Nukkujat kukkujat - MITEN saada 4v ja 3v nukahtamaan rauhallisesti???

Kun pitäisi mennä nukkumaan, 4,5-v isosisko ja 3v pikkusisko riehuvat ja sekoilevat joko vuorotellen tai yhtäaikaa, toisiaan hereillä pitäen. Aamulla pitäisi nousta ihmisten aikaan ja ehtiä päiväkotiin (ja vanhempien töihin!), ja silloin kyllä esikoista nukuttaisi, eli hän ei saa tarpeeksi unta riehumisen takia. Kuopus kyllä pomppaa hereille aikaisin aamulla. Aikaisemmin herättäminen vain vaikeuttaa aamuja ja viivästyttää kuopuksenkin heräämistä, ja illalla rumbataan taas vastaavasti pidempään.



Esikoinen on aina ollut huono nukkuja ja olemmekin aika väsyneitä taisteltuamme nukkumaanmenosta joka siunaaman ilta jo vuosien ajan (yöheräämisistä puhumattakaan). Kuopus on toistaiseksi nukahtanut ja nukkunut paremmin, mutta puolisen vuotta sitten hänkin keksi tämän temppuilun autuuden.



Tuntuu, että on kokeiltu ihan kaikkea: iltarutiinit on (kestävät tunnista puoleentoista); iltasatu on; lohdutetaan jos pelottaa; esikoisen annetaan (tai yritetään antaa) nukahtaa yksin koska jos aikuinen on huoneessa niin hän ei nukahda; vältämme liian raskaita iltapaloja... Olemme kokeilleet siis myös nukuttaa vieressä (eivät nukahda), antaa olla hereillä jos eivät nuku (kukkuvat puolilleöin, alkavat riehua niin että turvallisuus vaarantuu, tai stressaantuvat rajojen puutteesta ihan tolkuttomiksi heräillen sitten pitkin yötä), unilaulujen soittamista (kinaavat toistensa ja vanhemman kanssa siitä, mitä kuunnellaan, tai valittavat äänekkäästi), satujen kuuntelemista (hah.)...



Ja silti joka ilta sama rumba lastenhuoneen oven sulkeuduttua. Koska iltasadusta tulee muuten tappelu, luemme kaksi satua, jotta molemmat saavat valita. Kumpikaan ei malta kuunnella toisen satua vaan riehuu vaeltaen ympäri huonetta ja terrorisoi lukemista. Kun kirjat pannaan pois, himmennetään valot ja aloitetaan unilaulu, alkavat molemmat joko riehumisleikin, kiukuttelun tai molemmat yhtä aikaa. Mielitemppuja ovat toisen sänkyyn änkeminen ja siskon " pahoinpitely" päällä makaamalla, tukistamalla, puristamalla tms.; verhojen repiminen; sängystä pois pinkaiseminen lelujen noutamiseksi; lelujen rikkominen; äidin tai isin päälle hyppääminen ja väkivallaksi muuttuva " hali" ; huutaminen, laulaminen tai muu kovaääninen toiminta; huoneesta karkailu; juuri nukahtamassa olevan siskon herättäminen keinolla millä hyvänsä; reagoimattoman vanhemman pakottaminen toimintaan tekemällä jotain, mikä on pakko estää kuten pään hakkaaminen sängynlaitaan (kovaa!) tai sähköjohtojen näpelöinti; unilelujen heittely ja sitten hirveä itkuraivari jos nukuttava vanhempi ei nouda sitä takaisin... Ja varmasti muita, jotka nyt unohdan. Ainoat keksimämme tavat lopettaa tämä käytös ovat fyysinen pakottaminen, uhkailu ja totaalinen kilahtahtaminen. Ystävällisiin, rauhallisiiin ja " aikuisiin" äänenpainoihin, saati järkipuheeseen, lapset joko eivät reagoi mitenkään tai reagoivat menemällä kikatusuhmamoodiin.



Ymmärrämme kyllä, että pitkän päälle kilahdusnukuttaminen ei ole järkevä vaihtoehto, sillä silloinhan kaikki vain stressaavat jo etukäteen sitä nukutustapahtumaa eivätkä lapset takuulla rauhoitu nukahtamaan. Emmekä siksi voi edes kuvitella jättävämme lapsia nukahtamaan kahdestaan - nehän tappaisivat siellä toisensa tai itsensä! Mutta mitä ihmettä voimme enää tehdä? ...unilääke alkaa vaikuttaa tosi houkuttelevalta vaihtoehdolta heti nuijanukutuksen jälkeen :(