuutin välein kuin synnytyksissäkin. VÄhän aikaa siinä sitten kuulostelin ja totesin, ettei nämä nyt kuitenkaan ihan samanlaisia supistuksia olleetkaan, ennemminkin sellaisia kouristeluja. Tuskanhiki ehti jo tulla ja hengitelläkin piti oikein keskittyneeesti. Yllätys, yllätys, hetken päästä maha rupes muutenkin myllertää ja parin vessareissun jälkeen olo helpottui. Onneksi oli näköjään vain mahan toimintaan liittyvä juttu - ehdin jo miettiä vaikka mitä. Ei kyllä mahatautikaan kiva olis, lomaviikko lapsillakin, joten hoitojen järjestely, jos itse ei kykenis muksujen perään katsomaan, oliskin jotain aivan kamalaa. Onneksi nyt sitten aamulla ei ollut tietoakaan mistään myllerryksistä. Epäilen, että toi mun vehnäallergia ja lakstoosi-intoleranssi taas muistuttivat olemassaolostaan. Kokeilin viime vkolla uusia jauhoja leivonnassa, ja ilmeisesti tuo massu ei niistä sitten oikein pitänytkään. Eilisen kyläreissun jätskitarjoilu tais olla piste iin päälle.



Masuasukki kans tais säikähtää yöllistä touhua, kun mylläsi itsekin kunnolla - nyt näköjään ottaa takaisin nukkumalla =))



Onkos teidän muiden masuilla jo lempinimiä? Asukeilla taitaa enemmänkin olla? Meidän kuopus nimesi mun masun mahan möllikäksi, kuulostaa kieltämättä aika hellyttävältä, kun puhuu, et äitillä on ihana masumöllikkä, vaikka tuo oma olo ei niin ihana olekaan!



Voimia teille kaikille, osalla alkaa h-hetki ollakin jo aika lähellä!



terkuin hännänhuippuna möllöttelevä Pahnu kera masupirpanan 30+2

Murr, oli kyllä tuo eilinen sää ihan kettuilua, kun tänään taas niin kauniisti tuo aurinkoinen paistaa! No, tuli sitten pestyä pojan talvihaalari ja hanskat eilen ulkoilun jälkeen, kun oli semmoinen kurakuorrutus, ettei pahemmasta väliä. Tarviis varmaan kokeilla, että meneekö välikausihaalari vielä vai pitääkö sännätä ostamaan uusia ulkoilukamoja. Herra itse toivoo jo saavansa takin + housut, mutta katsotaan nyt...



Kävin eilen hakemassa siskoltani verenpainemittarin ja ainakin eilisten mittausten perusteella näyttää siltä, että viime viikkoinen paineen pomppaus oli joku tilapäinen häiriö. Vaikka en käytännössä ollut nukkunut silloin la-su yönä, niin eilen en saanut kertaa alapaineen lukemaa korkeammaksi kuin 73, vaikka oli ke 85 ja pe 83. Yläpainekin oli max 120. Mutta seuraanpa nyt sitten päivittäin, kun kerran mittari on taas kotona. Oli mulla kyllä silloin turvotusta kintuissakin ihan kunnolla, mutta nyt näyttävät normaaleilta. Tsemppiä vaan kaikille paineiden kanssa tuskailijoille - minä taisin päästä ainakin toistaiseksi pälkähästä!



Toivottavasti Pahnu saat vatsan kuntoon. Hyvin on muistissa paluulento Meksikosta, kun itsellä oli vatsatauti. Ei todellakaan ollut kivaa ja silloin oli sentään paljon pienempi masu. Voin vaan kuvitella, miten tukala olo on, kun välillä pelkät ilmavaivat tekevät olon hurjan epämiellyttäväksi.



Hyvää päivänjatkoa kaikille, yritän tässä olevinaan tehdä jotain hommia, kun ei pahemmin ole mitään järkevää käsillä.



Winku ja Veera, rv 33 tasan

On kyllä tosi keväinen sää! Paistaa aurinko niin makeasti, että piti vetää verho ikkunan eteen että näkee tietokoneen näytön!



Pahnun olo " paksu ja pyöreä" , kuulostaapa tutulta. Vielä kun on toi kävelykin jotenkin niin hidasta talvikamppeet päällä, vaan lyllertää paikasta toiseen niin välillä tuntuu että vois yhtä hyvin pyöriä tai lähinnä vyöryä kuin yrittää kävellä...



Onneksi ei pahnulla ollut tosi kyseessä sen yöllisen vatsan kramppailun kanssa - vaikkei vatsatautikaan todellakaan kivaa oo. Toivottavasti johtui vaan jäätelöstä!



