***KOTILOT VK 8-9***

Meillä oli eilen se ravitsemisneuvoja ja sain vähän vinkkiä mitä kokeillaan seuraavana.oon ollu aika hukassa että mitä annan ja milloin.Nyt sekin helpotti onneksi.Pojalla kuitenkin joka ryhmästä jotain mitä voi syödä niin ei hätää,saa kaiki tarvitsemansa näistäkin aineista.

Parisuhde viikonloppu sujui hyvin ja ihan kiva kun käytiin siellä illassa istumassa,niin saa vähän ulkopuolisen näkökulma kaikkeen.Minäkin eläny uskossa että meillä on hyvä suhde mutta kyllä tuolla huomasi miten on komminikaatiossa vielä paljon parannettavaa=)Yllättävän vaikee kattoo toista silmiin ja sanoa miltä tuntuu=)Mut mennään taas ens kuussa tuohon parisuhdeiltaan,siellä oli lapsille hoito yms.niin on matala kynnys lähteä sinne.Ja mieskin oli innoissaan siitä=)

Lähdetään poikien kanssa kohta kerhoilemaan,kävellään niin saadaan ulkoilua samalla=)

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!



Ette usko, mutta meidän Pepillä on taas korvatulehdus... No, nyt saadaan tod.näk. lähete putkitukseen. Nyt neiti on syönyt tänä vuonna 5 antibiootti tai penisilliinikuuria, ja aivan hirmuisen määrän kipulääkkeitä =( Ei vaan noi lääkkeet auta. Me käytiin jo yksityisellä korvalääkärillä, mutta se vaan hoki, että ei se ole niin pahan näköinen. Et ei tässä mitään putkitusta vielä. Eihän se korva ole ollut kuin kerran kunnolla tulehtuntut, ja sen jälkeen vain punoittanut. MUTTA kun lapsi on siitä punoituksestakin tosi kipeä!



Nyt meinaan kyllä soittaa ajan jollekin toiselle korvalääkärille. Haluan ne putket, koska parempi jo kokeilla jos ne tuubit auttaisivat kuin syödä koko ajan näin kamalasti lääkkeitä!



Mua väsyttää jo tosi kovin tämä sairastelu, ja tuntuu, että voimat vaan hupenee jonnekin. Mikään ei kiinnosta ja olen huomannut, että mun iänikuinen riesa, syöppöttely on tullut kuvaan =(

ns. normaalielämässä pystyn taistelemaan sitä vastaan, mutta nyt tuntuu, et mä vaan syön...



Plääh. Tulen kirjoittelemaan uudestaan kunhan kotiudutaan sieltä lääkäristä!

No voihan räkä tuota Pepin korvakierrettä! Ihme, ettei lääkäri suositellut putkitusta kun selvästi kyseessä on toistuvat tulehdukset olkoonkin, ettei tulehdus ole päässyt vielä kunnolla päälle vaan olette hakeutuneet hoitoon varhaisessa vaiheessa.



Tuli tuosta Huiskuttimen kirjoituksesta mieleen udella, että miten Kotiloiden parisuhteet voivat? Meillä menee minusta hyvin. Ihan tietoisesti olemme tässä kolmosen jälkeen panostaneet toisen huomioimiseen ja kivojen juttujen tekemiseen ihan arjessa vähän ajatuksella " niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" . Minulle tuottaa vaan vaikeuksia se omista tunteista, etenkin negatiivisista, suoraan puhuminen. Sitäkin olen yrittänyt harjoitella, mutta meillä kotona oli sillä tavalla tukahduttava ilmapiiri, että mielipahaa ei oikeastaan saanut näyttää vaan heti olit tuhma ja kiittämätön. Lisäksi minulla on vahva marttyyriäidin malli (=apu ei kelpaa jos sitä tarjotaan, sitten valitetaan kun joudun kaiken yksin hoitamaan ja JOS joku joskus saa auttaa niin sitten korjaillaan jälkiä perästä), jota yritän kaikin voimin välttää. Mutta noin yleisesti minusta tuntuu, että meillä menee aina vaan paremmin kun lapsia tulee lisää. Mieskin eilen ihmetteli, että miksihän sitä puhutaan, että kun lapsia tulee lisää niin parisuhde ja seksi lentää ulos ikkunasta...ei kuulemma meillä vaan. ;0)



