Lue keskustelun säännöt.
Paha mieli PAPA-riidasta miehen kanssa ;(
25.02.2008 |
Voi vittu miten itkettää, tuli täältä mieleen että vois olla hyvä käydä papassa pitkästäaikaa, kun en oo vuosiin käyny, ja on mies vaihtunu välissä muutama vuosi sitten.
Sanoin miehelle näistä ajatuksista ja hän alkoi raivoamaan että en ole voinut häneltä sitä saada, koska ei ole ollut minkään saastaisen kanssa, hänen exänsä on kuulemma aina ollut puhdas ja vaikka mitä, ja huusi että minun huoramieheni on varmasti sen viruksen tartuttanut jos sellainen multa löytyy.
Yritin itkeä ja selittää ettei se ole mikään sukupuolitauti, hän vaan raivosi, aikoo huomenna mennä otattamaan kaikki tautitestit itsestään kuulemma synttärilahjaksi mulle että sitten tiedetään ketä syytellä.
Sanoin että sen papillooman voi saada muutenkin kuin yhdynnässä, että minun olisi hyvä käydä siellä testissä, hän vain huusi että ei halua olla kanssani missään tekemisissä ennen kuin ne tulokset on tullut.
Ja korosti koko ajan miten exä kävi vähän väliä papakokeessa ja aina oli puhdas, oli kuulemma vielä viimeisimmän yhdynnän jälkeenkin käynyt ja kertonut että puhdas on.
No hyvä, sanoinkin että hyvä ja anteeksi että " epäilin" hänen exäänsä, yritin selittää että en tarkoittanut mitään saastaista tautia, vaan että kun exä on kuitenkin 30 v nainen ja muutaman kerran synnyttänyt, että hänellä voisi biologian puolesta olla jotain solumuutoksia ollut tms,
mieheni vaan huusi ja nyt lähti eikä aio ottaa minuun enään yhteyttä ennenkuin tulokset on selvillä.
ITKETTÄÄ.
Kommentit (57)
Vierailija:
uskon kyllä että rakastaa minua, mutta täytyyhän hänen ajatella joskus että mun ei ole hyvä olla näin.Ap
Ei hän sinua ajattele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huolehtii minusta ja lapsestani, auttaa kaikessa ihan pyytämättä, meillä on hauskaa, nauramme yhdessä, hän huomioi minua pienin lahjoin ja elein, paijaa paljon ja kertoo miten olen hänen elämänsä rakkaus ja kuinka haluaa muuttua ja että voimme joskus muuttaa yhteen ja mennä naimisiin.
No muutuiskin sitten. En tiedä.
ap
Eivät ole eivätkä sellaisiksi tule. Eroa, jos et itsesi takia niin ajattele lastasi! Tulee uusi raivokohtaus ja taas uusi, uusi, uusi.
Miten vanha lapsesi on?
Niin ja tuli vielä mieleen, että jos mies on oikeasti bipolaarinen ja tarvitsisi kaksisuuntaiseen tasaavaa lääkitystä, niin tuo masennuslääkitys saattaa aiheuttaa sen, että tulee noita maanisia vaiheita aina vaan enemmän ja enemmän.
Kuka ne tasaavat lääkkeet määräsi? Miksei mies suostu niitä syömään? Ihan vähin mitä mä vaatisin noin sekon miehen kanssa olisi se, että niitä lääkkeitä käytetään mitä lääkäri määrää! Mutta bipolaarisissahan ei ole juuri koskaan mitään vikaa itsensä mielestä.
Eittämättä tuli tuosta kivijutusta mieleen Matti Nykänen.
" On kaksi osaa ihmisiä. Joku vetää huumeita, joku urheilee, joku vetää itsensä loppuun ja joku vaan nukkuu. Minä kuulun siihen porukkaan, joka nukkuu, urheilee, rakastelee ja hakkaa itseään ja voipi olla, että siinä joskus osuu toiseenkin ihmiseen."
Mervi voinee kertoa sitten tarkemmin, että miten usein vahingossa voi osua toiseenkin...
toiset lääkkeet mies suostui siis hakemaan mutta myöhemmin määrättyjä ns rauhoittavia eli Ketipinoria mies ei huolinut. Ei diagnoosi ole masennus vaan joku ?suuntainen mielala tai jotain, en muista kun mies niin erikoisesti selitti sen etten muista, ei kuulemma ollut ymmärtänyt selvästi itsekään mitä lääkäri oli sanonut.
