***** HUHTIHIPPUSET VIIKOLLA 8 *****
taas lähti uus viikko.. :) en ainakaan huomannut että kukaan ois tehnyt tälle viikolle vielä alotusta..?
Ja jos joku fiksumpi pistäis viime viikon jutut!
Kommentit (57)
Heipä hei taas tähän viikkoon!
Niin tämä aika hurahtaa ja minäkin olen pysynyt kokonaisena tännekin asti. Viikkoja tuli viime perjantaina 30 :). Tuntuu tosi isolta rajapyykin ylitykseltä tuo. Olen melkein viikon ollut kamalan ripulin kourissa. Tänään kävin vihdoin jo lääkärissä, kun mitenkään ei tunnu helpottavan. Crp oli 24 ja huomiseksi määräsi uuteen kontrolliin. Epäili ensisijaisesti jotain virustautia. Verikokeissa samalla reissulla kävin. Huomenna saan vastaukset.
Huomenna on myös neuvolakäynti pitkästä aikaa omassa tk:ssa. Mukava mennä taas kuuntelemaan ääniä ja tarkistuttamaan tilannetta. Kertoilen huomenna tarkempia kuulumisia sieltä.
Vauveli potkii aivan valtavasti mahassa. Tuntuu, että tosissaan yrittää nahkan läpi tunkea. Lapset ovatkin innoissaan seuranneet liikkeitä, kun kantapää aina vilahtaa mahalla :).
Nukkumisesta sen verran, että miekin nukun tosi huonosti aamyön. Vessareissun jälkeen ei meinaa uni millään tulla silmään. Sitten rupeaa ajattelemaan että kohta kello soi miehen töihinlähtöön ja lasten hoitoon lähtöön, niin nukkuminen alkaakin olla siinä. Iltaisin mulla on levottomat jalat tosi usein. Onko muilla vastaavaa ja miten olette saaneet helpotusta asiaan? Meillä mies hieroo jalkateriä harva se ilta :)
Näitä juttuja lukiessa tosiaan on aika kiva huomata kun kaikilla alkaa se 30 viikon rajapyykki olla ylitetty. Niinpähän sen pitää ollakin, kun huhtikuussa on lasketutajat. Jaksamista kaikille masujen kanssa.
Niin, se eteläkarjalaisten tapaaminen. Itselle se Joutseno sopii ihan hyvin. Se voisi olla kompromissi, jos tulijoita olisi sieltä Ruokolahdelta saakka. Mutta olisi kiva vielä jollain tavalla listautua, ketkä ovat mistäkin nimimerkkien kanssa, kun itse en ainakaan meitä kaikkia muista.
Eveliinukka rv 30+3
Ihanan laiska päivä, oon vaan makoillu ja illalla menen teatteriin katsomaan kaverin esitystä! On tää lomailu ihan jees..=)
Burde kyseli nukkumisesta. Mä nukun kyllä kuin tukki, mutta iltaisin asennon löytäminen on välillä tosi tuskaisaa. Ei meinaa millään löytyä asentoa jossa ei satu selkään eikä ahdista henkeä ja sit vielä pystyis nukkumaankin. Mutta kun nukahdan niin en heräile kun kerran vessaan ja sen jälkeen nukahdankin yleensä paljon helpommin uudestaan.
Heh, winku syö ananaspaloja! Niin mäkin! Hyvin maistuu, vaikken kyllä niitä silleen himooni vedä, vaan tämän kamalan turvotuksen takia menee 1-2 purkkia päivässä. En ole kokeillutkaan tota jääkaapissa jäähdyttämistä, hyvä vinkki. Ja niin, syön turvotukseen myös lisä-magnesiumia, burdeko sitä ehdotti... Enkä juuri yhtään suolaa, juon hirveesti vettä ja silti oon turvoksissa =(.
Tervetuloa uudelle, sjv85! Minusta kuullostaa siltä että saat tytön, kun on ultrassa aina jalat siveästi ristissä ;) .
-vanilja ja neiti rv 32+4
Nyt on tosi helpottunut olo, tänään oli opinnäytetyöseminaari, missä esiteltiin omat työmme. Olen aivan hirveä jännittämään tollasia esiintymisiä, vaikka vain tuttuja ihmisiä paikalla:( Vaan hyvin meni, ja ens viikon perjantaina olis valmistuminen!!!
