Auttakaa nyt! 3-vuotiasta pitää yhä SYÖTTÄÄ, onko tästä ulospääsyä??

Provo.

että miksi olisi provo? Olen siis myös 49 ja 50 kysyi syitä, että miksi syötän lastani. Listasin ensimmäisenä mieleen tulevat. Olen ihan tosissani, en vähimmässäkään määrin provo.

meillä 2v2kk ja välillä syötetään. Osaa syödä itse, taitaa olla viitsimisestä/jakssamisesta kiinni. varsinkin aamu- ja iltapalat pitää syöttää. Meillä myös laiha, juostaan kerran kuukaudessa painokontrolleissa, ollaan oltu asian takia sairaalassa jne. Joten en nää pahaksi sitä, että syötän lasta jos ei muuten syö. Meillä kun ei ole oikeasti varaa siihen että lapsen paino tippuu/ei nouse.

Ruokailutilanteesta ei silti tehdä numeroa, syödään asiallisesti, ilman huutoa/pakottamista. Pakottaminen ja huutaminen vie asiaa pahempaan eikä lapsi syö sen vertaa.

Syöttäminen vääristää tilannetta myös, koska lapsi ei opi kuuntelemaan näläntunteitaan.

siis miten niin flegmaattinen??

Kaikkea muuta.

Lapsella neurologisia ongelmia jotka alkavat vasta nyt paljastua. Myös sensorisen integraation ongelmia, ei esim. tunne nälkää.

Todellakin jättäisi syömättä jos sitä syömistä ei valvo ja auta.



Oletko ajatellut että teillä voisi olla taustalla jotain sellaista?

Syy, jos en syötä, häipyvät vähin äänin syömättä. Tavoitteena ei siis ole saada äitiä syöttämään vaan ruoka on " pahaa" , ei tee mieli. 4-vuotias varsinkin on nirso kuin mikä. 3-vuotias oikeastaan ei, mutta olen valinnut pienemmän pahan eli syöttämisen sen nälkäkiukuttelun sijaan.



Ei siis " tarvi" syöttää aina, mutta välillä.

ei se haittaa, vaikka lapsi olisi koko päivän syömättä! Menköön nukkumaan nälkäisenä, ei hän siihen kuole:) Seuraavana aamuna aamupala maittaa! Hän tajuaa kyllä, ettei kyse ole siitä, ettet sinä anna ruokaa, vaan se on seurausta siitä, ettei hän ole viitsinyt itse syödä.



Lapsesi on niin iso, että hän ymmärtää kyllä, kun kerrot, että tästä lähtien et syötä häntä enää ollenkaan. Ihan rauhallisesti ja tyynesti kerrot, että hän on jo niin iso, ettei sen ikäisiä enää syötetä. Kerro, että pakko ei ole syödä mitään, mutta sen minkä lapsi syö, hän syö itse. Anna hänelle aikaa prosessoida asiaa ja kerro, että hän alkaa syödä itse huomenna tai ylihuomenna. Silloin hän tietää, mitä häneltä odotetaan.



Ja voi olla hyvä kertoa sekin, että äiti tietää, että se voi sinua harmittaa, kiukuttaa ja suututtaa, ja saa olla vihainen, mutta silti sinua ei enää syötetä.



Meillä on myös 3,5-vuotias lapsi ja hän syö pääsääntöisesti itse. Tosi hoikka on hänkin ja pieni muutenkin (92 cm ja painaa n. 11 kg). Ja välillä teen sitä, että kun hän on syönyt ruokansa, niin houkuttelen hänet ottamaan vielä muutaman lusikallisen lusikoimalla ruokaa itse hänen suuhunsa;) Eli " syötän" tällä tavalla itsekin, enkä ole siinä ehdoton. Mutta meillä ei asia ole ongelma, kun lapsi käytännössä syö itse.