No, ainakin nuo ekat lääkkeet on auttanut jonkun verran,
minä olen tässä muutaman viimeisimmän kuukauden vaatinut ja pyytänyt miestä hakemaan myös ne tasaavat, mutta ei oikein ole halukas, ei usko että ne auttaa kun ei se lääkäri tajunnut oikein häntä eikä hänellä ole sellaista mihin ne lääkkeet on.
En vastannut siihen hänen rakkausviestiin minkä laittoi äskemmin, muuta kuin että " hae ne lääkeet, jos et minkään muun niin edes minun takiani" . Hän vastasi, että lataa parhaillaan netistä mulle tai meille jotain leffaa mikä voidaan yhdessä katsoa, on kuulemma kehuttu hyväksi.
Tuohon en enää vastaa mitään, ei kiinnosta edes mitkään elokuvat nyt eikä huomenna.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille, että katsotte uudestan parin vuoden päästä jos hän on täysin parantunut todistettavasti. Sun ei tarvitse eikä todellakaan kannata tai pidä olla mukana tässä " toipumisprosessissa" .
Mies ei rakasta sinua, eikä osaa ajatella nyt normaalisti. Hän on selvästi jotenkin häiriintynyt ja sinä vain säälistä tai pelastamisenhalusta hänessä riiput..
Toivon todella, että pidät nyt puolesi ja lopetat suhteen, ja näköjään tällä palstalla on monta muutakin samoin ajattelevaa.
Ymmärrän, että miehessä on ihanatkin puolensa, mutta kiistatta ne jäävät noiden huonojen puolien alle. Ajattele turvallisuuttasi. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siellä latailee jotain elokuvia teitä varten :/
Ei siis selvästikään ollenkaan ymmärrä sinun asemaasi eikä itseään tai tekojaan. Elää jonkinlaisessa haavemaailmanssa " no niin nyt kaikki on taas hyvin ja elämme onnellisina yhdessä" ..
Ei kannata antaa turhaa toivoa. Tuo on juuri sellainen tyyppi joka sitten alkaa kiristää itsemurhalla ja tulee hakkaamaan ovia. Mitä pikimmin ja selviten eroon sitä parempi.
voitko tällä hetkellä kuvitella eroavasti miehestä? Varmasti raskas ajatus ja kauhistuttava senkin takia, miten mies reagoi ilmoitukseesi. Mutta ajattele rehellisesti, eikö vaihtoehto eroamiselle ole vielä pahempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on, ota avain pois tai vaihdata lukot!
eikä ole koskaan raivossa tullut edes ovelelni hakkaamaan jos olen kieltänyt tulemasta.
mulla on nyt vaan niin paha olla, haluaisin jaksaa jättää hänet, mutta totta, pelkään mitä hänelle käy jos jätän hänet, pelkään mitä hän tekee (ei kuitenkaan minulle tai lapselleni), minä vain pelkään ja pelkään ja pelkään nykyään :(
Mutta en usko että jaksan ja pystyn häntä jättämään, tämä riita ei todellakaan ollut pahimmasta päästä, harvemmin vaan minuun sattuu näin, yleensä osaan vaan ajatella että se on vain riehumista joka kyllä taas loppuu ja sitten meillä on hyvä taas. Niinkuin varmaan nytkin taas käy.
Mies on minulle todella tärkeä ja lapselleni, ja hän on sanonut etä jos jätän hänet, en enää koskaan tule näkemään häntä, että hänen elämänsä on siinä eikä kestä enä milloinkaan nähdä minua, ei voi olla vain kaveri koska rakastaa minua liikaa.
Ja koska mies on minulle rakkaan lisäksi myös paras kaverini ja todella tärkeä tuki muuten yksinäisessä elämässäni, en oikein haluakaan olla ilman häntä,
tai en halua että hän on tuollainen, mutta sellainen millainen hän oli ihan alussa, ennen tuota raivoamista.
Hän kuunteli minua ja riidat (ainoastana oikeastaan se pettäminen) saimme _puhuttua_ aina, ilman raivokohtauksia, ilman huutoa, ilman verta ja hajonneita ovia, seiniä, kännyköitä, tietokoneita, huonekaluja, auton ikkunoita ja silmälaseja ja vaikka mitä.