Kävin siellä anestesialääkärin puheilla tänään ja päädyin sitten kuitenkin puudutukseen, vaikka ensin olin sitä mieltä, etten anna leikata ilman nukutusta! Oli tosi asiantunteva lääkäri ja selitti tarkasti molemmat vaihtoehdot, mitä aineita käytetään ja kuinka paljon. Ja sitten leikkauksessahan ne aineet menee myös vauvaan, ja toimitaan kiireellä. Puudutuksessa ei ole niin kiire, mikä on hyvä kun mulla saattaa olla kiinnikkeitä edellisistä leikkauksista. Sitten puhuttiin siitä edellisestä leikkauksesta, mutta en muista tunsinko terävää kipua vai tuntuiko vaan ikävälle. Viimeksi mua ei siis varoitettu siitä, että puudutuksessa ei kaikki tunto katoa, vaan voi tuntua ikävältäkin!! Lupasi tulla itse mulle lääkäriksi tai jos ei pääse niin ainakin joku kokenut lääkäri tulee!!!
No huomenna olisi sitten neuvola, toivottavasti ei olis taas sokeria pissassa, tai tulee taas lähtö rasitukseen:(( Ei kivaa, mutta pakko kai se on mennä jos määrätään!
Vaan eipä nyt tämän kummempia, huomenna lisää!!
Tuija + masukki rv 33+3
Ihmeen hyvin on tämä raskausaika sujunut alkupahoinvointien jälkeen. :) Olen käynyt juoksemassa ja salilla pari kertaa viikossa ja uimassakin aika usein. Esikoista odottaessa olo oli paljon kankeampi... nyt olen nauttinut liikkumisen vapaudesta!
Meille on veikattu ultrassa poikaa, mutta otan sen todellakin vain veikkauksena - niin paljon noita pieleen menneitä arvauksia on ollut tuttavapiirissä. Kumpi vain on yhtä tervetullut. :)
rv 33+5
..Onnea tuikku valmistumisen johdosta!!! Ja minäkin olen aivan jännityksen kangistama jos joudun jonkun esityksen vetämään isolle joukolle väkeä..enään ei onneksi ole opiskelu ajan tuomia esiintymisiä. Omalla työpaikalla joutuu pitämään infoa ja esityksiä oman vastuu-alueeni koulutuksista, mutta se on onneksi tuttu ja rento porukka.
..Olen tosiaan tämän viikon vielä saikulla verenpaineen takia, ja kyllähän ne taas kotona ollessa pysyvät rajoissa. Pikkasen jos rehkii niin heti nousevat tuntuvasti ja päässä suhisee. Keskiviikkona ylimääräinen neuvolalääkäri ja katotaan jatkot voinnin mukaan. Nyt on alkanut kuitenkin supistelemaan enemmän, paljon seistessä, kävellessä ja varsinkin kun lykkii pojat hoidosta vaunuilla niin melkoisessa sarjassa supistaa..ja tuikasee jonnekin tuonne alas tosi ilkeästi :( Jospa tarkistaisi kohdunsuun tilanteen.
..Äitiyspakkaus tuli ja miten ihana se on hypistää niitä pikkuvaatteita..Olen tosi tyytyväinen sisältöön-ilmainen kun on niin eihän tuosta viitsi valittaa!! Olen vintiltä kantanut jo muutkin vauvavaatteet ja paljonhan noita on poikien jäljiltä. Ei tarvitse ostaa ennenkuin taaperolle uusia, sillä ne konttaus vaiheen vaatteet onkin jo kuluneempia.
