Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin neljännen lapsen.
13.02.2008 |
Meillä on kolme lasta ja olen heistä onnellinen. Aikamoista menoa kaikki kyllä välillä on ja kaikenlaista tapahtuu. Silti vaikka ei ihan aina meinaa jaksaa kunnolla kolmenkaan lapsen kanssa niin toivoisi sisimmässään vielä yhtä lasta. Olen suunnitellut töihin paluuta mutta nyt on alkanut tulla haave vielä neljännestä lapsesta. Mutta sitten alkaa miettiä taas, että mitä jos lapsi ei olisikaan terve ja joutuisi olemaan paljon esim. sairaalassa? Saisiko hoitajan aina hommattua kotiin jääville lapsille jos itse olisi vastasyntyneen mukana sairaalassa tms.? Ehkä pitäisi keskittyä hoitamaan ja kasvattamaan näitä kolmea lasta ja jättää haaveet neljännestä.
Kommentit (7)
itse olen elänyt järki mukana, mutta kuunnellut sydäntäni. Siksi meilläkin on neljä lasta. Aivan ihanaa! Kun olin sen päätöksen lopulta tehnyt, olo oli niin onnellinen ja helpottunut. Aivan kuin olisin pidätellyt jotain tunnetta ja sitten sain päästää sen valloilleen. Tai kaivannut jotain aivan hirmuisesti ja sitten sain kaipaamani. Ihmeellinen tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
itse olen elänyt järki mukana, mutta kuunnellut sydäntäni. Siksi meilläkin on neljä lasta. Aivan ihanaa! Kun olin sen päätöksen lopulta tehnyt, olo oli niin onnellinen ja helpottunut. Aivan kuin olisin pidätellyt jotain tunnetta ja sitten sain päästää sen valloilleen. Tai kaivannut jotain aivan hirmuisesti ja sitten sain kaipaamani. Ihmeellinen tunne.
Lisäksi harva kuolinvuotellaan harmittelee, että kun tuli vielä se nelonenkin tehtyä. ;) Tekemättäjättämistä voisi jo joku harmitellakin.
että minulle on tosi moni sanonut, että mullakin oli unelmana 3,4 tai 5 lasta. Mutta sitten menin töihin, mies ei halunnut, oli vaikeat raskaudet tsm mutta aina sitä kaihertaa mieltä.
Ensinnäkin minusta neljä ei ole suuri määrä lapsia.
Toisekseen, on tosiaan niin että onni tulee sisältä. Mutta olen huomannut, että lapsen saaminen/saamattomuus =-D tuntuu olevan jotenkin siinä suhteessa vaikea asia, että se vaan kaihertaa mieltä. Melkein kaikesta muusta voi jotenkin saada ajatuksensa irit, muttei siitä. Jos ei ole ollenkaan lapsia tai haluaisi toisen, komannen jne, muttei jostain syystä voi. Tai esim saa keskenmenon ja sitten ei saakaan enää lasta. Siitä voi olla hyvin vaikeaa päästä eteenpän, vaikka varmasti pääsee, en sitä sano.
Kolme ihanaa elohopeaa meillä jo on, mutta itse haaveilen vielä neljännestä. Mies ei :-/ Itselläkin laittaa järki kovasti hanttiin, mutta tunteet on täysin vielä yhden lapsen puolesta. Pelottaa juuri tuo, että olen pitkään katkera (miehelle) jos neljäs jää saamatta.
Itselläkin kyllä tosiaan järki laittaa vastaan, ja siksi en ole kauheasti miestä edes yrittänyt houkutella, kun tuntuu itsestäkin älyttömältä haikailla neljättä kun kolme tervettä, ihanaa lasta jo on. Miksei sitä voisi vaan olla tyytyväinen tähän mitä jo on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jokaisella naisella jää se viimeinen lapsi hankkimatta.
kakspiippusia juttuja, järjellä vai tunteella...