Mitä mieltä: anopille ei taaskaan riitä että käymme siellä jouluaattona?
Anoppi on joka joulu vaatinut että vietämme siellä aaton ja jäämme yöksi. Joskus olemme niin tehneetkin mutta se on vähän raskasta ja haluamme olla minunkin vanhempieni luona.
Tänä jouluna ajattelimme mennä päivällä syömään anopille ja sen jälkeen kahville minun vanhempieni luo.
Anoppi heittäytyi taas marttyyriksi ja vaatii että vietämme siellä sitten joulupäivän. Tänä vuonna haluaisimme viettää sen omassa kodissa ihan omissa oloissa. Ei auta että ensi vuonna lupailimme taas anopille enemmän aikaa.
Ymmärrän häntä, mutta minusta on väärin että hän saa meissä aikaan kamalan huonon omatunnon. Kuitenkin tapaamme jouluna eli emme häntä "unohda".
Kuinka paljon on velvollisuus mennä vanhempiensa ehdoilla aikuisena?
Kommentit (28)
Me ollaan reissattu monta vuotta mun vanhempien ja anoppilan väliä ja siinä välissä vielä yksin asuvalle kummitädillenikin olisi pitänyt mennä käymään jne. Olin aina stressaantunut ja kellon kanssa vahdittiin, että koska pitäs lähtee taas seuraavaan paikkaan.
Viime jouluna päätimme olla omassa kotona jouluaattona ja meille sai tulla sitten kuka halusi. Vanhempani ja veljeni perhe tulivat, samoin täti ja mummo. Oli tosi kivaa olla kotona ihan rauhassa eikä tarvinut koko konkkaronkkaa raahata paikasta toiseen. Anoppi tosin on valitetellut kun ei sitten juuri aattona nähnyt meitä. Heille kun ei sopinut mihinkään aikaan poiketa kahvilla tai vaikka aamun puurolla. Minusta se oli oma moka. Me kävimme sitten joulupäivänä anoppilassa. Tänä vuonna sama systeemi ja minun puolestani vaikka jokaikinen joulu tästä lähtien.
- kolmen lapsen mamma
Me tehtiin heti ensimmäisen lapsen synnyttyä päätös, että jokainen aatto ollaan kotona ja kaikki joille meidän seura aattona on tärkeää, on tervetullut. Tämän ilmoituksen myötä kävi äkkiä selväksi, että ei ole kysymys rakkaiden seurasta vaan jostain joulunäytelmästä tai ehkänse olikin joku sulka mummon hattuun kun saa painostettua kaikki kotiinsa.
Tästä on nyt 16 vuotta. Vaihtelevasti on ollut minun ja miehen vanhempia ja myös ihan oman perheen voimin vietettyjä jouluja.
Onneksi oma anoppini sanoi että haluaa olla jouluna rauhassa miehensä kanssa. Ihana helpotus ja ihana käydä heillä "pikkujouluilemassa" joulun alla.
Yleensä käymme aattona äidilläni ja jos on aikaa ajamme joulupäivänä yöksi isälleni. Nyttemmin olen myöhäistänyt äidille menoa siten, että syömme lounaan kotona ja lähdemme iltapäiväkahville äidin luokse (asuu lähellä). Kokeilimme pari ensimmäistä joulua paikasta toiseen ajoa, mutta siinä meni koko joulu stressatessa.
Jatkossa olisi hauskaa jos lapset perheineen tulisivat kaikki vaikka 23.12 meille. Olisi ihanaa olla edes yksi päivä vuodesta koko perhe koolla. Toki en halua myöskään pakottaa ketään mihinkään.
Se on anopin murhe sitten. Lähdette sieltä kun haluatte lähteä. Jos aina teette niinkuin anoppi haluaa, joudutte tekemään niin koko anopin loppuelämän ajan.
Jos pää on tasapainossa, pystyy kyllä nauttimaan joulusta ihan vaikka itsekseenkin tai puolisonsa kanssa. Jos kuitenkin lapsiensa perheet tapaa jne.