Winkun paineet helpottaneet, hienoa! Ja itse asiassa sama täällä! Yhtäkkiä mun RR on laskenut, viime viikolla neuvolassa 128/78 ja tänään 117/77 kun kävin itsekseni TA:lla mittaamassa, muuten mullon ollu jotain 148/88 luokkaa nyt monta viikkoo. Kevätaurinkoko tämän tekee :) ?



vanilja ja verso rv 33+4

Täällä viikko alkanut väsyneissä merkeissä. Olisin tänään voinut vain nukkua, tai makoilla. No aamulla piti kävellä kauppaan, ja siellä rupeskin heikottamaan ihan kunnolla. Ja huimasikin vähän. Kaappasin sitten salmiakkia hyllystä ja se paransi oloa ja jaksoin kotiin käppäillä hiljakseen. Ilmeisesti verenpaineet kävivät aika alhaalla. Nyt jo muutaman päivän ajan välillä tullut tollaisia heikotusoloja ja levolla ne ohi on menneet. Kotona kun ei ole mittaria niin en tarkastamaankaan kyllä ole päässyt. Mutta iltapäivällä jo jaksoin vähän siivoilla laatikoitakin, tosin nostaa ei kärsi mitään joten tuolla odottaa laatikko lattialla miehen tuloa töistä. Ja muut suunnitellut hommelit on tekemättä.



Vipe 34+6

Niin sitä taas oltiin osastolla neljä päivää... Supistelut tihenivät ja muuttuivat entistä kivuliaammiksi. Tuntui jo ihan samalta kuin synnytyssupistukset alkuvaiheessa... Vähän taas säikäytti tilanne. Mahakin oli ihan sekaisin monta päivää... Onneksi tilanne pysyi hyvänä kohdunsuulla ja pääsin vielä kotiin lepäämään.



Täällä osasto oli niin täysi, että pari ekaa yötä makailin synnytyssalien vieressä tarkkailuhuoneessa. Kyllä monenlaiset asiat kerkisi mielessä pyöriä, kun kuulin synnytyksen ääniä niin äideistä kuin vauvojen ensiparkaisuja :). On ne niin liikuttavia hetkiä...



Hyvää ja aurinkoista viikkoa huhtihippusille!



Eveliinukka 31+3

mä se onnistun joka kerta nyt lähettää pelkän otsikon täällä...no joo...

Täälläkin ollu vähän huono ja väsyny päivä...Onneks toi ihana aurinko piristi vähän oloa!



Hei tuli mieleen että kun täällä jo jotku mainitsi että vatsassa kiertää tms,niin pitikin kysyy tiedättekö paremmin,että kuuluuko se jotenki tähän vaiheeseen?kun mulla välillä vatsassa kiertää ja vatsa on löysällä, ja pikkasen pahoinvointia. ei koko ajan mut välillä,että onko normaali reaktio tässä vaiheessa?sit ruoka ei oikein maistu mut hirvee jano koko ajan...en viittis taas soitella neuvolaan kun en kuitenkaa kuole tohon, mut olis kiva tietää onko muilla vastaavaa.



Joku kyseli massun nimityksiä. Meillä toi mies kutsuu sitä vaan yksinkertaisesti isoksi kuulaksi...:D



vitsi menin taas eilen lukee helmikuisten tekstejä, tuli niiiiiiin kateellinen olo kun sielä ne kertoi supistuksista ja kuinka on jo hakenu vauvan kotiin!voih...mä oon jo ihan kyllästyny massuun...en kai oo ainut? vauvan haluisin jo kun kaikki melkein valmiinakin, haluisin päästä itelle ostaa ihania kevätvaatteita ja eroon tästä kömpelöstä ja ahdistavasta olosta...



ja valivali taas...:D paras mennä nukkuu ja kattoo hassuja unia mitä nykyään näkee joka yö.:D



-Henna ja Hipsu- rv 33+2

[color=orange] Winkun ja Vaniljan verenpaineet on ollu paremmat.. Hienoa! =) Toivottavasti pysyyvätkin alhasempina.



Hendu kyseli mahankiertämisestä, pahoinvoinnista ym... Mulla on ollu ihan sitä samaa. Mä uskon, että se liittyy siihen, että mahalaukulla ja suolistolla on koko ajan entistä vähemmän tilaa, ni se aiheuttaa kaikkia vaivoja. Mulla pahoinvointi oli yks päivä sitä luokkaa, että kävin jopa oksentamassa.



Pahnun masu oli saanu kivan nimen (masunmöllikkä). =) Meillä heidi on vielä niin pieni, että se ei ymmärrä koko mahasta mitään.. Ainoo vaan, että se puhaltaa/pörisyttää mun mahaani aina sillon tällön. :D Nii ja remuaa sen päällä aina kun mahdollista. Enää ei oikeen oo voinu antaa, kun kohtu on entistä enempi " pinnassa" ja tekee kipeetä jos Heidi koittaa hillua sen vieressä/päällä.



[color=green] Omaa napaa sen verran, että kävin eilen äitiysjoogassa. Olin aikasemmin laittanu sille joogan pitäjälle viestiä, että onko kurssia menossa tai alkamassa ja eilen se sitten soitti, että nyt olis menossa ja kestäis vielä 4 kertaa. Eli menin sitten heti eilen illalla joogailemaan ja vielä 3 kertaa ehdin käydä ja sit se kurssi loppuu. =) Oli ihan kivaa, mutta liitokset ei kauheesti tykänny...



Mun kaveri oli saanu perjantaina (suunnitellulla sektiolla) pojan. =) Ihanaa.. Sillä olis ollu LA ens viikolla. Pojalla oli pituutta 50cm ja painoo 3370g. :) Siellä se ny on osastolla pikku miehen kanssa... Voih. =) Kohta sitä iteki pääsee tutustumaan omaan pikku kääröön.



