Kokemuksia television pois laitosta?
...äidin kodissa, jossa lapset asuvat. Isällä on, ja lapset katselevat siellä lastenohjelmia isäviikonloppuina. Lapset saavat katsella äidin kodissa lasten dvd:itä joita löytyy ihan kivasti kirjastosta, ja olen myös hyväksi havainnut tuon ylen areenan sekä itselle että lapsille. Mutta eivät edes halua katsella niitä päivittäin, joskus saattaa mennä koko viikko niin etteivät lapset katso mitään. Ja netistä näkyy muutenkin yllättävän paljon ihan ilmaiseksi tv-ohjelmia, seurasin sieltä esimerkiksi Tanssii tähtien kanssa ohjelmaa, joka minulle on harrastukseeni liittyen spesiaalitärkeä!En ole asiassa siis ehdoton eikä tv ole mielestäni mikään mörkö kun sen käyttö on hallittua. Minusta päinvastoin lapsilla on myös oikeus tähän lastenkulttuurin osa-alueeseen. Sanoisin siis, että emme kaipaa televisiota lainkaan, varsinkin itseäni se jollain lailla orjuutti kun sitä jäi töllöttämään sen jälkeen kun lapset olivat menneet nukkumaan. En väitä, että käyttäisin tuon tv:n katseluajan silti nytkään erityisen "sivistävästi" - usein aikaa menee myös netissä surffailuun. Mutta: väitän että ne parikymmentä romaania jotka olen tv:n hylkäämisen jälkeen lukenut, olisivat jääneet lukematta jos tv olisi ollut "perheenjäsenenä".
Kommentit (11)
Minulla oli TV joskus vuosia sitten kun esikoinen oli tosi pieni eikä vielä katsonut mitään, ja kun TV sitten hajosi en tullut hankkineeksi uutta.
Alkutalvesta meillä oli siskolta tarpeettomaksi jäänyt matkatelkka pari kuukautta lainassa ja toisinaan esikoinen (pian 6v) kysyi tuleeko Pikku-kakkonen tänään ja katsoi sitten sen jos mieli teki, mutta monesti halusi tehdä jotakin muuta.
Kun analoginen lähetys pari viikkoa sitten kaapeliverkossakin loppui, lähti telkkarikin eikä sen perään kukaan meillä ole kysellyt. Luulen, että lapset ovat nimenomaan kotona tottuneet telkattomuuteen, sillä mummolassa he kyllä tapittavat sitä, aivan sama mitä sieltä tulee.
Enpä ole tullut ajatelleeksi, että telkkarittomuudesta koulussa voitaisiin kiusata, mutta toisaalta: mikäpä olisi liian pieni asia kiusan aiheeksi, jos kiusata joku haluaa.
Meillä on kotona telkkari koska mies ei voisi elää ilman sitä. Itse en katso tv:tä juuri koskaan eikä minulla ole ollut telkkaria ennen kuin menin naimisiin.
Vietämme kesäisin usein monta viikkoa mummolassa ja siellä ei ole telkkaria. On tosi vapauttavaa kun lapset eivät kinua telkkarin ja filmien perään. Kun telkkaa ei ole, sitä ei ole ja sillä selvä. Aina löytyy muutakin tekemistä eikä vieroitusoireita kesäisin tule.
Kotona lapset saavat katsoa kaksi DVD - filmiä viikossa ja sen lisäksi pikkukakkosen. Varsinkin vanhempi (5v) kinuaa päivittäin, saisiko nyt kumminkin avata telkkarin. Mitä enemmän lasten antaa telkkaa katsoa, sitä enemmän he sitä alkavat haluta. Olen yrittänyt puhua miehelle että laitettaisiin telkkari pois käytöstä, mutta hänen mielestään se ei valitettavasti tule kysymykseenkään!
Tuosta kiusaamisesta: Meillä ei ollut telkkaa kun olin itse koululainen eikä siitä kukaan kiusannut. Kiusaajat kyllä keksivät uhrin ja " syyn" kiusata ihan täysin riippumatta siitä mitä kenelläkin on ja mitä ei...