Nyt keittelen itselleni kupillisen kahveeta...



adalat + tytöt

Oltiin eilen siellä lääkärissä Pepin kanssa. Meidän omalääkäri oli talvilomalla, ja sillä oli sijainen. Ja taas, oikea korva oli vain hieman samea... Ja sitten lääkäri sanoi, että laitat vaan supon yöksi, niin saatte molemmat nukuttua. Hemmetti, se oli kuin märkä rätti päin näköä! Eihän tämä lapsi ole viime aikoina nukkunut kuin kipulääkkeen kanssa! Se katkaisi ilmeisesti kamelinselän, kun purskahdin sitten itkuun siellä lääkärissä =( No, lääkäri pyysi anteeksi sanomisiaan, ja loppuviimeksi kehoitti käymään ihan lastenlääkärillä, ei korvalääkärissä. Korvalääkäri katsoo korvat, kun lastenlääkäri katsoo lapsen JA korvat. Jospa löytyy syy siihen, että Peppi itkee todella herkästi... No, ensi viikon torstaina meillä on nyt aika ihan lastenlääkärille. Eilen itkin koko päivän vähän väliä, oikea mahalaskupäivä. Mut nyt on jo parempi fiilis...



Parisuhteesta: Kyllä meillä menee hyvin. Nyt Pepin sairastelun takia ollaan ehkä hiukan kireenä, mutta muuten ollaan oltu kyllä ihan " in love" . No, suoraan sanottuna, seksiä saisi olla molempien mielestä hieman useammin, mutta laatu kyllä korvaa määrän -onneksi ;o) Ja tietysti saisi olla enemmän yhteistä aikaa, mutta kyllä tämäkin riittää. Toivoisin kyllä hiukan useammin miehen muistavan minua, vaikka ihan kukkakimpulla, mutta se on sellaista pientä toivetta, ei mikään maankaatojuttu. Pähkinänkuoressa: hyvin menee!



Ja otin haasteen vastaan, olen tilaamassa kuukuppia... Olen päättänyt ostaa suomalaisen Luneten, ja nyt olen kiertänyt nettikauppoja, että mistä saisin edullisimmin =)



Terkuin Anttuli

Täällä sataa lunta oikein urakalla. :0) Pääsee lapset vihdoin laskemaan vähän mäkeä.



Hyvä, anttusanttu, että olette menossa käymään lastenlääkärillä. Eihän se missään tapauksessa aivan normaalia ole, että lapsi vetää antibioottikuurin toisensa perään ja kipulääkettä jatkuvasti ennen 1 v synttäreitä. :0/ Toivottavasti homma lähtee hoitumaan ja typy tervehtyy. Tai sitten lääkäri tuumaa, että teillä on käynyt harvinaisen kakka säkä pöpöjen kanssa ja mikä ei tapa niin vahvistaa vastustuskykyä tulevaisuudessa.



Mulle rapsahti tänään päiväpostin seassa Lunette. Koskahan alkaisi treenailla ettei homma mene sitten ihan räpellykseksi kun sitä oikeesti tarvitsee...



Meidän vauvakainen alkoi nyt konttamaan. Tähän asti on vain ryöminyt, mutta eilen illalla alkoi ykskaks konttamaan kun halusi mennä tutkimaan kiinteistönvälittäjän salkkua. :0) Me otettiin nyt sitten välittäjä tätä asuntoa kauppaamaan kun tympiinnyin ihan täysin puhelimen kyttäämiseen. Meneehän siihenkin palkkioon tonneja, jotka tietysti olis ollut kiva säästää, mutta jospa tämä nyt sitten menisi tästä piakkoin kaupaksi. Otettiin välittäjäksi valtakunnallinen ketju, joka ainakin markkinoi näkyvästi ja oli myyntihenkisen oloinen välittäjä. Palkkiotakin pudotti 1 % verran. Halvemmallahan oltaisiin tietysti saatu eräskin pieni paikallinen välittäjätoimisto tähän tai sitten eräs toinen, jonka mainokset ovat sitten värittömiä ilman kuvia, niin ajateltiin, että halvinta ei ehkä aina kannata ottaa...en tiedä. No, päätös tehtiin ja sen kanssa on elettävä, vaikka ei nyt sitten saada niin paljon voittoa tästä kuin oltiin toivotta, mutta pääasia ettei käsiin jää.