Meidän neidillä on tänään viimenen hoitopäivä ja sit se jää mun kanssa kotiin " isosiskouslomalle" . ;)



Eipä kai muuta tällä erää... Oli mulla jotain kysyttävääkin, mutta en enää muista mitä. Ehkä ens kerralla sitten. :)



Burde & viltsu 34+2 (& heidi 1v5kk hoidossa)

Ääh, täällä on niin hiljaista, että tekee mieli kiljua. Ei ole oikein riittävästi hommaa vaan tuppaa aika tulemaan pitkäksi. Onneksi tänään iltapäivä menee tehtaalla näyttäessä mun sijaiselle tuotantoa ja tärkeitä ihmisiä. Ja loppuviikolla on taas paljon palavereja, joissa on kerrankin aikaa istua jaarittelemassa kaikessa rauhassa, kun " oikeat" työt on sen verran vähissä. Ihan hyvä, että enää ensi viikko jäljellä, kun tuo aurinkoinen kevätsää laskee omalta osaltaan mun työmotivaatiota aivan käsittämättömän tehokkaasti.



Sitten mammiksen alettua pääsen ravaamaan rautakaupoissa ja toisaalta testaamaan kuntokeskuksen kaikki aamupäivä/keskipäivätunnit. Toivottavasti sieltä löytyy kivoja tunteja, jotta voi rauhoittaa illat esikoiselle ja miehelle vauvan syntymään saakka. Tosin mies tekee nyt pitkää päivää, että voi olla enemmän himassa sitten neidin synnyttyä. Onneksi niiden rekrytointi näyttää tuottavan tuloksia, sillä kun ne saa lisää porukkaa, vähenee myös isännän työt.



Kai täytyy mennä kaffea hakemaan, kun ei meinaa herätä tänään niin millään!



Winku ja Veera, 33+1

Miten ihana kirpakka pakkaspäivä, jospa menis lumihommia hiukan viimeistelemään kun sunnuntaina tuli niin paljon lunta että osa autotallin edustasta kolaamatta...paljoa ei kestä pulssia nostattaa kun paineetkin nousee ja suhinaa alkaa pääkopassa, harmi!



Sain torstaille ä-poli ajan ja mennääs ulrtaan pikkuisen vointia ja kuulemaan tuomio joko lääkitys astuu voimaan..ja joutuu prenatalle seurantaan!!!! Paineet olleet aikalailla viime viikon lukemissa että ei ainakaan levolla ole laskeneet.



Nyt niin ihana olo, kun se mun serkku jonka kanssa pidetty näitä odottajien rentoututuspäiviä, laittoi illalla viestiä että nyt meni lapsivedet että lähtään tästä pikku hiljaa sairaalaan ja nyt aamulla tuli viesti että pikku poika syntynyt ( 49cm ja 3060g), jonku muunkin ystävä oli pienoisensa jo saanut, eikö tule tunne että mullekin?! Ja vielä eilen päivällä vitsailtiin että kohta me maataan vierekkäin sairaalassa, toisella nyytti ja minä pilleripurkin kera. Menen torstaina katsomaan molempia sairaalaan kun siellä vieressä ä-polilla käyn ja omalla työpaikalla piipahdan avaimet palauttamassa...Ja pakko tuoksuttaa sitä nyyttiä kun ei omaa vielä ole...serkun laskettu aika oli 11.3 että kyllähän ne maaliskuisekint nyt alkavat olla vuorossa ja sitten ME...



Jakselkaapa työssä käyvät ja opiskelevat vielä joku tovi niin kohta kaikki ollaan mammalomalla ja alkaa viimeiset pesänrakennusvaiheet..



-klematis- rv 33?

On se vaan ihanaa kun aurinko paistaa, mieliala kohenee hetkessä. Ja onneksi krempatkin ovat vähän helpottaneet. Istuminen on kyllä aika tuskaista edelleen ja pyörinkin ja vääntyilen työpaikan tuolissa minkä kerkiän. Ei ole onneksi vielä kukaan sanonut mitään, mutta voi aika kummalliselta näyttää¿.



Aloitin syömään Spartocineä ja saa nähdä huomenna onko hemppa noussut yhtään. Välillä kyllä pyörryttää, joten vaikuttaisi siltä, että saan vielä lisätä raudan annostusta.



Mahanväänteistä: Kyllä täälläkin ajoittain mahassa möyrii ikävästi ja olen myös ajatellut, että se kuuluu asiaan, kun kohtu painaa suolia ja mahalaukkua. En muista oliko samaa vaivaa aiemmin. Olen myös huomannut, että jos syön liian suuren annoksen niin seuraavan vuorokauden kärsin kyllä aika tukalasta olosta. Ei taida tosiaan sopia eväät elimistön läpi enää kunnolla kulkemaan.