No, jos mies nyt vaikka hakisi ne toisetkin lääkkeet ja jos ne vaikka alkaisi vaikuttaa, ei oikein tunnu muutenkaan oikealta jättää toista sairauden vuoksi, ei hän itse ole sairauttaan valinnut, jos tuo nyt siitä johtuu eikä ole aiemmassa suhteessa ollut, ei varmaan ainakaan noin pahaa uskoisin,
haluaisin niin ja toivoisin että mieheni parantuisi ja meillä olisi kaikki hyvin. Ehkä parasta jos saisin voimaa olisi pitää vähän etäisyyttä nyt, katsoa jos ne lääkkeet alkaisi vaikuttaa ja mies hillitsemään raivokohtauksiaan. Sen olen sanonut että jos lapseni yhdenkin kerran joutuu näkemään tällaista, jos hän yhdenkin kerran pelästyy ja itkee miehen vuoksi, on suhde todella ohi.
Ja se on, sillä olen aiemminkin lapseni takia tehnyt isoja ratkaisuja, sitä en epäile etten jättäisi miehen heti jos lapseni kärsisi suhteestamme.
Mutta nyt tuntuu että minun täytyisi jaksaa olla miehen tukena, hänellä on ollut kuitenkin todella vaikeaa, olen huudattanut hänet ihan loppuun silloin sen pettämisen vuoksi, hän ei enää jaksa puhua siitä ja hajoaa heti jos tulee puhetta tai jos huomaa että muistan sen.
No, kiitos teille jokaiselle kun jaksoitte kuunnella mua, mulla ei ole ketään muuta kenelle puhua mitään todellisista murheistani ja olen muutenkin niin yksin, mieheni tavattuani on ystävät ja kaverit pikku hiljaa jääneet ja olen niin yksin ja en oikein jaksaisikaan tavata säännöllisesti ystäviä tai sukulaisia, mieheni kanssa menee niin paljon aikaa ja voimaa, mutta ehkä tämä helpottaa jokus, toivon.
KIITOS SIIS TEILLE KUN KUUNTELITTE!! :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse swanot että joudut pelkäämään... Mies saa hallitsemattomia raivokohtauksia.. Ikinä ei tiedä mitä seuraavaksi käy. Koet että on sinun hommasi olla hänen tukenaan. Miksi?
Minäkin ajattelin noin joskus teini-ikäisenä, mutta nyt aikuisena jo ymmärrän, ettei minun kuulu elää elämääni peläten ja murehtien toisen puolesta.. Uhraten lasteni turvallisuuden ja tasapainoisen äidin. Se ei ole oikein.
Lapsesiko ei ole koskaan joutunut näkemään tuon miehen raivoa tai sinun pahaa oloasi siitä johtuen? En usko että lapselle on kovin hyväksi tällainen.. ei nuo kohtaukset nini vain lopu. Ei ihminen muutu tuosta noin vain.. Sanat ja lupaukset ovat vain sanoja. Kyllä ne sulosanat on ihania ja ne kaikki halit ja muut, mutta ne ovat vain sitä lumetta kaiken muun päällä. :/
Oiekasti harmillista, että aiot jatkaa ja toteat vain, että " pian taas kaikki on hyvin..." .. jep seuraavia raivokohtauskia ja pelkoa odotellessa.
Juuri tismalleen samoista syistä vaimot aina palaavat hakkaavien miesten luokse. " ei se oikeasti ole sellainen, se opn vain sairaus.. ei se tajua mitä tekee. Hän tarvitsee nyt tukea, ei hänellä ole muita kuin minut..." jne. Tekosyitä kaikki.
Kuulostaa pelottavasti ex-mieheltäni. Olin aivan onneton, pelkäsin. Lopulta sain voimia uskaltaa jättää hänet... Onneksi!!
Sanoit, että kaikki ystäväsi ovat kadonneet sen jälkeen, kun tapasit miehen... mietipä miksi ystävät ovat kadonneet?
Minullakin " katosi" ystävät... ex ei " antanut" tavata heitä.. ei nyt suoraan kieltänyt, mutta jos jotain ystävää kävin tapaamassa, alkoi sairaalloinen mustasukkaisus. Mies epäili heti, että olin oikeasti pettämässä jne. Lopulta en enää tapaillut ystäviä. Eron jälkeen sain ystäväni takaisin. Heistä jokainen oli nähnyt pahan oloni.. mutta tukea en heiltä saanut, kun exän takia en voinut enää tapailla heitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
normaali toimenpide gynellä. Se ei todellakaan ole mikään tautitesti. Siinä näkyy siis solumuuokset, joita VOI aiheuttaa kondylooma tai klamydia, mutta voi tulla muutenkin.