..Minun yksi serkku on jäänyt jo äitiyslomalle. Hän saa esikoisen maaliskuun puolessa välissä, niin me on nyt nähty useasti ja ihana höpötellä odotuksesta ja synntyksestä.Huomennakin tapaamme ja pidämme sellaisen naisten elokuvapäivän. Haetaan pari hyvää leffaa, karkkia, suolasta syötävää ja nostetaan jalat pöydälle ja nautitaan!!! Ollaan otettu parit mahakuvatkin ja voidaan sitten mummuna muistella että mites sitä silloin nuorena humputeltiin =)
..Ananashimo on tainnut iskeä ihan kunnolla.Onko joku näiden raskausviikkojen vitamiinien puutostila vai mikä? Minäkin syön, mutta ostan niitä tuoreita ja pilkon ja laitan palat hetkeksi jääkaappiin ja nam, miten ihanan raikasta. Ostin alunperin juuri verenpaineen nousun aiheuttaman turvotuksen laskemiseksi, mutta nyt niitä tulee syötyä lähes joka ilta. Mies raukka kun kauppakasseja kantaa niin sieltä pilkottaa useampi tupsu ananaksen vihreää kantaa :-}
No niin olipa omaa napaa. Sorii*****Hyvät illan jatkot kaikille!!!
-klematis ja rv 31+6
Supistelut jatkuu täällä edelleen ja mukana on kunnon selkäkivut. Ei onneksi ole säännöllisiä kuitenkaan. Soitin tuossa yksi ilta synnärille ja kyselin, että tarvitseeko huolestua, etenkin kun epäilen että osa limatulppaa lähti irti. Kehottivat seurailemaan ja ottamaan rennosti ja niinhän minä olen sitten tehnytkin.. Tänään otan koulusta omaa lomaa ja ajattelin lähteä kaupunkiin ostoksille ja kahvittelemaan erään raskaana olevan ystäväni kanssa. Nauroin, että lainataan jostain rollaattorit niin voi välillä levätä siinä istuimella.
Mahassa on myllätty oikein kunnolla ja en ole enää yhtään varma, miten päin siellä pötkötellään. Maha tuntuu pienentyneen ja se on selvästi alempana, joten olisi hyvinkin mahdollista että vauva on vaikka ihan vahingossa pyörähtänyt pää alaspäin.. Sitäkin mietin, että voihan olla, että jos pää nyt aiheuttaa sinne kohdunkaulaan painetta, se voisi lisätä tuota supistelua.
Joku kyseli nukkumisesta. Minulla uni tulee kyselemättä ja menen nukkumaan vähän liiankin aikaisin. Kyljen vaihto alkaa olla selkäkipujen takia aika eksoottista ja aikaavievää touhua!
Lillero ja Hippuska rv 30+3 (maaginen rajapyykki saavutettu lauantaina!!)
Sairasloma loppui ja nyt toista päivää totuttelen taas töiden rytmiin. Onneksi supistelut ja liitoskivut alkoivat tosissaan helpottaa lepäilyn tuloksena. Vähän jännittää vaan kuinka kauan töissä taas jaksaa. Ajattelin aloittaa kuitenkin pehmoisesti ja pitää torstain ja perjantain lomaa.
Vaan on mielialan vaihtelut melkoiset, välillä leijun pilvissä ja välillä ryömin maan rajassa. Osittain johtunee myös siitä, että on noita särkyjä välillä liikaa, eikä oikein pääkroppa tahdo kestää sitä, että oma kroppa ei kestäkään. Ajatukset muutenkin keskittyvät paljolti itseen ja vauvaan, on aika lailla sellainen sisäänpäin kääntynyt fiilis.
Neuvolakäynnillä kaikki oli muuten ok, paitsi hemoglobiini jatkaa laskuaan. Se oli vaan 104, vaikka olen sitä rautayrttijuomaa litkinyt jo kuukauden. Hempan takia uusi käynti on jo ens viikolla. Mulle tuo lukema on tosi alhainen kun normaalisti luku on noin 140. Neuvolasta suosittelivat Spartocine-nimistä rautalääkettä. Onko kellään siitä kokemuksia?
Tuikku: Hurjan paljon onnea valmistumisesta, mahtaa tuntua upealta!
Sjv85: Kiva kun uusia hippusia tulee lisää!
Oli mukava kuulla onnistuneistakin perätilasynnytyksistä. Kyllähän se rohkaisee omiin voimiinkin luottamaan, mutta en kyllä uskalla sanoa, että jos lapsi perätilaan päättäisi jäädä, että uskaltaisinko itse yrittää alakautta synnyttää. Meitsin synnytykset, kun ovat olleet aika kaoottisia. Millaisia synnytystoiveita teillä muuten on? Itse toivoisin, että saisin tällä kertaa liikkua, enkä olisi kytketty miljooniin laitteisiin.