Sitten kysyisin, että millaisissa asennoissa olette synnyttäneet tai haluaisitte synnyttää. Burde on ainakin kovasti puhunut tuosta kyykkyasennosta, mikä on varmasti lapsen ulostulon kannalta paras. Kuitenkaan mie en ole aiemmin pystynyt paljoa asentoa valitsemaan, vaan olosuhteiden pakosta synnyttänyt puoli istuvassa/makaavassa asennossa. Onko kokemuksia esim siitä, että jos on tippaa yms muuta letkua niin voiko konttaus/polviasennossa synnyttää sängyllä?



T. June

Heippa,



Ja pahoittelen kovin että kuokin porukkaanne. Ja vielä tulen tänne mainostamaan. Minulla masu jo tuhisevana vaunuissa, ja nämä kaksi pientä 1v. 3kk ikäerolla riitävät nyt meille. Täällä söpöisiin vaatteisiin hurahtanut äippä. Ja nyt pähkäilen mitä näille kaikille pienille teen. Ihan ilmatteeksi en raski luopua, kun suurin osa ihan uutta vastaavia. Mutta edullisesti toki, varsinkin jos isomman paketin saisin myytyä. Joten jos täällä joku joka haluaisi ostaa siistejä ja kivoja 50cm, 56cm, 62cm, tyttöjen juttuja. Vähän unisex ja muutama poikienkin. Pyytäkää kuvia! wiiksu@hotmail.com



Nauttikaa odotusajasta. Nyt jo kaipaan sitä tunnetta :)

Eli neuvolalääkärillä käyty, tosin ruotsalaiseen tapaan ei mahaan koskenut eikä alapäähän vilkaissut ;D Joku voisi ihmetellä että mitäs ne sitten tekee *hekottaa* Eli mulla kyseessä käynti selkä- ja liitoskipujen takia, saikkuloma kun loppuis pe mutta nyt jatkuu samalla 50% aina 16.4 asti. Mullahan on LA 26.4 ja täällä Ruotsissa on sellaiset säännöt että saikkua voi saada max 10 päivää ennen LA:aa ja sitten on " pakko" jäädä äitiyslomalle. Täällähän äippäloma lasketaan ihan eri tavalla kuin Suomessa, kaikilla on 420 päivää VANHEIMPAINlomaa jota voi sitten ottaa 0-7 päivää viikossa ja päivät riittää sitten eri ihmisillä eri ajan, riippuen miten monta päivää viikossa ottaa. Esikoinen oli mun ja isänsä kanssa kotona yhteensä 1v8kk ja silti meillä on vieläkin 140pv vanhempainlomaa hänestä jäljellä. Tämä mun mielestä loistava systeemi mahdollistaa sen että ollaan sekä viime kesä että tulevakin kesä miehen kanssa molemmat kotona 10 viikkoa, ei ois Suomessa taloudellisesti mahkua tuohon...



Meni nyt vähän ohi aiheen tuo äippälomaselostus mut toivottavasti ei haittaa ketään... Mulla tää selkä meni tosi pahaksi perjantaina ja sainkin sitten vahvoja särkylääkkeitä jotta pääsin ylipäätään liikkumaan. Syy tosin ei ollut töissä vaan torstain kuntoutuksessa, mä käyn sellaisessa lämpimässä altaassa kelluntaliivin kanssa jumppaamassa ja siellä on tosi vaikeeta tunnistaa koska tekee " liikaa" . Joten kostautuu vasta sitten seuraavana päivänä jos kostautuu... Mutta itse toivoin saavani jatkaa töissä edelleen, mähän teen vain 15h viikossa nyt. Ja mielestäni olen yhtä kipeä vapaapäivieni jälkeen kuin 4h työpäivien tai ero on ainakin hyvin pieni. Lääkäri oli sitä mieltä että saan tietysti yrittää ja soittelen vaan sitten jos ei siitä mitään tule. Tuskin olen töissä tuohon 16.4 asti mutta ehkä ekan viikon huhtikuusta kuitenkin.



Ja Hendun kyselyyn vastaan että todellakin toivoisin jo saavani tämän masuvauvan syliin!!! En oikeastaan ole kokenut mahaa rasittavaksi, se on tosi pienikin mutta nää selkäkivut ja liitostouhut on ollut jotain niin järkkyä että näistä haluan eroon asap!! Esikoinen ei täälläkään vielä paljoa masusta ymmärrä, sanoo kyllä että siellä on vauva mutta eihän tuo 2-vee muuten oikein tiedä mitä se tarkoittaa. Ja kuten Burden (?) Heidi, niin meilläkin esikoinen melkoisesti tökkii mahaan... Ei onneks tee kipeetä ja varon tietysti ettei lyö tms mutta muuten mielellään nojailee mun masuun jne *söpöä*



Mä lähdenkin tästä iltapäiväksi töihin, mukavaa viikon alkua kaikille huhtimasuille!!



Emmis 31+2 ja poika 01/06

Mikä se lie kun niin kiireisenä pittää, ettei ole ehtiny kirjottelemaan. Kutakuinki lukasin teän kirjottelut läpi ja seki ottaa aikas tovin, ku juttua tuntuu riittävän :), mukavaa!

