Onko täällä yhtään kaltaistani, jota alkaa ajansaatossa ärsyttää jokaikinen ihminen, keneen tutustuu?
Kommentit (9)
jokainen ihminen alkaa ennen pitkää ärsyttää. useimmiten ärstytyksen syy on tyhmyys tai liika " nöyristely" .
Iloinen, positiivinen, negatiivinen, ennakkoluuloinen/luuloton...? Kuvaile itseäsi hiukan.
Itse olen päällepäin iloinen, melko huumorintajuinen, mutta hirmu usein ärsyynnyn ihmisiin, jota sitten itsekseni purnaan...
T. Ap
kuka tahansa ala ärsyttämään, kun on paljon tekemisissä. kuten oma aviomies ;)
olen myös melkolailla samanlainen kuin ap. Eli puhelias, sosiaalinen, enemmän hymyilevä kuin totinen. Myöskin aika rauhallinen.
Yritän myös olla aina diplomaattinen, en töksäyttele asioita, vaikka joskus tekis mieli.
Myöskin sellainen nöyristely ärsyttää minuakin.
t.3
Näin äiti-ihmisenä mua ärsyttää eritoten toidet äidit, jotka puhua pälpättävät omista penikoistaan, eivätkä huomaa toisten lapsia, mutta olettavat että kaikkien pitäisi nyt " tässä synttäripöydässä" istua ja ihastella heidän pikkuprinsessa ja samaan aikaan tietysti kehua äidin erinomaisia kasvattajanlahjoja.
Minusta on ihaninta istua pöytään sellaisen äidin kanssa, joka huomaa omat mutta myös toisten lapset ja omaisi vaikkapa itseironiaa.
Olen huomannut että mitä vanhemmaksi tulee sitä huonommin sietää sellaisia ihmisiä joiden kanssa ei jutut mene yksiin. Mun elämässä ei ole kuin yksi ihminen joka ärsyttää mua hyvin harvoin, paras kaverini vuosien takaa. Ollaan jotenkin niin samanlaisia ettei toinen ärsytä.
Tuosta nöyristelystä mulle tulee mieleen sellainen ihminen, joka kauttarantain marttyriä esittäen, antaa ymmärtää rivienvälistä, että hän on täydellinen...
että on vaikka ukkonsa " tossun alla" ja hyvässä lykyssä väittää muka olevansa itsenäinen.
En voi ymmärtää että vielä nykynainen olis kokoajan ukolleen mieliksi, laittas ukkonsa menot ykkösijalle tms. tällaisia monet tuntemani kotiäidit on.
laitoin samasta aiheesta aloituksen joku aika sitten, kun se askarrutti mieltäni.