Tsemppiä telkkarittomuuden aloittamiseen!!!
T. Omama, joka myöskin haluaisi eroon telkkarista
oli niin helppo jättää laite pois muuttokourmasta.
tietokone meillä on olohuoneessa ja siitä katsellaan jotain ohjelmia ja elokuvia. esikoinen lähes 3v. katsoo you tubesta lastenvideoita (myyrää, barbapapaa, trotroa) esim. silloin kun nukutan kuopusta ja haluan varmistaa ettei esikoinen puuhaile mitään hölmöä.
miehen kanssa katsellaan joskus yle areenalta tms. jos sattuu löytymään jotain kiinnostavaa. dvd:itä vuokrataan ja katsotaan kun lapset nukkuu.
mä luulen että vaikka me nyt joka tapauksessa suunnilleen joka päivä katsotaan jotain, niin tietokoneen kanssa on helpompi seuloa esim. lasten silmille sopiva materiaali. jossain kyläpaikoissa joissa tv on varmuuden vuoksi aina auki, olen oikein hämmästynyt miten hurjaa ohjelmaa sieltä tulee ihan päiväsaikaankin. jossain saksalaisessa dekkarissa voi olla melko hurjia kolareita, huutoa ja tappelua, puukotuksia tms. ja näitä sitten lapset katselee ohimennen olkkarissa touhuillessaan :/
En nyt tiedä kuuluko tämä varsinaisesti tänne luomupuolelle. Ollaan harkittu television laittamista pois. Oikeestaan katselu jäänyt jo tosi vähälle (ennen tuijotettiin enemmän) , joten ajateltiin että laitetaan se kokonaan pois. Kuluuhan siihen sähköä ja lupamaksukin jäisi säästöön ja aikaa säästyisi. Laitteen ajattelimme kuitenkin jättää taloon sitä varten jos joskus haluamme leffa illan pitää, siis dvd:n katselua varten.
Onko kellään kokemuksia esim. kuinka lapset suhtautuneet? oletteko jälkeenpäin kaivanneet? ym.
Lapset meillä on kolmevuotias, joka katsoo pikku kakkosen joka päivä ja puolitoistavuotias joka ei vielä telkkaria ymmärrä. Ihmetteleekö sitten isompana muut lapset kovasti jos meillä ei televisiota ole?
Lapsuuden kodissamme ei ollut televisiota, enkä muista mitenkään sitä kaivanneeni. Muutenkin oli semmoinen " hippi" meininki.
Monena kesänä ollaan laitettu telkkari tauolle (kesä-elokuut) kun ei sitä kukaan kaivannut. Nyt sit päätettiin, ettei oteta takasin ollenkaan kun ainoastaan muutamat kymppärit/viikko ehdittiin miehen kans katsoa.
Lapset on nyt 8v, 6v, 3v ja 1v eikä kukaan ole kaivannut. Oikeastaan ihmettelen lähes päivittäin, kuinka jotkut ehtivät katsoa! Mulle telkkari on ollut aina tosi merkityksetön, radio on tärkeämpi ja sanomalehti. Yhtä sarjaa seurasin joka tuli kerran viikossa.
Dvd ei ole lisännyt suosiotaan, sillon tällöin (0-2 leffaa/viikko) isommat katsovat.
Sanoisin, että turha lasten suhtautumista on kovasti miettiä, vanhempien päätöshän se on.Ei sitä ainkaan meillä lapsilta kysytty tyyliin " mitäs mieltä olette...?" , vaikka tuskin meillä olis lapsiakaan hätkähdyttänyt. Eivät telkkaria koskaan päivittäin katsoneet muutenkaan.
Meistä on ihanan vapauttavaa kun telkkaria ei ole. Ei tarvi katsoa " kun lupa kerran on maksettu" tai vaan tavan vuoksi avata toosaaa. Ja oma mieli pysyy paljon rauhallisempana kun ei iltaisin uutiset vyöry kammotuskuvineen ja tietoinen niskaan. Muistan sen kyttäyksen kun piti suojella lapsia pikkukakkosen jälkeen uutisilta.