Synnytyssuunnittelukeskusteluki on nyt käyty viimevkolla Haikaranpesässä ja kovasti toiveissa kyllä on, että kaikki menis niin hyvin että sinne siis pääsis (sinne kun eivät ota kun täysaikaisia perusterveitä normisynnyttäjiä). Unohin sitten neuvolan olevan samaan aikaan tämän synnytyssuunnittelun kanssa, kun sieltä synnäriltä aikaa soittelivat, joten tulee tässä nyt 3vkon tauko neuvolaan, mutta eipä tässä ole mitään kummempaa voinnissa valittelemista, joten ei liene haittaa mitään. Terkkari kyllä vielä viime neuvolanki jälkeen ois ottanut mut seuraavan kerran vasta 1kk:n päästä, mutta osasimpa sitä vähän ihmetellä teän muen juttujen perusteella ja sittenhän tuo ite tarkistettuaan tiedon huomasi höpöttelevänsä. On ollu vähän monenlaista ohjelmaa, esikoisen neuvolaa ja lääkärireissua ja hammaslääkäriä, kylästelijöitä ja sensemmosta, tuntuu ettei tavallisia kotipäiviä ilman sen kummempaa ohjelmaa ole ollu pitkään aikaan. Mutta on se oikein terveellistä, että tässon vähän muutaki mietittävää mammalla, ku oma napa! Kodinhoitohuoneeseenki päätimmä hommata vielä pari kaappia lisää (ja niitä samoja vielä onneksi sattu saamaanki), että mahtuu vähän enämpi käyttövaatetta sinne, niin ei tarttis kahen kerroksen välillä niitä vaatteita yhtään isommin roudailla.

Masu tuntuu nyt jo niin isolta, että miten se tästä vielä yli kk:n kasvettuaan voi mahtua mihinkään.... Ei mun SF mitta tosin ole ollenkaan yläkäyrillä, mutta jotenki se vaan tuntuu isolta. Tosin nyt lauhemmilla ilmoilla on päässy kävelemään keveämmällä varustuksella ja huomannu, että osa aiemmasta kankeuesta on ollu aivan vaan miehen jättimäisistä toppahousuista ja rahnustavista talvikengistä johtuvaa. nyt mie saatan ajoittain jopa ihmetellä, että onkos masu kokoanaan hävinny, ku kävely on niin keviää...

VOIMIA ja urheaa mieltä kaikille teille, joita liitos&/selkäkivut on tekemässä hulluksi tai liikuntakyvyttömäksi!!! Mun selkä koki hurjan kohennuksen ku ostimma sänkyyn uuet patjat ja SÄÄDETTÄVÄN SÄLEPOHJAN (jollasia en tienny ees olevan olemassa ilman tylsiä moottorihässäköitä). Samarinin juonti iltasin on melkein historiaa, ku pääty on ihananverran korotettu ja näitä mun kurjia laskimoita hellii myös vähän ylöspäin sääjetty jalkopää. Ah mikä autuus ja kuitenki alle 90¿ elämänlaadusta( se pohja),suosittelen pistäytymään IKEAssa muitaki, joien yöt tuntuu tuskasilta. Nyt kyljenkääntöki on suhteellisen helppoa ja näppärää.

Ai kun tuo valo sitten jaksaaki virkistää mieltä! Tosin se myös pakottaa toimimaan tuon ikkunanpesun suhteen, yritän viimein tänään alottaa pesu-urakan keittiönikkunasta. Ikkuna päivässä periaatteella saisin optimistisesti aatellen nuo pestyä kuukauessa... Tosin meneehän tuommosia pikkusia tieten useampiki samoilla tulilla, mutta kyllä tuo alotus meinaa ahistaa ku on eessä melkonen urakka.

Olimpa huojentunu, ku Emmis ja Browniette kirjotteli, että meinaa olla voimat poies ajoittain uhmakkaien 2v esikoisten kanssa! Meillä nimittäin menee päivisin useampi tovi aivan tyhjänpäiväsiin käpinöihin -ja ai että se syö naista.... Oon oikein ihmetelly, että miten kummassa en kärsi verenpaineista, senverran tuntuu löytyvän tästä mammasta kierroksia, ku ottaa päähän aina samat uhmailut. Joo, mutta terveen lapsen merkkihän tuo on. Vähän vaan mietin, että onko tilanne samanmoinen vai kahta kauhiampi sitten vauvan synnyttyä. Eniten mun mietteitä taitaa just viiä tämä kahen lapsen kanssa elettävän arjen pöyritys, seku on se uus juttu tämän raskauen jälkeen. Silti koitan muistuttaa itelleni, että aivan omanlaisensa pakkaus sieltä masusta putkahtaa jokatapauksessa, että arki voi olla sitämyötenki kovin toisenmoista ku esikoisen vauva-aikaan.

Voimia työhommien loppurutistuksiin kaikille työssäkäyville!

Ja hyvää lepoa ja hellää huolenpitoa kaikille krempoista kärsiville!

Kyllä sitä nyyttiä jo alkaa kaipailla pikkuhiljaa syliin tuolta masusta työntelemästä, vaikka nuo eellämainitut jutut vähän hirvittääki. Toisaalta on malttamatonki olo sen suhteen, että pääsis taas opettelemaan tuota vauva-arkea. Sitä mie vähän pelkään, että meillä menee aina ikuisuus aikaa päästä liikkeelle isommalla kokoonpanolla, ku tuon meän verkkasentahtisen tyttösen liikenteeseen saaminenki tuntuu vievän pienen ikuisuuen... Vielä tässä ehtii hetken harjottelemaan nopsempia lähtöjä!