adalat + tytöt

Sen verran vielä jatkan, että jos muistatte kun aikaisemmin surkuttelin sitä, että imetys taitaa loppua kokonaan. No, vauvakainen on tehnyt paluun tissivauvaksi. Ihan hyvä sinäänsä, saa vielä pari kuukautta tissitelläkin, mutta myös yötissi on tehnyt comebackin. Nyt olen pyhästi päättänyt, että ensi viikolla yritän kitkeä yösyömisen pois. Ensi viikolla on kerhoista lomaa, joten aamulla ei ole kiire minnekkään jos vaikka yö menee kehnosti. Mitään varsinaista unikoulua en kyllä pysty pitämään, mutta ajattelin vaikka sylissä nukuttaa typyn kun hän yöllä herää. Kyllä minä muutamaan kertaan päivällä ihan mielelläni tyttöä imetän, mutta nuo yötissit saa nyt kyllä loppua.



adalat taas

Meillä Peppi imee vielä niin päivin kuin öin. Ei puhettakaan lopettamisesta, mutta vähentynyt syöminen on jo =) Eli päivisin kuulkaa imasee nokkamukista lämmitettyä rasvatonta maitoa pari kolme desiä... Aluksi ei meinannut millään juoda, mutta joku herätys siihen tuli kun lämmitin maidon tosi lämpimäksi. Yöimetystä vähennän/ lopetan sitten kun neiti tervehtyy. Nyt syö kaksi kertaa yössä, oli huono tai hyvä yö. Mutta en toiselta voi sitä ainoaa lääkkeetöntä lohtua viedä, sylittely ei ole niin tehokasta ;o) Esikoisen imettämisen olin jo lopettanut tähän ikään (10.5kk) mennessä, ja hän tuntui niin isolta silloin, mut nyt ei puhettakaan lopettamisesta kun toinen on kuitenkin NIIN vauva. Sitä alkaa vanhemmiten pehmoilemaan 8-)



Mä olen todella huolissani Pepin itkuista =( Sanoin lääkärillekin, että erotan kyllä kipuitkun turhautumis/nälkäitkusta mennen tullen... Ja kun itku sitten loppuu ja uni jatkuu kun kipulääke alkaa vaikuttamaan. Itkuihin ja heräämisiin ei vaikuta mihin aikaan neiti on syönyt ja mitä, sen verran on kokeiltu kaikenlaista syöttää iltaisin ja eri aikoihinkin vielä. Ja aina sama kun menen lääkäriin oikein kauhean yön jäljiltä, " vähän punoitusta ja sameutta" , aargh! No mutta, onneksi sain yksityiseltä, oikein suositulta lastenlääkäriltä ajan noinkin nopeasti, nappasin ensi viikon viimeisen ajan jo eilen!



Sain Luneten tilattua =) Nyt olen asennoitunut harjoitteluun, eli kuppia on taatusti helppo käyttää kunhan sen ensin oppii. Mutta se oppiminen VOI kestää ;o)

Täällä voidaan onnex ihan hyvin,lipeitäkään ei olla oltu:)

Meidän Jasminkin osaa jo pikkaisen syödä ite,mut sottaistahan se on..

Ja hyvin osataan jo käydä myös potalla,vaippoja ei tarvita enää oikeastaan yhtään..hän itse aina ilmoittaa koska hällä on hätä..ja kovasti tytöt jo odottavat pikkuveljeä syntyväksi,ja mäkin toivoisin että syntyis jo kohta,kun olo on aika tukala..mut nyt täytyy taas poistua kun supistaa taas..



tytöt040507 ja poju rv 37+2

Antulle voimia!!me ollaan nyt oltu 2viikkoa terveinä,vaikka tuntu ettei sairaudet lopu ikinä=(Olo itelläkin ihan erillainen kun ollaan päästy kerhoihin,muskariin yms.ja ihan uloskin kunnolla.Tänään raahaan tuon kakkosen taas tuohon jäälle=)