Ananas ja appelsiinit ovat täälläkin maistuneet ihan tajuttoman hyville!
Mutta nyt töitäkin tekemään!
June ja viimeisimpien joukossa 30 rikki.
Sairasloma loppui ja nyt toista päivää totuttelen taas töiden rytmiin. Onneksi supistelut ja liitoskivut alkoivat tosissaan helpottaa lepäilyn tuloksena. Vähän jännittää vaan kuinka kauan töissä taas jaksaa. Ajattelin aloittaa kuitenkin pehmoisesti ja pitää torstain ja perjantain lomaa.
Vaan on mielialan vaihtelut melkoiset, välillä leijun pilvissä ja välillä ryömin maan rajassa. Osittain johtunee myös siitä, että on noita särkyjä välillä liikaa, eikä oikein pääkroppa tahdo kestää sitä, että oma kroppa ei kestäkään. Ajatukset muutenkin keskittyvät paljolti itseen ja vauvaan, on aika lailla sellainen sisäänpäin kääntynyt fiilis.
Neuvolakäynnillä kaikki oli muuten ok, paitsi hemoglobiini jatkaa laskuaan. Se oli vaan 104, vaikka olen sitä rautayrttijuomaa litkinyt jo kuukauden. Hempan takia uusi käynti on jo ens viikolla. Mulle tuo lukema on tosi alhainen kun normaalisti luku on noin 140. Neuvolasta suosittelivat Spartocine-nimistä rautalääkettä. Onko kellään siitä kokemuksia?
Tuikku: Hurjan paljon onnea valmistumisesta, mahtaa tuntua upealta!
Sjv85: Kiva kun uusia hippusia tulee lisää!
Oli mukava kuulla onnistuneistakin perätilasynnytyksistä. Kyllähän se rohkaisee omiin voimiinkin luottamaan, mutta en kyllä uskalla sanoa, että jos lapsi perätilaan päättäisi jäädä, että uskaltaisinko itse yrittää alakautta synnyttää. Meitsin synnytykset, kun ovat olleet aika kaoottisia. Millaisia synnytystoiveita teillä muuten on? Itse toivoisin, että saisin tällä kertaa liikkua, enkä olisi kytketty miljooniin laitteisiin.
Ananas ja appelsiinit ovat täälläkin maistuneet ihan tajuttoman hyville!
Mutta nyt töitäkin tekemään!
June ja viimeisimpien joukossa 30 rikki.
Sairasloma loppui ja nyt toista päivää totuttelen taas töiden rytmiin. Onneksi supistelut ja liitoskivut alkoivat tosissaan helpottaa lepäilyn tuloksena. Vähän jännittää vaan kuinka kauan töissä taas jaksaa. Ajattelin aloittaa kuitenkin pehmoisesti ja pitää torstain ja perjantain lomaa.
Vaan on mielialan vaihtelut melkoiset, välillä leijun pilvissä ja välillä ryömin maan rajassa. Osittain johtunee myös siitä, että on noita särkyjä välillä liikaa, eikä oikein pääkroppa tahdo kestää sitä, että oma kroppa ei kestäkään. Ajatukset muutenkin keskittyvät paljolti itseen ja vauvaan, on aika lailla sellainen sisäänpäin kääntynyt fiilis.
Neuvolakäynnillä kaikki oli muuten ok, paitsi hemoglobiini jatkaa laskuaan. Se oli vaan 104, vaikka olen sitä rautayrttijuomaa litkinyt jo kuukauden. Hempan takia uusi käynti on jo ens viikolla. Mulle tuo lukema on tosi alhainen kun normaalisti luku on noin 140. Neuvolasta suosittelivat Spartocine-nimistä rautalääkettä. Onko kellään siitä kokemuksia?
Tuikku: Hurjan paljon onnea valmistumisesta, mahtaa tuntua upealta!
Sjv85: Kiva kun uusia hippusia tulee lisää!