Tällaisin miettein tällä kertaa :D
rohkaisevasta vastauksesta! :)
Olenkin ajatellut että kun lapset tuosta kasvavat, niin onhan se paljon mukavampi yhdessä vaikka pelata jotain kuin että tuijotetaan telkkaria.
Luulisi että kolmivuotias aika helposti tottuu että televisiota ei ole. mutta varmaan sen pikku kakkosen tilalle täytyy keksiä joku kiva juttu.
Juuri tämä kolmi vuotias neiti nukkuu kovin levottomasti ja luulen että pahat unet johtuvat juuri siitä mitä on televisiosta katsottu. Siis vaikka en mitään pelottavia lasten ohjelmia annakkaan katsoa ja uutiset meilläkin luetaan sanomalehdestä. Mutta siinä pikku kakkosessakin tulee välillä semmoisia ohjelmia että ilmeisesti tuntuvat pelottavilta.
Tyttö tykkäsi katsella silloin tällöin Postimies Pateja tms. tv:stä, etenkin kuunnella tunnusmusiikkeja. Luonnollisestikaan ei kovasti telkkaria katsonut, mutta jotenkin tuntui, että hän alkoi " vaatia" telkkaria enenevässä määrin.
Tyttö on vilkas ja energinen, ja luulen, että hän tykkäsi hetkeksi " rauhoittua" telkkarin ääreen. Päätimme kuitenkin, että se ei ole " oikea tapa rauhoittua" ja koska emme itse katsele telkkaria juurikaan (ehkä 1 ohjelma viikossa tuli katsottua) päätimme laittaa telkkarin pois.
Tytölle sanoin, että telkkari ei enää toimi, ja viikon verran se olikin olohuoneen lattialla, töpseli irti seinästä ja tyttö sai itse käydä kokeilemassa toimiiko vai ei :o) (Hän siis muutenkin kävi laittamassa sen itse itselleen päälle). Useampaan kertaan tyttö kavi testaamassa ja totesi aina " rikki!" . Jotenkin se oli hänestä hauskaakin, että äiti oli hajottanut telkkarin :o)
Telkkarin pois laittamisesta on nyt useampi kuukausi eikä meillä ole telkkaria kaivattu. Tai rehellisyyden nimissä: äiti ja isi ovat joskus aamulla kaivanneet, kun olisivat halunneet jonain aamuna nukkua yli puoli kuuden...... :o) Jos telkkari olisi ollut, olisimme varmaan laittaneet tytölle ohjelmaa pyörimään ja loikoilleet itse vielä sängyssä - hyi meitä :o) Mutta olemme olleet kaikki tosi tyytyväisiä ratkaisuun! En ole koskaan tykännyt telkkarin " hallitsevasta voimasta" kodissa - nyt ei sitä tarvitse enää miettiä!
Tällä hetkellä emme yhtään telkkaria kaipaa, mutta en silti mene vannomaan etteikö meillä joskus sellaista olisi.
Ps. Elokuvia meillä on katsottu kerran tai pari tietokoneelta - tai siis vanhemmat ovat katsoneet :o)
kun muutettiin uuteen taloon johon ois pitänyt hankkia satelliitti ja digiboksi niin päätettiin että on kiva kun on sitten enemmän aikaa yhdessä eikä tosiaan vaan tavan vuoksi tule tuijotettua. Ajateltiin että kuitenkin dvd viritettäisi, mutta toistaiseksi kun yläkerta on vielä remonttivaiheessa ei olla vaivauduttu edes sitä tekemään. Tietokoneella toki pystyy hyvin katsomaan ja netin kautta saa vuokrattua ihan uusiakin leffoja, niitä tulee ehkä kerran viikossa, kahdessa katsottua mutta halvemmaksi se tulee kuin tv-lupa... Monia ohjelmia voi katsoa myös tv-kanavien nettisivuilta jos välttämättä jotain haluaa nähdä.
