kehtaisitko tehdä näin?
90 km päässä asuva tuttavaperheemme on harmitellut, kun ei ole ehtinyt käydä katsomassa vauvaamme, joka on jo 5 kk. Olen sanonut, että kutsu on voimassa, tulevat sitten kun ehtivät tänne päin. Nyt tulevat sitten hiihtolomaviikolla ostoksille tänne isompaan kaupunkiin, ja ilmoittautuivat meille lounaalle arkipäivänä. Eli minä väännän ruuat vauvan ja taaperon avustuksella (oma mies töissä tietysti) viisihenkiselle perheelle (jossa siis kolme isoa koululaista), jonka molemmat vanhemmat tämän viikon lomalla. ARGH! Miksi ikinä suostuin tuohon ajankohtaan, olis pitänyt vain ilmoittaa että kahvia ja kaupan pullaa on tarjolla..
Kommentit (33)
Tuskin vieraat mitään 3 ruokalajin menyytä odottavatkaan.
Eikös ole vaan kiva nähdä ja ruokailla yhdessä? Eikä tarvitse sitten enää vinkua, että kun meidän beibi on jo 5kk vanha, eivätkä vieläkään ole vaivautuneet katsomaan..
Ihme asioista ihmiset ottavat stressiä, uskaltaakohan sitä itsekään enää mennä mihinkään vieraisille..
Ei haluata hyvällä mielellä tarjota lounasta vieraille.
Meillä oli jouluna 8 aikuista meidän perheen lisäksi. siis 8!
Ihan itse kutsuin. Mukavaa oli. Tietenkin auttelivat kattamisessa ja tiskien laitossa yms..
Ihan hyvin laita samalla koko porukalle ruokaa. miten yleensäkkään laitat omalle perheelle ruokaa?
Ihan mielelläänkin tarjoisin lounaan jos joku haluaa kauempaa tulla meille kylään. Ihan itsestään selvää.
Vierailija:
Vierailija:
T. neljän lapsen äitiMinä neljän lapsen äitinä taas olen tottunut tekemään omallekin porukalle ruokaa niin suuria määriä, että siinä ei muutama lisä suu enää tunnu missään:)
Ap:eestä tulee mieleen yliavuton ihminen, joka tekee yksinkertaisesta asiasta vaikean ja monimutkaisen.
Mä en itse ole mikään kokkikolmonen, enkä edes tykkää ruuanlaitosta. Mutta kun sitä on pakko vääntää lapsien takia. Joten jos meidän luokse tulis pitkänmatkan takaa, pitkästä aikaa tuttavaperhe käymään, niin en näkis mitään vaikeeta siinä että tekisin vähän isomman ruokasatsin. Mä ottaisin riemusta kiljuen vastaan perheen ja olis ihanaa jos he pystyisivät jäämään yöksi, mutta kiva jos tulevat edes käymään.
rupeat valmistelemaan etukäteen, teet vaikka pakkaseen jotain, jälkiruokaa tms mitä voi tehdä etukäteen.
Käytät lisukkeena vaikka pakastevihanneksia ja muita valmisjuttuja. Ymmärrän että ottaa päähän, niin muakin melkein kaikki vauva-aikana ;)
Todella sydämetöntä ja kylmää ajatella noin.
Itse kutsuit heidät kylään!!? Todellakin, ei ole mikään iso vaiva laittaa ruokaa isommallekin porukalle. Ja hätätapauksessa voit työntää uuniin vaikka kaupan valmista ruokaa, jos et muka kahden lapsen kanssa selviä laittamaan. Ja jälkkäriks vaikka jätskit, helppoa!
Ajattelisit mielummin niin, että onpa kiva kun tulevat, haluan palvella heitä iloisesti ja ystävällisesti, ystäviä kun ovat.
Kyllä säkin varmaan voit sitten vuorostasi joskus soittaa, että saadaanko tulla käymään teillä kylässä joskus. Ehdota sit lounasaikaa, jos noin kovasti meinaat yhden ruoan tarjoamisesta katkeroitua.
Olen muuten aika varma, että se vierailu tulee piristämään sua. Pienet ja ahtaat tuntuvat ympyräsi olevan. Ei oo kotiäideillä helppoa.
Ei kyllä tipu sympatiaa sulle kovin paljoa.. Hakeudu hoitoon ennenku opetat lapsillesikin moista sydämettömyyttä.
ja jauhelihakastike ja jäätelö ja keksit, ei voi olla kovin vaikeeta?
Ja mitäköhän kehtaamista tuossa oli, ap oli itse heidät kutsunut ja jos ei suutaan saa auki, että lounas-aika ei käy, niin ei voi mitään.
tosin mulla on vain 1 lapsi, jotta en voi ihan täysin samaistua mitä sitä kehtaa 3 lapsen vanhempana tehdä.
Kyllä mulla myös hieman ahdistaa kun 5 henkinen perhe on tulossa kylään koko viikonlopuksi, se lähinnä kun tilat on niin pienet ja molemmat vanhemmat tästä tuttavaperheestä on kokkeja. Minä taas en ole innostunut ruuanlaitosta yhtään. Mutta ystävyys on säilynyt vuosia ja vieraillaan vastavuoroisesti molemmat toistemme kotona.
JOs kerran itse olet heidät kutsunut, etkä saanut suuta auki lounasajan sopimattomuuden suhteen niin ihan turhaan sinä täällä vikiset. Teet jonkun hyvän uuniruoan edellisenä iltana valmiiksi ja lämmität vaan kun porukka saapuu.
Voi hyvänen aika mitä vikinää.
T: kolmen lapsen äiti joka osaa kokata silti useastikin ystäville!
Ajankohta lienee ok jos se molemmille sopii, mutta ei tuosta ruuan laittamisesta tarvitse numeroa tehdä. Joku täällä sanoikin että teet vaan tavis arkiruokaa ison satsin! Vaikka makaronilaatikkoa! Varmasti lasten suosikki!
Itse taas ihmettelen sitä kun myöskin noin 90 km päässä asuva tuttavapariskuntamme sai lapsen heinäkuussa eli noin 7kk sitten. Odotusaikana sanottiin että tullaan sitten kylään katsomaan pientä, mutta eivät sanoneet juuta eivätkä jaata. Ei sitten olla menty kylään kun eivät pyydä. Luulin vain että oltais pidetty yhteyttä kun nyt muuttivat lähemmäskin.. Vähän olen pettynyt, sillä taas lähti yksi kaveri omille teilleen. Sosiaaliset verkot vaan pienenee. Ja kyseinen pariskunta on semmoinen että sinne ei vaan kehtaa tupata.