Oli mukava kuulla onnistuneistakin perätilasynnytyksistä. Kyllähän se rohkaisee omiin voimiinkin luottamaan, mutta en kyllä uskalla sanoa, että jos lapsi perätilaan päättäisi jäädä, että uskaltaisinko itse yrittää alakautta synnyttää. Meitsin synnytykset, kun ovat olleet aika kaoottisia. Millaisia synnytystoiveita teillä muuten on? Itse toivoisin, että saisin tällä kertaa liikkua, enkä olisi kytketty miljooniin laitteisiin.
Ananas ja appelsiinit ovat täälläkin maistuneet ihan tajuttoman hyville!
Mutta nyt töitäkin tekemään!
June ja viimeisimpien joukossa 30 rikki.
Sairasloma loppui ja nyt toista päivää totuttelen taas töiden rytmiin. Onneksi supistelut ja liitoskivut alkoivat tosissaan helpottaa lepäilyn tuloksena. Vähän jännittää vaan kuinka kauan töissä taas jaksaa. Ajattelin aloittaa kuitenkin pehmoisesti ja pitää torstain ja perjantain lomaa.
Vaan on mielialan vaihtelut melkoiset, välillä leijun pilvissä ja välillä ryömin maan rajassa. Osittain johtunee myös siitä, että on noita särkyjä välillä liikaa, eikä oikein pääkroppa tahdo kestää sitä, että oma kroppa ei kestäkään. Ajatukset muutenkin keskittyvät paljolti itseen ja vauvaan, on aika lailla sellainen sisäänpäin kääntynyt fiilis.
Neuvolakäynnillä kaikki oli muuten ok, paitsi hemoglobiini jatkaa laskuaan. Se oli vaan 104, vaikka olen sitä rautayrttijuomaa litkinyt jo kuukauden. Hempan takia uusi käynti on jo ens viikolla. Mulle tuo lukema on tosi alhainen kun normaalisti luku on noin 140. Neuvolasta suosittelivat Spartocine-nimistä rautalääkettä. Onko kellään siitä kokemuksia?
Tuikku: Hurjan paljon onnea valmistumisesta, mahtaa tuntua upealta!
Sjv85: Kiva kun uusia hippusia tulee lisää!
Oli mukava kuulla onnistuneistakin perätilasynnytyksistä. Kyllähän se rohkaisee omiin voimiinkin luottamaan, mutta en kyllä uskalla sanoa, että jos lapsi perätilaan päättäisi jäädä, että uskaltaisinko itse yrittää alakautta synnyttää. Meitsin synnytykset, kun ovat olleet aika kaoottisia. Millaisia synnytystoiveita teillä muuten on? Itse toivoisin, että saisin tällä kertaa liikkua, enkä olisi kytketty miljooniin laitteisiin.
Ananas ja appelsiinit ovat täälläkin maistuneet ihan tajuttoman hyville!
Mutta nyt töitäkin tekemään!
June ja viimeisimpien joukossa 30 rikki.
Täälläkin kova himo appelsiineihin. Toinen suosikki on jääkaappikylmä hedelmä coctail -säilyke. Ja ehdoton hitti hedelmäsalaatti, lisäilen tuohon säilykkeeseen vaan tuoreita hedelmiä joukkoon. Riittää koko perheelle :)
Mulla oli viime perjantaina taas kontrolliultra ja pojat kasvavat vauhdilla: nyt painoarvio molemmista jo 2 kiloa. Ei siis ihme että selkä tuusan nuuskana ja iskias vaivaa, onhan tuolla mahassa tavaraa nyt jo enemmän kun esikoisesta ihan viimeisillä viikoilla. Sf-mittakin jo tovin huidellut tuolla 35 sentissä... Kohdunsuu edelleen auki, mutta kun mitään muutosta ei ole tapahtunut kuukauteen, ei siitä kovin huolestuneita oltu. Huomenna 32 viikkoa täynnä, joten jos vielä 2 viikkoa jaksaisi niin alettaisiin olla tosi turvallisilla vesillä :)
Mullakin varmaan alatiesynnytys edessä kun A RT:ssä. B kyllä perätilassa, mutta se ei alatiesynnytystä estä. Kieltämättä synnytys kyllä jännittää, mutta en sektio jännittäisi varmaan vielä enemmän.
