Tyhmän äidin tunnustukset

Esikoisen kanssa luulin tietäväni miten asiat tehdään " oikein" ja tuhlasin ihan älyttömästi aikaa hankkimalla tietoa eri kehitysvaiheista ja antamalla virikkeitä ja juuri oikeanlaisia leluja ja luin melkein hysteerisesti loruja ja harrastimme vauvan kanssa.



Tulin melko nopeasti uudestaan raskaaksi enkä ole jaksanut " panostaa" kuopukseen samalla lailla kuin esikoiseen (ja en kyllä jaksa hössöttää enää esikoisenkaan kanssa samalla lailla kuin ennen:) mutta ihme ja kumma:

Kuopus kehittyyn ihan samaa tahtia kuin esikoinenkin, ehkä jopa vähän nopeammin! Ilman jumppausta tai baby einsteineja... ja ihmeellistä kyllä vaikuttaa tyytyväiseltä kun saa välillä olla ihan omilla tutkimusmatkoillaan ja katsella keittiön kaappien sisältöä ilman että äiti järjestää ohjattua toimintaa.



Olin ottanut kyllä hirveästi itselleni kunniaa lapsen kehityksestä mutta nöyräksi vetää ja on vähän hölmö olo...