Poika heräs 6.20 ja meillä pyykit pyörii ja tein viikonlopulle pakkaseen ruuat pojalle valmiiksi,miehen sieltä niitä helppo ottaa.Meillä on mies aika surkee kokki ja ruuanlaitto pääosin mun kontolla.Enpäs tiiä osaisiko tuo luetella jos kysyisi mitä vauva saa syödä=)Syöttää kyllä pojan eikä oo koskaan mitään väärää antanu,mut meillä onkin erikseen pojan ruuat kaapissa.

Sain eilen hoidettua ehkäisynkin kuntoon,ja katotaan tilannetta sitten muutaman vuoden päästä.Tiiän kyllä et kun huomenna lähden etelään,niin siellä kaverilla pikkuinen vauva niin kuume taas nousee.Mulla onkin krooninen vauvakuume,mut kun tietää et mieskin haluaa,niin jaksaa oottaa hetken.Meillä ottanut nämä koliikit,allergiat ja korvakierteet niin lujille ettei järjellä ajateltuna ole mitään järkeä yrittää vaavia ennen kun pahin uupumus helpottaa ja lapset kasvaa=)Mulla on jo 3 tunteella tehtyä lasta niin jos vielä yhen järkivauvan saisin=)

Tuli tuosta Pepistä mieleen että kyllä muakin stressasi kun vauva joutui reilu 2viikkoa nukkuu panadolilla ja pronaxinilla..ja lääkäri just sano et annat vaan kipulääkettä..siihen antibiootit päälle,niin pojan mahakin oli niin sekasin et kaikki tuli pihalle koko ajan=(En usko et hyväksi vaan syödä ja syösä noita lääkkeitä..meillä poika nyt kohta 11kk ja kolme kertaa joutunut vetää tuon 2viikon antibiootti/kipulääkesatsin..kun korvat ei parane=(

Mut nyt taas kutsu käy!!

Mä lähdin ex tempore ostoksille =) Oli piristävä reissu kun olen ollut paljon kotona! Meni kyllä aika paljon rahaa, mutta mitäpä tuosta -aina ei jaksa miettiä omaa kulutusta... Nykyään mietin sitä tosi paljon!

Vanhemmat lapset lähtivät anoppilaan, ja Peppiä hoiti mun äiti. Tällaiset " nyt mä lähden enkä meinaa" -reissut ovat melkein niitä parhaita! Kun oikein paljon suunnittelee, niin odotuksen ovat sitten korkealla eikä sitten ole niin kivaa millään ;)



Lunette tipahti luukusta! Kivaa, oikein odotan et pääsen tositoimiin...



Ei muuta kun oikein mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!



T: Anttuli

Meillä on tunnin päästä esikoisen puheterapia, mutta sitä ennen tulin kirjoittamaan viikonaloituksen =)



Meillä oli kiva viikonloppu! Ei ollut mitään menoja, niin oleiltiin vaan yhdessä, luxusta. Mä aloitin taas läskivahdeissa, eli painonvartijoissa. Pakko saada 10kg pois ennen seuraavaa raskautta. Joten nyt kovat kehiin ;o) Yksin ei siitä tullut mitään kun repsahdin koko ajan :-/



Onko muilla kotiloilla paino-ongelmia...? Onkohan tämä jo ollut puheena joskus aikaisemmin, nyt en muista...



T:Anttuli kera muumeja katsovien lapsien

Äitin vapaa viikonloppu meni hyvin=)Nyt kiva oli tulla kotiin=)

Vauva karju illan ja yöllä mitä ei oo tapahtunu pitkään aikaa..oisko reagoinu kun olin poissa=/Muuten ollut isänsä kanssa kaikki hyvin ja kun tulinkin niin naureskeli vain..eihän siinä tullut kun lauantai ettei nähnyt minua=/

Kokeiltu kyllä uusia ruokiakin,niin sekin voi tehdä sen huudon.