Mullekin tuli äitiyspakkaus. Kaksi otinkin rahana kun esikoisen pakkaus oli niin hyvässä kunnossa ja vaatteita oon saanut kiitettävästi muualtakin. Musta toi pakkaus oli tosi kiva, paljon mukavampi kun tuo vuoden 2005. Pitäisikin pestä nuokin vaatteet vauvojen kaappiin valmiiksi.
Aurinkoista päivää!
Wilma ja pojat 31+6
Tervetuloa sjv85 mukaan jutustelemaan!
Tuikulle paljon onnea valmistumisen johdosta! Tosi hieno juttu!!!
June kyseli Spartocinesta. Muistelen tässä, että esikkoa odottaessani aloitin syömään Obsidania, jonka pitäisi sopia kaikkien vatsoille, mutta se aiheutti miulle IHAN järkyttävät vatsakivut ja siirryin sitten kokeilemaan Spartocinea, joka ei aiheuttanut vatsakipuja ollenkaan.Kakkosta odottaessani miun hemppa laski jo rv 19 98:een ja aloitin syömään Spartocinea, mutta eipä tuo oo sitä nostanut kuin tuohon 115 tuntumaan ja pitänyt siinä koko loppuraskauden. Mutta vatsakipuja ei tullut silläkään kertaa. Kolmosta odottaessani en lisärautaa tarvinnut ollenkaan ja nyt eilisen neuvolakäynnin jälkeen jouduin aloittamaan Retafer-kuurin, saas nähdä, kuinka käy, vielä ei ainakaan vatsa oireile.
Wilma77: Onpas kiva kuulla, että pikkuiset ovat jo noin hyvän kokoisia ja masukkeja edelleen! Toivottavasti viihtyisivät vielä sen pari viikkoa masussa, niin ei tosiaan olisi enää hätäpäivää. Tosin, hyvillä viikoillahan sie jo olet, vaikka tulisivat jo tänään maailmaan!
Klematikselle tsemppiä paineiden ja suppareiden keskelle, toivottavasti olo helpottaa!
Miulla oli tosiaan neuvola eilen. Kaikki oli taas ihan mallillaan, painoa oli nyt sitten vihdoin alkanut kertymään, terkka kun on siitä jo pariin otteeseen maininnut. Oli tullut lisää 1,4kg, eli 700g/vk. Paineet olivat 124/62, hemppa laskenut 116 ja nyt alkoi sitten raudan syöminen. Sf-mitta komeat 32, neiti edelleen perätilassa, syke 130-140. Seuraavan käynnin terkka halusi jo ensi viikon torstaille, että ehtii kirjoittamaan ja lähettämään lähetteen äitipolille kääntöyritystä varten. Sen kokeili vielä, että vauva on kuulemma ihan täysin " vietävissä" vielä, eli käännettävissä. Toivottavasti! Terkka kovasti yritti tsempata miuta tulevaa, mahdollista perätilasynnytystä varten kertomalla omasta kokemuksestaan, mutta mie oon tainnut nyt kyllä jo " opiskella" ihan liikaa perätilasta eri palstoilta, joten tuskin mie ainakaan kovin huolettomana sinne saliin astelen, jos vauva siinä vaiheessakin edelleen perätilassa. Pitäisi lakata murehtimasta etukäteen.
Niin, mie siis asustelen täällä Joutsenossa ja olisin kyllä ihan mielellään vielä viikko sitten pitänyt tapaamisen täällä meillä, mutta nyt sitten isäntä alkoi vihdoinkin tekemään esikolle huonetta tuosta varastosta ja repii seinää auki ja täällä kämppä siis ihan levällään. Projekti etenee vielä tuskastuttavan hitaasti, kun aukon edestä pitää sähköjä purkaa/siirtää pois ja miehen " luottosähkömies" pääsee hätiin, milloin pääsee :(. Toivottavasti projekti ei kestäisi kovin kauaa!!! Lupaili kyllä, että viikonloppuna reikä olisi valmis ja sitten sitä ovea asentelemaan, jonka jälkeen tavaroita voisi alkaa laittaa paikalleen, eli jos tapaaminen menee parin viikonkin päähän, niin sittenhän se onnistuisi täällä meilläkin. Mutta mites Tytikkä, voisikos teillä treffata?
