Auttakaa nyt! 3-vuotiasta pitää yhä SYÖTTÄÄ, onko tästä ulospääsyä??

Lapsi nyt 4, syöminen on tosi vaikeeta lapselle vieläkin. Jätin vaan syöttämisiä pikkuhiljaa pois, komensin ja huusin ja motkotin että laittoi sitä ruokaa itse suuhun. Kamala taktiikka, myönnän, Sitten vielä lahjoin ja uhkailin... Aamuisin ei oikein mikään mene vieläkään itse syöden, olen sitten lähettänyt vaan kaakaon voimin hoitoon- juo sentään itse;)

Olen kiinteiden aloittamisesta asti stressannut lapsen syömättömyyttä. Mitään vikaa ei ole hänessä. Välillä syö hyvin ja toisinaan tosi huonosti. Hoikka lapsi on, mutta ihan sopusuhtainen.



Neuvon siis vaan olemaan tiukka. Kokeile jälkiruoka- lahjontaa tai muuta palkintoa.



ps. lapsi syö tyytyväisenä myös ruokansa itse kun " saa jättää" vähän. Laitan tarkoituksella lautaselle vähän enemmän että syö kuitenkin oivan annoksen.

sama karuselli meillä.



Lapsella oli alkuvaiheissa ongelmia painojuttujen kanssa, siitä kehittyi hirveä ahdistuskierre. Vieläkin syötän lastani (3,5-vuotias) usein, koska alitajuisesti pelkään, että lapsi laihtuu, nääntyy nälkään tms. Eli ymmärrän teitä hyvin.



Nämä eivät ole aina rationaalisia asioita vaan vaistomaisia, elämääsäilyttäviä pyrkimyksiä, kun on jokin tilanne taustalla.

Mutta en ole kokenut sitä mitenkään rasittavana. Eikä kyse ole siitä, ettei osaisi. Päiväkodissa syö itse ja tosi reippaasti, kotona sitten vain iskee vauvailu päälle. Koska tiedän, että lapseni taidoissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole mulle iso asia syöttää, jos ruoka ei meinaa muuten mennä. Totta kai välillä ärsyttää, kun olisi muutakin tekemistä, mutta olen ajatellut, ettei tätä vaihetta ikuisuuksiin kestä eikä siihen montaa minuuttia mene.

että stressasin että jos lapsi ei nyt syö, sillä on kuitenkin kohta nälkä ja sitten se kiukuttelee. Ja jos on liian pitkään syömättä, huutaa vaan raivona eikä suostu syömään edes syöttämällä.



Taisin kiertää ongelman sillä että tein aika paljon lempiruokiaan, että suostui syömään. Nyt ongelma onkin sitten jo ylipaino...

Meidän 1.5v on ollut aina todella hoikka ja pitkä lapsi. Välillä nirsoilee ruuan kanssa mikä tietenkin huolettaa kun haluaisin että olisi pullea kuin lasten tuossa iässä kuuluu ollakkin. Sen sijaan että olisin työntämässä lusikkaa suuhun jatkuvasti annan rasvaisempaa ruokaa. Paistan voissa, juo punaista maitoa ym.

että taustalla mättää jokin muukin. Ruoka on saanut kohtuuttomat mittasuhteet.



Onko lapsi kuopus vai miksi on noin vanhana vielä vauva?

joka saa jakamattoman huomion ja osaa käyttää sen täysillä (siis kuten meillä)

Meillä hoikka vauva (8kk) ja mut on peloteltu neuvolassa jo ihan valmiiksi tapaukseksi. Stressaan tosi paljon pojan syömisistä ja kärsivällisyys ruokailutilanteissa on kortilla.

Ja jos on, niin hyväksy sitten se, että se on pienikokoinen, ja lopeta vertaamasta käyriin. Ja sitten lakkaat stressaamasta syömisen kanssa. Eihän se lapsi syökään, jos syömisestä on tullut stressaava ja painostava tapahtuma. Rentoutta kehiin, niin lapsikin alkaa syömään ja lihomaan.



Ja puhun kokemuksesta.

Kyseessä ensimmäinen lapsi ja kun joutuu ravaamaan painokontrolleissa sun muissa...