Mulla on paino ok,mutta oon taipuvainen lihomisees ja imetys loppui 3viikkoa sitten,niin pelkään vähän et nyt alkaa kilot tulemaan jos en pysty pitää syömistä kurissa..imetys vei multa kaikki ylimääräiset kilot.

Vartalo on muuten ihan plösähtäny ja joku kiinteytysohjelma ois poikaa,mutta mä oon niin pirun huono harrastaa mitään..huokaus=)

Meillä on pyykkishow pari päivää.Lähdetään lasten kanssa keskiviikkona mun vanhemmille ja mies tulee pe perässä.Isommilla on nyt hiihtoloma ja varmaan aikamoinen huuto pari päivää kun nuo tappelee kahestaan ihan hirveesti=)onneksi hyvä ilma,niin aattelin lykätä ne suksien kera ulos kunhan heräilevät=)Onneksi lunta ja aurinko paistaapi..

Mutta nyt aamutee ja jos jotain söisikin=)

Taitaa tämä Kotiloiden ryhmä hiipua pikkuhiljaa kokonaan unholaan. :0/



Anttuli jutteli painosta. Minä voin tyytyväisenä todeta, että kaikki raskauskilot ovat kadonneet aika päivää sitten. Vaatteet ajalta ennen raskautta mahtuvat hyvin. Mies on ihmetellyt painonputoamisvauhtia kun en tee " mitään" eli en siis varsinaisesti urheile. No mitään ja mitään; kuinka moni raahaa mukanaan n. 9 kg:n painoa suunnilleen 60 % hereilläoloajastaan tehden samalla kotiaskareita, nostelee sitä samaista 9 kg:n painoa mooooonta kertaa päivässä, puskee vaunuja seisomalaudalla muutaman kerran viikossa kerhomatkat jne..Eli kunnon kotiäidin punttikuuri kun vauvaa nostelee, kieputtaa ja hyppyyttää. Ja käynhän minä koiran kanssa iltaisin lenkillä. Tuo mahan alue on ainut mihin en nyt ole ihan tyytyväinen. Pitäisi kai jotain vatsalihasliikkeitä tehdä mutta ei JAKSA...



Meidän vauvakaisen uniopetus ei oikein suju. Tai on sen verran edeistystä tapahtunut, että tyttö imaisee enää kerran yössä nopeasti maidot. Muut kerrat on suostunut jättämään väliin ihan tutin ja pikaisen sylirundin avulla. Nyt ei enää edes herää kunnolla, eli ei ole tarvinnut sylitellä, kuin sen kerran, mutta silloin ei sitten autakkaan mikään. Tyttö alkaa tuhertaa itkua ja minulla ei pidä pokka kieltää toiselta maitoa kun on niin selvästi sitä vailla. No sen verran olen tehnyt, että olen lyhentänyt imuaikaa yöstä toiseen toiveena se, että imuaika lyhenee ja lyhenee ja lopulta loppuu kokonaan. Tiedä sitten miten toimii...



adalat + tytöt

... On kyllä ollut hiljaista. Toivottavasti tämä pino ei vielä lopu, vaikka kuopukset lähenee tai ovat jo täyttäneet 1-v. On ollut kyllä kivaa, että on ollut vertaistukea täällä =) Nyt ahkerasti kirjoittelemaan nekin jotka vain lukevat, vaikka vain lyhyesti.



Esikoisella oli tänään 5-v neuvola. Kaikki oli oikein hyvin! Huomenna vielä lääkäri. Yhden selässä olevan luomen th suositteli poistettavaksi, kun on aika iso, ja täytyy myöntää, että olisi kyllä hyvä se poistaa, kun on se minuakin vaivannut, ja aina vahdin, ettei se ole muuttanut muotoaan... Katsotaan mitä lääkäri huomenna sanoo. Mitat pojalla nyt 112cm ja painoa tasan 20kg. Aika komeat mitat ;o) Mutta painon ja pituuden suhde on hyvä ja poika onkin ihan sutjakan näköinen lapsi...