No nyt pitää oikiasti mennä ja alkaa ikkunanpesuun ettei taas jää!

Hymyterkuin ja kaikkea hyvää ja kaunista toivotellen Hanna, masuasukki 33+1(?) ja isosisko 2v päikkäreillä

Niin sitten innostuin kevätauringosta tänään että jumppasin parvekkeelle parveke-lepotuolin ja pöydän ja köllöttelin siellä sitten villatakki päällä ja tohvelit jalassa aamupäivän auringossa! Ja ihanaa oli, vaikka olikin aika ähellystä saada se painava puutuoli sinne. Ei oo taidettu meillä aiempina vuosina ihan helmikuussa vielä parveketta sisustaa =) .



Maha on möyrynnyt täälläkin, tai oikeestaan se on vaan herkistyny.. Käytän hyla-tuotteita, mutta joskus syön tavallista jugurttia, rahkaa tms. eikä yleensä tuu mitään. Nyt ei maha kuitenkaan kestä yhtään tavallisia maitotuotteita, jota en raskausdementian ;) takia kuitenkaan muista..! Ja sitten möyryää!



June77 kysyi synnytysasennosta. Minähän ensimmäistäni odottelen, että en tiedä miten sitten itse tilanteessa käyttäydyn, enkä halua myöskään suunnitella synnytystä kovinkaan paljoa etukäteen, kun ei kuitenkaan voi ikinä tietää miten kaikki menee¿ Mutta! Jos kaikki menee hyvin, ja esteitä ei ole, niin luuulisin haluavani ponnistaa jakkaralla. Tämä siksi että pysty synnytysasento vaan tuntuu paljon luonnollisemmalta kuin makaava/ puoli-istuva. Kyykky kuulostaisi kaikista parhaalta, mut en usko jaksavani olla kyykky-asennossa niin pitkään, jakkaralla saa kuitenkin istua ja nojata mieheen ja silti on ponnistussuunta alaspäin. Sängyssä sais tietty maata jos on tosi väsyny, mut mun on vaikeaa kuvitella ponnistamista siinä asennossa.. ikään kuin ¿väärään suuntaan¿ ..



Oli varmaan jotain muutakin mitä mun piti kommentoida, mut enpä muista enää!



-vanilja ja masu rv 33+5

Täällä susirajalla sataa taas lunta.. Auto näyttää varmaan kohta enemmän iglulta, kun lähden huristelemaan kouluun päin.



Eilen oli neuvola ja verenpaineet oli ihan kunnossa. Hb oli hurjat 109 (viimeksi 106, eli rautaa saa napsia jatkossakin), sf-mitta 31 ja vauva köllötteli edelleen pää alaspäin.



Muillakin tuntuu olevan uhmiksia.. Meillä 2,5-vuotias pikkukeisari ei halua olla mistään samaa mieltä ja kaiken tekeminen on vaikeaa. Kauhulla mietin, että mites sitten kun äidin aika menee pitkälti vauvalle ja uhmis haluaa kuitenkin huomionsa..?



Enää kaksi päivää koulua!

Lillero ja hippunen 31+4

Kyllä hieman kesti pinoutuminen tällä viikolla, kun on ollut ulkona niin hieno ilma ettei koneelle ole kerinnyt ;) Tänään ollaan kotosalla. Koko alkuviikon ollaan oltu heti aamusta neidin kanssa liikenteessä (kerhossa & ostoksilla yms), huomenna mennään kyläilemään sukulaisten luo ja näyttämään 1v kuvia.



VivaS:lle & burde:lle kiitokset Viivin onnitteluista. Onneks ne synttärit on nyt vietetty, oli se vanhemmillekin aika rankkaa koko viikonlopun kestitä vieraita eikä siinä synttärisankarikaan paljoa ehtinyt päivisin nukkumaan. Ja tekipä tuo pikkunen vielä synttärilahjakseen 2 poskihammasta yhden yön aikana ja lisää näyttäisi olevan tuloillaan =D



Eilen soittelin KELAankin, kun katsoin että paperit on toimitettu viimeinen päivä sinne eikä vieläkään ole mitään tapahtunut!! Siellä sitten puhelimessa ollut mies sanoi, että päätökset tehdään nyt vasta sillon 30pv ennen laskettua aikaa elikäs kuukauden verran saan vielä äitiyspakkaustakin odottaa :( Viimeksi se tuli jo 2 viikossa vaikka laitoin hakemukset heti eteenpäin kun raskaustodistuksen sain.. No, ehkäpä saan sitten vm2008 pakkauksen. Mitenkäs te muut oletteko saaneet uuden vai viime vuoden pakkauksen nyt?



Mulla seuraava neuvola 12.päivä ja tähän sekä edellisen käynnin väliin tulee 3 viikkoa. Uudelleensynnyttäjänä ymmärrän tilanteen, kun kerran meillä kaikki ok. Esikoisesta ravasin melkein viikon tai alle välein, kun oli proteiinit koholla. Nyt siis hyvä näin ja lopussakin mennään ilmeisesti 2 viikon välein laskettuunaikaan saakka.