Onneks mies ei stressaa

36

Meillä on kaksi hoikkaa lasta ja kävin juttelemassa syömisistä. Kehotti antamaan rasvaa ja vaihtamaan maidon punaiseen jne.



ei-32

jos suomessa joku kuolisi nälkään ruokalautasen ääreen siitä syystä ettei halua syödä sitä... haloo...

Kyllä varmaan alkaa syömään kunnolla kun antaa ruokaa vaan ruoka-aikoina eikä mitään syöttöjuttuja. Vanhemman pitää laittaa lapsille rajat ja kuri. Teillä voi tulla myöhemmin isompia ongelmia...

Apua.. lapseni käyttää huumeita eikä halua lopettaa...

Miten näitä kolmevuotiaan syöttäjiä voi olla näin paljon! Meidän lapset ei oo kumpikaan suostuneet syötettäväksi enää reilu vuoden ikäisestä. Yks päivä just kolmevuotiasta syötin, ja se tuntui tosi söpöltä, kun edellisestä kerrasta on aikaa varmaan puolitoista vuotta.



Mutta aina täälläkin maailmankuva avartuu, ja oppii, että perheitä ja tilanteita on erilaisia.

Ja miten ihmeessä mennyt tohon pisteeseen. Meillä päinvastoin kieltäytyneet syömästä, jos on yritetty syöttää 1,5v täytettyään. jokin kyllä ei oo ok, jos pitää 3-vuotiasta syöttää. Minä en syöttäisi, ei kuole nälkään.

meillä lapsi on syönyt itse 1½-vuotiaasta asti.



jämäkkyyttä peliin. säännölliset ruoka-ajat. Ruoka tarjolle, jos ei syö, ruoka pois. Sama seur. ruoka-aikana.



Koita saada jostain malli lapsesta, joka syö itse. Pyydä vaikka kaverin lapsineen kylään.

hieman alle 3-vuotiasta melkein päivittäin, mutta kyllä meillä on kaikki ok. Olen se kirjoittaja, joka ei aiheesta stressaa. Lapseni osaa syödä tarhassa ja kotonakin, jos on herkkuruokaa tai seuraa, mutta aika usein ruokailu sujuu paremmin, kun äiti auttaa. Voisi varmaan jättää syöttämättäkin, mutta en ole jaksanut tehdä asiasta sen isompaa numeroa, menee paremmin näin.

sitä. Ei ole mikään isoruokainen ja on laihanlainen. Eikä huvita heittää ruokaa roskiin ja se ei vie kovin paljon mun aikaani ja menee siinä oman syömiseni ohella. Ja kuten sanoin, koska tiedän lapseni taidon tarvittaessa osaavan, en koe sitä mitenkään pahana. Lukeehan ihmiset lapsilleen satujakin vielä sen jälkeen, kun lapsi on jo itse oppinut lukemaan.

käyttää sua hyäkseen (meillä oli sama juttu). Eli tahallaan ärsyttää sua kun tietää että alat raivoamaan ja suutut ja hermostut.



Toinen juttu on tosiaan tuo, että lapsi ei tosiaankaan ole välttämättä nälkäinen. Meillä lapsi hoikistui ja alkoi syömään vähemmän kun

(pakko)syöttäminen lopetettiin. Nykyään syö vaihtelevasti ,välillä ei juuri ollenkaan, välillä paljon. Nykyään osaa jo pyytääkin ruokaa! Ja hyvin jaksaa.



Oletko miettinyt, että rauhaton yö voisi johtua mahakivuista? Jos lapsi syö liikaa?

Jos lapsi ei suurinpiirtein 1-vuotiaana tee jo kaikkea itse, ollaan kauhuissaan. Uskon, että ap:n lapsi OSAA syödä itse. Onko se nyt niin kamalaa, että lasta syötetään? Eiköhän jokainen meistä ole ennemmin tai myöhemmin alkanut syödä itse. Relatkaa vähän!



terv. äiti, jonka kaikki lapset halunneet syödä itse viimeistään 1,5 vuotiaana

sitä, että lapsi tietää saavansa huomiota.