Lääkäri katsoo samalla Pepin korvat. Pitäkää peukkuja, että korvat ovat terveet! Lapsi ainakin tuntuu terveeltä... Viimeinen kuuri loppui viime viikon sunnuntaina, ja Peppi on nukkunut sen jälkeen aika hyvin. Mekin ollaan päästy yhteen imetykseen yössä, eli jäljellä on aamuyön imetys joskus 4-6 aikaan. Sitä ennen auttaa tutti, siis silloin kun Peppi on terve. Kipeänä ollessa tarjoan neidille tissiä kyllä useammin, kun sen jälkeen aika usein jatkaa uniaan omassa sängyssä.



Oli muuten kiva lukea, että huiskuttimen reissu oli mennyt hyvin!



Nyt täytyy jatkaa iltahommia...



T:Anttuli

Tottelin kehotusta et kaikki kirjottelemaan, nekin jotka käyvät lukemassa. Miksikähän sitä on niin laiska kirjottamaan vaikka käynkin lukemassa muiden kuulumisia....



Meillä mies nyt 4kk. edelleen yhtä rauhallinen ja tyytyväinen poika. Nukkuu vieläkin kun unelma, eli läpi yön niin kun syntymästä asti ja sit pitkät päiväunet 4-5 tuntia. Kovasti jo toimitellaan ja yritetään tarttua leluihin. suuhun kaikki mahdollinen. Koko on nyt 6kg ja 60cm.



Kamalaa toi pepin korvakierre, toivottavasti loppuisi pian tai saisitte siihen apua.

Meillä on onneksi ainakin vielä pysytty terveenä.



anttusanttu: kyllä on pojissakin jo koko eroja. Meidän 5v oli joulukuussa neuvolassa ja mitat oli 101cm ja 15kg. Meillä on tälläinen pieni mies!



Mut nyt takas pyykkivuoren luo!



72oinas ja atte 4kk

Lääkärillä meni hyvin. Oli tosi kiva käynti, ja lääkäri kehui poikaa reippaaksi miehenaluksi :o) Ja kun vielä katsoi Pepin korvat, jotka olivat TERVEET!! JEE. En muista koska olisi ollut näin pitkä pätkä korvat terveinä ILMAN kuuria. Nyt alkaa toivo heräämään, että joko ne korvat oikeasti paranisivat? Tai olisivat edes kuukauden terveet... Rohinaakin Pepillä on, mutta ei tarvitse siihen kuuria, ei kuulostanut pahalta. Sunnuntaina saadaan ottaa jo toinen korvatulehdusta ehkäisevä satsi sitä antibioottia. Jes...



Ja voi ei, mä pääsen laitokselle katsomaan vauvaa! Mun kaveri sai tänään esikoistyttären, joka oli syntyessään aivan samankokoinen kuin meidänkin esikoinen! Mitäköhän se laitoksella vierailu tekee meikäläisen vauvakuumeelle. Mitäs luulette, siskot ;o) Mun ystävä pelkäsi koko ajan, että vauva syntyy karkauspäivänä, mutta onneksi tuli nyt päivää aikaisemmin!



Oinas72: Kyllä lapset ovat tosi erikokoisia, meillä keskimmäinen lapsi, tyttö, oli nyt marraskuussa 3-v neuvolassa, ja mitat olivat 98,5cm ja painoa 16,1kg. Et aika jyskyjä nämä meidän lapset =) No, Peppi on selvästi pienempi kuin sisaruksensa, pieni ja pyöreä ;o) Meillä on kyllä aika erilaiset neuvolat, kun lääkäri on niin mukava, ja koskaan ei ole tarttunut mihinkään turhaan, ei edes mun painonnousuun raskausaikana, vaikka kaikki muut siitä rutisivatkin... TH on aika tiukkis, mutta mukava täti, luotan häneen, kun on 30-v tehnyt lastenneuvolaan ja kun hän sanoo, että kaikki näyttäisi olevan kunnossa, niin uskon kyllä!



Kirjoittelemisiin...