Meillä ei ollut telkkaria kun olin pieni ennen kuin olin jo koulussa. Muistan että se oli tosi kivaa, istuttiin koko perhe vaikka sohvalla ja luettiin joko jokainen omaa kirjaa tai sitten yhdessä. Siitä on ainakin mulle jäänyt pysyvä rakkaus kirjoihin ja koulussakin äidinkieli oli ihan kiva aine. Jotenkin tuntuu että se on paljon " laadukkaampaa" perheen keskeistä aikaa kuin töllön eteen linnoittautuminen. Me myös nykyään luetaan yhdessä jotain kirjaa ennen nukkumaan menoa, siis ihan aikuiset keskenään. Se, joka ei lue, voi sit vaikka rapsutella ja silitellä lukijaa niin että kaikilla on kivaa :) Tulee ihan toisenlaisia yhteisiä kokemuksia kun jakaa jonkun jännittävän tai hauskan kirjan yhdessä.
Meillä nyt lapsi on vasta masussa kasvamassa joten siinä mielessä päästään helpommalla kun tilanteeseen syntyy, mutta tuo " telkkari meni rikki" -selitys vaikuttaa aika hyvin toimivalta.
Lyhyesti tiivistäen, suosittelen!
Meillä jätettiin viime elokuussa digiboksi hankkimatta, ja vietiin töllö kellarikomeroon, kun se lakkasi näkymästä. Hyvin on mennyt, tosin ei ole vielä kokemuksia lasten suhtautumisesta töllöttömyyteen.
Illoiksi riittää kyllä puuhaa muutenkin, kuten lukemista, yhdistystoimintaa, ruuanlaittoa, nettiä. Appivanhempien luona katsomme telkkaria pari kertaa vuodessa.
Nykyään verkosta on mahdollista katsoa monia ohjelmia silloin kun haluaa, ainakin dokumentteja Ylen Areenasta. En ole vain vielä saanut aikaiseksi katsoa yhtäkään, vaikka onkin ollut kiinnostavia aiheita. :)
Meillä ei ole ollut telkkaria niin kauan kuin ollaan asuttu yhdessä miehen kanssa eli 5+ vuotta. Eikä ole kaivattu. Mutta ollaan mietitty, että kai se pitää hankkia kun lapsi vielä vähän kasvaa, juuri tuon päiväkoti- ja koulukiusaamisen pelossa. Kiva olisi kuulla kokemuksia, onko tämä pelko yhtään aiheellinen.?
Ja itseasiassa on kyllä tuon 1.5-vuotiaan kanssa hyvin löydetty netistä yle areenan nalle luppakorvat... Vähän aikaa saa vanhemmat istua ihan hiljaa ja rauhassa kun niitä katsellaan;)
On ollut todella helpottavaa, kun olen päässyt kaikista saippuasarjoista eroon. Ennen oli pakko olla kotona puoli kasilta ja kaunareiden aikaan ja kotikadun ym. listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Televisio tosiaan hallitsi häiritsevästi elämääni. Se vei myös mieheni ajan ja YHTEISEN ajan. Sitten eräänä päivänä mies ehdotti että mitä jos vietäisiin telkkari varastoon, ajatus kuulosti hyvältä, kun vauvakin oli juuri syntymässä ja mielestäni mikään saippuasarja tai uutiset eivät todellakaan ole lapselle sopivia. En voi ymmärtää vanhempia jotka antavat lapsen katsoa esim. salkkareta!!! Lapset luulavan sen olevan totta! Itseltänikin aikoinaan hämärtyi todellisuus, en luottanut edes mieheeni, koska kaikkihan valehtelevat ja pettävät! OLi helpottavaa huomata sen johtuvan vain telkkari ohjelmista.
Asiaa tulisi vaikka kuinka paljon, tarkoitukseni oli vain sanoa, että en ole katunut päivääkään telkkarin pois viemistä, parisuhde ja koko elämä voi paremmin!
Lapseni 3v katsoo netistä muumeja, koiramäkeä ja luppakorvia. Paljon helpompi kontrolloida mitä katsoo netistä kuin telkkarista.