Nyt täytyy taas rientää!
Niina rv 33+6
Ihan ensiksi tältäkin suunnalta onnittelut Tuikulle valmistumisen johdosta!
Mukava kuulla, että Wilman pojat ovat jo noin hyvän kokoisia. Minä kun epäilen oman masuasukkini olevan aika pieni, kun esikoinekin oli pieni. Nooh, jäntevä tyttö on kuitenkin potkuista päätellen tulossa eli käsittely pitäisi olla helppoa sitten masun ulkopuolella. Hurjaa, että kaikilla alkaa olemaan jo niin isot viikot, että riskit alkaa jo olemaan aika pieniä, vaikka lapsukaiset päättäisivät maailmaan putkahtaa. Eihän tässä itselläkään ole kuin reilu 2 vko, jonka jälkeen saa mennä " omaan" sairaalaan synnyttämään eikä tarvitse Naistenklinikalle lähteä. (Suom. huom. täällä pk-seudulla kun käsketään menemään menemään ennen rv 35 suoraan Naikkarille, eikä sinne omalle synnärille).
Nyt odottelen pikkuisen huolissani huomista neuvolaa. Epäilen, että verenpaine on alkanut heittää, kun on vähän päätä juilinut ja yölläkin heräsin siihen, että päätä jomotti. Mutta katsotaan sitten huomenissa iltapäivällä, mikä on tilanne. Jos näyttää noudevan, niin täytyy sitten hakea systeriltä verenpainemittari lainaan, jahka arvon lomailija palaa Dublinista. Paino on nyt - onneksi - pysynyt vähän paremmin hallinnassa ja on vähemmän, kuin esikoisesta näillä viikoilla. Siitä se vaan kiinni on, ettei ahda herkkuja mielin määrin, vaan yrittää pysyä jossain kohtuudessa. Lisäksi tuo kohtu on niin ylhäällä, ettei meinaa entisiä määriä ruokaa mahtua. Mua ei närästä, mutta välillä tuntuu siltä, että on kirjaimellisesti kurkkua myöten täynnä. Ja jos tuolloin erehtyy kumartelemaan, niin meinaa tulla osa takaisin päin...
Eipä ihmeempää, lounaspalaveria odotellessa! Kiva päästä " ulkoruokintaan" , kun tuo meidän työpaikan Amica on suoraan sanottuna syvältä. Enkä ole koskaan käynyt nepalilaisessa täällä koto-Suomessa, joten hauska päästä testaamaan.
Winku ja Veera, 32+1
Moi!
Nyt on se toisiks viimeinen tiukka rajapyykki päällänsä. Siis täynnä viikot 30. On sitä odottukii. Tuntu tuskaselta lukee melkein koko kuukausi ku toisilta tule viikot täytee.
Tuikulle onnee, ja uudelle listautujalle (nimimerkin jo unohin, sorry) tervetuloo.
Tuost tapaamisesta esim. meillä. Hmm. Kyl varmaa, pitäis vaa saaha sit tuo mies johonkii hääjettyy. En oo kysyny. Meil on kyl vaa pikku kolmio, mut eihän myö olla liian isoja ettei mahuttais. Ihan miten vaa, pitää vaa kysyy miehen mielipidettä. Oli just eilen hänen kaa puhetta tästä tapaamisesta, hää luetteli Penny Pubista lähtien kaikki kuralat, siis kolme pubia, joissa ei kyl olla ite koskaa käyty. Toisaalta, jos haluttais oikeen vaikka syödä yhdessä oishan tuossa keskustassa myös Villipippuri, mut en tiiä oikeen et onko se mimmonen. En oo oikeen niin Joutsenolainen et osaisin täällä syödä ulkona... Käydää hoitaa sellaset Lappeenrannassa. Mut ihan miten vaa. Ehotelkaa.
Nyt pitäis lähtee töihi. ei ois kuin tää ja ens viikko.... Ihanaa.