Ihan aikuisten oikeasti, jos papa-testi tehtäisiin vain, kun epäillään sukupuolitautia, niin minkä helvetin takia esim. mun äiti kävi siinä joka toinen vuosi? Ihan oli naimisissa turvallisesti isin kanssa melkein 30-vuotta... eikä takuulla kummallakaan ollut muita. Papa-kokeessa ei myöskään näy muut sukupuolitaudit kuin kondylooma ja klamydia. Nämäkin käsittääkseni vain siinä tapauksessa, että ovat ehtineet aiheuttaa niitä solumuutoksia.
Siis papa-testi tehdään ihan naisen oman terveyden vuoksi. Älkää nyt hyvät ihmiset laiminlyökö tuota! Se on tärkeä testi ja on tärkeää, että se tehdään väh. joka toinen vuosi.
Nimimerkillä kokemusta omaava... papa lk 3 melkein kymmenen vuotta sitten ja yhä käyn kerran vuodessa papassa. Mieheni tietää tämän ja ymmärtää, ettei kyseessä ole pettämisepäily, vaan huoli minun terveydestäni.
Sitten, mitä tuohon mieheesi tulee, niin ajattele nyt lastasi. Ei tuollainen ole todellakaan tervettä. Sinulla ei ole velvollisuutta jäädä tukemaan miestäsi, jos hän käyttäytyy noin. Mä kanssa lähtisin veikkaamaan, että tuo hyvin todennäköisesti pahenee. Itse en ainakaan ottaisi sitä riskiä, että lapseni joku kerta onkin välissä, kun mies " yrittää satuttaa itseään" .
Ymmärrän kyllä, että sinusta tuntuu pahalta. Mies ei ole terve ja monet ajattelevat, ettei sairasta ihmistä saa jättää. Sinulla on silti velvollisuus ajatella lastasi... ja itseäsi, mutta ennenkaikkea tuota lasta.
niin vaadi et se syö ketipinoria!!! se on ns. rauhoittava, ei pistä tajua kankaalle vaan " rauhittaa" raivoamisen.
se juuri tasoittaa.
itelläni on sama kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaari.
miehesi pitää hyväksyä ns. diagnoosi ja syödä ne lääkkeet.
syömätön lääke ei auta.
sinulle nyt paljon voimia.
ja muista että olet vain oman lapsesi äiti
joka naiselle säännöllisesti eikä hi**o vieköön ole mikään sukupuolitautitesti. Uskomatonta typeryyttä aikuiselta mieheltä jos ei sitä tiedä.
Sitäpaitsi tuo sun mies kuulostaa pahasti eräältä ihmiseltä jonka tunnen..hyvinä päivinä todella upea tapaus, mutta kun sairaus on pahana, aivan sekopää. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa, muttei ota lääkkeitä, koska lääkärithän ei mitään tiedä eikä diagnoosi ole hänen mielestään oikea. Eksä jätti juu, ja minkäköhän takia?
Itse en koskisi pitkällä tikullakaan. Pidän tilannettasi erittäin vaarallisena sinulle ja lapsellesi. Kerran sillä miehelläsi vielä kiehahtaa yli...
mies laittoi viestin että rakastaa minua ja haluaa naimisiin kanssani ja on minut valinnut naisekseen jonka kanssa aikoo olla lopun elämäänsä.
Minä en vaan voi nyt heti ainakaan olla onnellinen noista sanoista, koska tämä riita oli jotenkin niin kaikista turhin ja kamalin, ja minun synttärinä ja mies ei lopettanut vaikka itkin, yleensä siihen aina loppuu jos mulle tulee liian paha olla. No nyt näköjään sai raivon laantumaan ja on taas hyvä.
Mutta ei varmaan kauaa, en tiedä, aivan kamalaa. Tuohon viestiin en vastaa mitään, tällä kertaa mieheni ei voi kuvitella että kaikki on taas hyvin kun kamalien sanojen jälkeen puhuu kauniisti ja vannoo rakkauttaan, uskon kyllä että rakastaa minua, mutta täytyyhän hänen ajatella joskus että mun ei ole hyvä olla näin.
Ap