Olin jo ihan oikeasti hetken unohtanut koko vauva-palstan :O Lukemassakaan en siis ole hetkeen käynyt, täytyy parantaa tapojaan ;)



Meillä Venla on nyt siis reilu 8kk vanha, ja aika menee niin nopeasti. Kohta meillä ei oo enää vauvaa :( 8kk neuvola oli vähän aikaa sitten, ja strategiset mitat olivat: pituutta 72cm ja painoa 8,220kg. Hoikka neiti siis :) Mutta sitä selittää se, ettei ole paikallaan pysynyt juurikaan koskaan ;) Lähti ryömimään jo noin 4kk vanhana, reilu 6kk oppi jo nousemaan ylös ja nousemaan itse istumaan, reilu 7kk oppi konttaamaan kunnolla, ja nyt 8kk nousee sujuvasti ja laskeutuu alas. Kiire pysyä isosiskojen perässä!



Ja tosiaan lapset on tosi erikokoisia! Meidän esikoinen oli esim 8kk vanhana 3kg painavampi ja 2,5cm pidempi kuin tämä nuorin :) Aika puntti siis. Ihmekös kun ei lähtenyt liikkumaan yhtä ripeästi. Nyt täyttää neljä ja on kuitenkin melko hoikka, mitat n. arviolta 107cm ja vajaa 18kg. Kakkonen taas oli 8kk vanhana vain 1kg painavampi, ja saman pituinen. 2v oli 88,9cm ja 11,8kg.



Meille ei sen kummempaa, päivät meneen tyttöjen kanssa. Ajattelin nyt hakea kouluun. Jos pääsen, niin pidän vuoden sitä paikkaa, ja menen kouluun syksyllä 2009. Venla on silloin reilu 2v, mielestäni ihan hyvä ikä aloittaa tarhailu ;)



PikkuPilu ja tyttötrio 04,05,07

Meillä on ollut nettiongelmia, joten on tullut pakollinen parin päivän tauko kirjoitteluun. Eipä sillä, että mitään erikoista täällä olisi tapahtunut. :0)



Hieno juttu, että Pepin korvat olivat terveet. Toivottavasti tulehduskierre loppui nyt ihan kokonansa.



Meillä vauvakainen on tässä pari päivää ollut kiukkuinen kuin pieni ampiainen. Taitaa hampaat vaivata kun ylös näyttää olevan neljä tulossa. Syöminen ei neidolla suju, nukkumaanmeno aiheuttaa raivarin, mutta on kyllä ihan hyvin nukkunut kuitenkin. Lattialla ei viihdy vaan konttaa valittaen heti minun perääni ja haluaa syliin ja siinäkään ei ole hyvä vaan kaivaa ikeniä ja kiukuttelee. Panadolia olen sitten täräyttänyt ja se auttaa, mutta saisi nyt sitten ne hampaat sieltä tulla, että loppuisi tämä jatkuva nurina ja kiukkuaminen. On nimittäin hivenen rasittavaa...Kyllä ne lapset on tässäkin suhteessa niin erilaisia kun tällä tapauksella tosissaan ottaa ne hampaat tosi tiukalle, kakkonen ei ollut moksiskaan ja esikoinenkin söi vain vähän huonommin silloin kun hampaita tuli.



Sunnuntaina olisi taas asunnonnäyttö. Pitäkää peukkuja, että joku tulee, ihastuu ja haluaa ostaa tämän hyvällä hinnalla. ;0)



adalat + tytöt

eli eiköhän se kevätkin joskus saavu. Tässä on alkanu jo masentaa nää sateiset ja rapaset ilmat ja just ku taas kaikki lumi suli ja oli jo niin keväistä ni eiköhän viime yönä tullu lunta. Oikeesti ihanaa et on lunta mut kurjaa jos se heti sulaa...



Mä en oo kans ollu enää aktiivinen pinoutuja. Tuntuu vaan ettei illalla enää jaksa paljoo koneella olla ku isot tytöt on menny nukkumaan. Safira on edelleen suurimman osan illasta tissillä ja siihen nukahtaa. Mennäänki aina samaan aikaan nukkumaan ja pikku neiti nukkuuki mun kainalossa koko yön. Edelleen taitaa olla tiheen imun kausi koska tissi maistuu tosi usein yölläki.