Terkuin Hanna rv 30
Vihdoinkin siis täälläkin rajapyykki ylitetty!
Enpä ole ehtinyt pariin viikkoon muuta kuin taustalta seurailla teidän kuulumisia ja hyvältä on näyttänyt. Onnea valmistuneille ja uusille tervetuloa!
Ikävää että jotkut meistä kärsii edelleen krempoista, noh, onneksi maaliviiva alkaa jo häämöttää ja eiköhän ne vaivatkin sitten katoa..
Mielihaluista.. Kiva lukea kun teillä on niin terveellisiä nuo syömishimot, itselle maistuvat suklaa ja lakritsi, vaikka niitä juuri pitäisi välttää.. x) Appelsiini on kyllä kanssa listalla kärkipäässä.
Neuvolakuulumisia.. Hemoglobiini lähti vihdoin nousuun, olen käyttänyt obsidania, eikä mulle ole siitä ainakaan vielä mitään vatsanväänteitä tullut. Paineet ennallaan, pulssi vähän koholla.
Kohdunkaula hieman pehmentynyt ja lyhentynyt, kontrolleissa juostu parin viikon välein, saa nähdä joutuuko sairaslomalle seuraavan kerran jälkeen.. ja vauveli rt:ssä, potkut tuntuu tosi voimakkaasti kylkiluissa.
Nukkuminen.. ollut todella levotonta jo kahden kuukauden ajan, eikä sitä helpota yhtään se että poitsu (2,4 v.) tulee joka yö viereen jossain vaiheessa.
Oliskohan siinä taas juttua tälle päivälle, yritän taas aktivoitua hieman useammin kirjoittelemaan. ;)
Aurinkoista kevään odotusta kaikille hippusille!
Voikaa paksusti! ;)
äiti-05-08 rv 30!!!!
Käväisin tänään neuvolassa ja puhuin terkkarin kanssa noista omista aatoksistani synnytyksen suhteen. Alkaa nimittäin vähän jännittää tuleva koitos. Onneksi yleensä puhuminen asiasta auttaa, ainakin minun kohdallani...
Painoa on tullut raskauden aikana jo reilu 8kg. No eipä jaksa moista paljon ajatella. Tiputellaan kiloja sitten synnytyksen jälkeen. Sf-mitta huiteli taas käyrien ulkona kuten aiemmissakin raskauksissa on mennyt. Oli nyt jo 32cm. Verenpaine on alhainen kuten tavallista ja vauveli raivotarjonnassa edelleen. Eli kaikin puolin hyvin nämä fyysiset asiat. Supistuksetkin kun ovat vähän rauhoittuneet niin nyt on hyvä mielen myllertää :). Onneksi terkkari on niin ymmärtäväinen noiden pelkoasioiden suhteen ja sanoi jo suoraan, että mietitään ensi kerralla sitä pelkopolia, jos ajatukset ovat vielä kovin sekaiset...
Tervetuloa uudelle huhtihippuselle! Ja onnittelut valmistuneelle! Anteeksi, kun en muista koskaan noita nimimerkkejä :(. Minulle on joka raskaudessa käynyt tällainen pääkopan lahoaminen entistä tutummaksi. Muisti pätkii ja muutenkin ajatus ei oikein kulje :).
Rv 30+4
Ajattelinpa minäkin nyt ensimmäistä kertaa kirjoitella, keskusteluja olen seurannut raskauden alusta asti. Laskettu aika on 24.4 ja esikoista odotellaan. Sukupuolesta ei ole vielä saatu tietoa, vauvalla on aina polvet ristissä kun ultrataan :). Pojaksi kaikki tutut ja tuntemattomat ovat sitä veikanneet, alan jo itsekin uskoa siihen.
Ikää minulla on 23 vuotta, miehellä 30. Eipä tässä sen kummempia esittelyjä tule mieleen.. Mukava on ollut lueskella " kohtalotovereiden" tarinointia, varsinkin nyt kun on siihen aikaa yllin kyllin kun jäin viettämään jo kesälomaa tässä helteisessä helmikuussa :). Siitä jatkan sitten äitiyslomalle.
terveisin sari ja vauva 30+4