Onko Helsingin englantilaisessa koulussa Munkkiniemessa pelkkia eliitti-lapsia? Kallishan se ei ole. Mutta ei ole kiva, jos joutuu syrjityksi sen vuoksi, etta asuu lahiossa vuokral

Englantilaista koulua, se on Meilahdessa.

Kaikenlaisia tallaajia minusta. Olennaisempaa on se kielellinen lahjakkuus. Ilman sitä ei pääse sisään.

Miten toiminnassa näkyy " kristillinen arvopohja" ? Ainakin nettisivuilla mainitsevat kristilliset arvot toimintansa pohjaksi.

vaan pitää käydä oma primary, jonne on pääsykoe.



Kristillisyys ei näy mitenkään, paljon on kodille puuhaa. Meidän lapsi on jonkin sortin kielinero, joten hänelle koulu sopii eli ollaan tyytyväisiä.



4/2

Onko primary vaan esikoulu, vai alkaako jo aiemmin? Se on jäänyt vähän epäselväksi.



Kuinka paljon tulee kustannuksia koulusta vuodessa?



Kiitos paljon jos vielä ehdit vastaamaan!

Maksuja en muista, eivät ole isot, löytyvät sieltä koulun sivuilta. Muutamia satasia vuodessa.



4

Kaipa se ois tuota sitten harkittava.



Hirveän vähän juttua julkisuudessa ko. koulusta. Ilmeisesti on kuitenkin iso koulu ja isot luokat. Kaikki kuitenkin ilmeisesti hyvin siellä, ei pahempaa kiusaamista tms.?

Up

Ainakin vielä muutama vuosi sitten, kun työkaverini lapsi kävi ko. koulua, jo ensimmäisellä luokalla oli 32 oppilasta. Aika paljon verrattuna tavalliseen suomalaiseen peruskouluun.

Myös aineiden oppisisällöissä voi olla jonkin verran eroja, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia, jos haluaa jatkaa opiskelua esim. suomalaisessa lukiossa. Ressun lukiota käynyt tyttöni kertoi, että hänen Englantilaisesta koulusta tulleet kaksi luokkakaveria olivat kemian tunneilla pienessä pulassa, koska he eivät olleet lukeneet lainkaan orgaanista kemiaa, joka kuuluu suomalaisessa peruskoulussa yläkoulun ohjelmaan. Vastaavia juttuja voi olla muissakin aineissa.

Kielten merkitystä painotetaan liikaa. Tärkeämpää on oppia matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, etenkin pitkää matikkaa sekä äidinkieltä. Pitkästä matematiikasta saa paljon lähtöpisteitä korkeakoulujen valintaan ja äidinkieli on kaikille pakollinen. Missään halutuimmissa korkeakoulupaikoissa ei panosteta kieliin, esim. lääkis, oikis, farmasia, opettajakoulutus, jne. Riittää, että osaat perustason ja opintojen aikana opit sitten oman alasi sanaston, joka kehittyy edelleen työelämässä. Kielten pänttäämisen sijaan kannattaa käydä kielikursseilla, vaihdossa tai au pairina, missä oppii käyttökielen ihan oikeasti, eikä vain kielioppisääntöjä.