MASUN/ASUKIN NIMEÄ oli kysytty. Meillä ei mitään nimitystä masulle ole vaikka tuntuukin isolta ja ahdistavalta jo, mitenkähän vielä jaksaa sen 2 kk tätä kantaa? Onneks kevät on tuloillaan niin saa vaatetusta keventää, ehkä se helpottaa pikkusen. Asukkia kutsutaan leikkimielisesti Wagneriksi.



SYNNYTYSASENTOna en henk.kohtaisesti osaakaan ajatella muuta kuin tuota normi puoli-istuvaa/makuuasentoa, koska siten synnytin esikoisenkin ja oli helppo niin. Taisin muuten kyllä ensimmäiset ponnistukset ponnistaa kontallaan.. En ole varma. Nyt katsotaan mitä tuleman pitää.



Jaahas, täytyy mennä antaa pikkuselle ruokaa ja laittamaan päikkäreille. Hyvää loppuviikkoa kaikille ja mukavia ilmoja joka suuntaan!

t.Ufa (huomenna 32) & Viivi 1v

kovasti oli täälläkin tullut yön aikana lunta. tuollaista nuoska verisoita eli kovin raskasta. Pakkasta ei paljoa ole kun räystäiltä tippuu vesi. On ihan keväinen fiilis ollut kun pari päivää ollaan auringon paisteestakin saatu nauttia.



Äippälomaa siis virallisesti mie jo vietän eli viime viikolla korkkasin tuon. Kyllä on ollut paljon virkeämpi mieli kun ei ole tarvinnut itseään töihin raahata. Aamulla voi maata hieman pitempään ja päiväsaikaan lepäillä kun siltä tuntuu. Selkä vaan on edelleen jumissa, ettei jaksa kauaa kylllä jalkojen päällä olla. Ja yöt on tuskaisia kun lonkkia särkee... Mä olisin kyllä jo ihan valmis tästä masusta luopumaan ja vaihtamaan sen vauvaan. Kovasti toivon, että pysyttäisiin tuon lasketun ajan lähimaastossa, siilä jos tämäkin menee pair viikkoa yli kuten edellinen niin taitaa kroppa olla tosi kovilla. Vauvalle ei kyllä ole vielä mitään valmiina, jotne ei nyt ihan vielä tarvitsisi maailmaan putkahtaa. Ensi viikolla ajattelin aloittaa kaappien raivauksen vauvan vaatteille sekä vaatteiden pesun ja työhuoneen muuttamisen vauvan kammariksi. Pikku hiljaa ...



Synnytysasennosta on ollut puhetta. Mä en tole sitä sen enempää miettinyt. katsotaan nyt sitten miten tuo synnytys etenee ja mikä tuntuu parhaimmalta silloin.



Mun masuasukki on epäviralllisesti mokkula. Varsinaisia oikeita nimiä vauvalle olen mielessä pyöritellyt, mutta vielä ei varmaa nimivalintaa olla tehty. Katsotaan nyt sitten kumpaa sukupuolta tuo mokkula on ja onko yhtään mietittyjen nimien näköinen. :)



Mutta mie lähden täsät kaupungille lounastreffeille kamun kanssa ja josko sitten löytäisi vielä jotain rahareikiä sen päälle ... :) jatkoja!



Jo-an rv 35 + 2

Masun nimestä on ollut puhetta. Ei meillä tälle pesupallolle ole sen kummempaa nimeä, kun on niin pitkään puhuttu esikoisen antaman nimen mukaan " Veera-vauvasta" . Eli meillä nimi tulee sisällön mukaan. ;-) Itse saatan välillä veistellä " patista" , mutta ei sitä nimitystä kukaan muu käytä.



Synnytysasennoksi minä haikailen sitä jakkaraa. Piti jo viimeksi siinä vääntää, mutta meni petihommiksi lapsiveden vihreyden takia. Muita vaihtoehtoja voisi olla kyykky tai jotenkin sänkyyn nojaileva asento. Uskoisin reisilihasten kestävän kyykyn, sillä viimeksi ponnistusvaihe oli vaan 12 min ja eiköhän mene nyt nopeammin. Ja kyykkyjä on treenailtu taas viimeksi eilen. Nyt on kankut ihan jumissa, kun jumpassa oli uusi ohjelma ja kyykkysarja oli sellainen, että pakarat huusivat hoosiannaa alta aikayksikön. Tartteis varmaan venytellä tänään, mutta se hoituu, jos jaksan vielä esikoisen lätkätreenien jäljeen vääntäytyä joogaan.



Kävin hakemassa kollegalle läksiäislahjan ja samalla löysin kevättakin. Ostin huvikseni kirkkaanpunaisen, joka on malliltaan semmoinen, että tämä mahakin mahtuu mukaan. Ei maksanut kuin 50 egeä, joten vähän vähäisempi käyttökään ei haittaa. Mulla on ennestään kaapissa pari valkoista takkia, mutta niistä toinen on mun " läskivuosilta" ja on liian suuri jopa masun kanssa ja se toinen taas niin kapoinen, ettei siihen varmaan mahdu kuin kuukausi synnytyksen jälkeen.