Meillä oli torstaina 3kk neuvola ja uusimmat mitat on 62cm ja 4905g. Syntyessä mitat oli siis 49cm ja 3024g. Safira vaikuttaa pitkältä vauvalta ku vertaan siihen minkäkokosii isosiskot oli samanikäsinä. Esikoinen ku oli 4kk ikäsenä just ton 62cm. Saatiin tietty se rokote joka tulee 3kk ikäsenä ja toinen annos rotavirusrokotetta. Oltiin neuvolassa ainaki 2 tuntii ku ennen Safiran neuvola-aikaa oli Sagan 6v neuvola. Piti oikeen ottaa eväätki mukaan et ehittiin sieltä isioiskojen kerhoon.



Sagalla oli 6v mitat 118cm ja 22,3kg. Saga sai 2 rokotetta käsiin ja kylläpä neiti oli äksy perjantaina. Käsivarsiaki on valitellu vielä tänäänki.



Safira on alkanu höpöttelee ihanasti ja hymyn saan palkaks tosi usein :) Tänään koitti selällään ollessaan kääntyy masulleen. Jäntevä neiti on tosiaan!



adalat: Meillä tuntuu parisuhde olevan kovilla. Mies hoitaa hyvin työnsä mut kotona ei oikeen jaksa keskittyy tällä hetkellä muuhun ku satunnaisesti tyttöjen kanssa olemiseen. Eli kyllä se vaan niin menee et teen ite kaikki kotityöt, hoidan tyttöjen asiat ja useimmiten kaupassa käynnitki. Ollaan oltu nyt kerta kahestaa (n. 3 tuntii) tässä viimisen 5 kuukauden aikana (tai siis kolmistaan ku Safira oli osan aikaa tissillä ja osan aikaa nukku). Vuokrattiin leffa ja haettiin pizzat jonka jälkeen mies meni nukkumaan ja otin yksin isot tytöt vastaan takas kotiin. Romantiikka ei meillä oo kukkinu ku ei mies haluu. Samaa ongelmaa oli raskausaikana :( Jospa tässä joutuu loppuelämänsä elää anellen ja pyydellen...Onks kellään samaa ongelmaa tai ees ollu joskus eli et mies ei oo yhtään innostunu seksistä? Miten ootte saanu asian selvitettyy jos ootte saanu?



Tarald kera kolmen prinsessan

Pakkohan se sit oli kirjoittaa kun patistettiin :) En ookaan tällä viikolla vielä ollut koneella, kun ei jaksa noita rappusia mähkiä ylös. Kipsi on jalassa vielä kaksi viikkoa, jospa sitä sen jälkeen taas piristyis :)



Yksivuotis synttärit kummittelee kolmen viikon päässä, voi hyvänen aika! Altti on nyt muutaman päivän aikana alkanut hirveästi koittaa nousta tukea vasten ylös ja muutaman kerran jo päässytkin jos on saanut jostain hyvin kiinni. Muuten mennään edelleen peppukiitäen ja ryömimäänkin oppi kolme viikkoa sitten. Kymmenen ja puolikuisena :D On kyllä ollut hidas poika lähtemään liikkeelle, mutta mä oon ollut ihan tyytyväinen, pysyy vauvana pidempään ;) Tissimaidolla edelleen mennään, öisin syö vaihtelevasti, mut yleensä kerran-kaksi, pahimpina öinä viisikin kertaa. Kipeenä ei ole ollut kuin kerran nenä vuotanut kaksi päivää, jos sen nyt voi laskea.. Nyt tarvii varmaan koputtaa puuta! Tosi hienosti on meillä mennyt tää eka vuosi, aivan ihanaa aikaa ja ihana lapsi =D



Mä käyn kaks kertaa viikossa iltakoulua, opiskelen lähihoitajaksi. Mun pitäis valmistua toukokuussa 2010 ja ajattelin siihen saakka olla kotona. Altti on sit kolme ja kai sen sitten jo malttaa antaa hoitoonkin :)



Tarald murehti romantiikan puutetta. Meillä on sama juttu. Ei ole paljon vällyjä pöllytelty sitten sen jälkeen kun Altti on alulle saatu.. :( Ihan kuin mies olis unohtanut koko seksin :( Ja mä en ala kerjäämään. No katotaan nyt kauanko tää jatkuu... Muutenkin tosi kireet välit. Huokaus.



Luna ja Altti 11kk