Mmmm, täytyy koittaa keksiä jotain tekemistä, kun kolmelta on seuraava palaveri ja siihen saakka pitäisi notkua. Taidan kipittää talousosastolle etsimään Kauppalehteä, kun siinä on kuulemma armaan siippani haastattelu.



Winku ja Veera, 33+2

Me täällä mun äidillä remontti-evakossa.. :)

Tinhottavan remppa-firman pistivät asialle.. sain aikamoiset haukut eilen kun menin kyselemään noista home-jutuista. Vanha äijä oli päättänytkin että ei siellä hometta edes ole!! (hyvä kun vikas koko seiniä..) hänen selitys oli että likaa ja liimaa ne on.. Just just. että hieman tyhmänä mua pitää siis! Ja remonttimieskin oli sitten vaihtanut kantansa että ei yhtäkkiä ollut hänkään varma että mitä se oli.. ainut joka myönsi että kyllähän se nyt hometta on oli sellanen mukava vanha pappa joka sitä remonttia oikeesti tekee (eli näki sen!) Mutta ei kai tuolle enää mitään voi tehdä.. todistusaineistotkin on hävitetty. Mutta tuosta ukosta meinaan kyllä valittaa johonkin,ei varmasti ollut asiallisia hänen puheet.. Sori,tää ei nyt mitenkään liittynyt aiheeseen, pakko vaan parkaa kun ärsyttää!!! :D eli siis minkäänlaista eristämistä tms ei tapahtunut meillä,ovi auki siellä seiniä revittiin. Senpä takia en uskaltanut siihen jäädäkkään.



Mutta muihin aiheisiin :)



Synnytys-asentoa mietitty.. Mä haluaisin synnyttää jakkaralla jos se vaan mitenkään mahdollista. Esikoista ponnistin puoli-istuvassa ja eihän hän sieltä mitään ulos tullut ilman imukuppia sitten.. Mutta toisaalta en kyllä muista että miten kamalan väsynyt sitä siinä vaiheessa oli,että kykeneekö sitä ylös sängystä nousemaan. Noh,se pitää katsoa sitten!



Kävin maanantaina sielä pelkopolilla,ja oli kyllä tosi hyvä käynti! Mukava kätilö joka olikin eka joka otti tosissaan mun asiat,jo se tuntu hyvältä! Hyvin vastaili ja selitti kaikki mitä vaan keksin kysellä. Ja lääkärin seurantaankin pääsen nyt tuota vauvan kokoa seuraamaan ja muistakin jutuista puhumaan. Lääkäri-ajan sain 10.3. että ei ole kauan siihenkään :) Ja sitten samalla taas tuon kätilönkin kanssa pääsen puhumaan. On kyllä tosi hyvä idea tuollainen pelkopoli. Uskon ainakin apua saavani noista käynneistä. Ekankin kerran jälkeen jo oli niin huojentunut olo!



Onkos muuten muitten vauvoilla usein hikkaa? :) tuli vaan mieleeni kun mahassa taas hikka just,ja on tosi monet kerrat päivässä! Tytöllä muistaakseni oli paljon harvemmin.



Mutta keskiviikon jatkoja kaikille!!



Viva ja masu 31+1 (jolla ei ole kyllä mitään nimeä.. :))

Tosi kiva loskakeli tääällä etelässä. Kun aamun hämärässä vilkaisee ulos ja näkee maan valkoisena niin on miltei onnensa kukkuloilla kuin pieni lapsi. Todellisuus sitten lyö päin näköä kun avaa ulko-oven ja kuulee veden lorisevan kaikkialla. Mälsää.



Töissä tokavika päivä ja työkaverit yllättivät tulppaanikimpulla ja ihanalla vauvanvaatekerralla. Hassua. En yhtään osannut odottaa mitään huomionosoituksia kun olen keikkafirman kautta töissä ja tuollakin vain puoli vuotta. Mutta on ollut kerrassaan mahtava työpaikka ja upea porukka ja vähän outo olo oli sulkea ovi viimeistä kertaa. Huomenna siis virallisesti viimeinen päivä, mutta sen teen eri toimipisteessä. Sitten alkaa mammaloma :) Pitää keväällä kierrättää muksu sitten näytillä useammassakin paikassa.



Masujen nimistä oli puhetta. Meillä tämä on alien. Yrittää todella hurjan näköisesti tulla vatsanpeitteiden läpi ulos aina välillä. Muksu on se toinen nimi mitä julkisemmin käytämme.



Synnytystavasta kanssa keskustelua. Olen ajatellut jakkaraa, mutta näin ensikertalaisella kaikki päätökset tehdään vasta h-hetkellä kun ei oikein ole tuota kokemuspohjaa mille päätöksiä rakentaa.



Siellä idemmässä suunnittelitte jo treffejä. Miten on, onko pk-seudun Hippusilla intoa kokoontua aikaansaannostemme kera joskus keväämmällä? Tai vaikka aiemminkin. Olen ihan pihalla siitä että miten äitiysloman käytän ennen synnytystä. Vapaa-aikaa on mutta mitä ihmettä sillä tekisi. Neuvokaa te kokeneemmat! :)



pumpulipingu 33+5