Onks täällä muita erityislahjakkaitten lapsien äitejä?

Molemmilla on sosiaaliset taidot koulutetun apinan luokkaa. Lapsi kulkee itse valitsemissaan kirpparirääsyissä, mikä näyttää todella säälittävältä. Kaverit eivät oikein tule toimeen lapsen kanssa, koska hän ei ymmärrä laisinkaan mitä toinen oikeasti tarkoittaa, eikä lapsi osaa ollenkaan solmia ihmissuhteita.



Lapselle ei ole koskaan opetettu käytössääntöjä ja lapsi on todella arka ja pelokas, sekä voi tehdä koska vaan jotain todella omituista. Kuten esim. kahvipöydässä hamstrata keksejä ja alkaa rakentamaan niistä tornia tai järjestelemään erilaisiin kasoihin.

Vaikeinta on ehkä äidillä kun ei omat hoksottimet pysy aina mukana. Sosiaalisella puolella olis parannettavaa, mutta arkaa on aika vaikea rohkeaksi saada. Luulen kuitenkin että oman paikkansa on luokassa löytänyt.

lapsi kuitenkin " häpeilee" omaa lahjakkuuttaan ja pitää paljon tietojaan/taitojaan piilossa.

Toinen lapseni pelkää olla eril ja vastailee esim väärin kokeeseen tahallaan ettei erottuisi ryhmässä

ensinnäkin sun kertomasi perusteella tuo juttu ei liity mitenkään erityislahjakkaisiin. Kaikki aspergerit eivät ole erityislahjakkaita, vaikka monet ovatkin jollain alueella.



Toisekseen tuo mistä sanot, että ei ole opetettu käytössääntöjä, ei todellakaan aspergereilla riipu siitä, onko niitä opetettu vai ei. Ne ovat tuommoisia joka tapauksessa.

Huonosti kirjoitettu, sorry.

tässä siis ketju, josta sain vihjeen lapsemme aspergeriin, kiitos!

Itsekin istuin koko lapsuuteni nenä kiinni kirjoissa. Mutta sainkin aina hävetä sitä, että oppiminen oli helppoa ja minulla on hyvä muisti. Oli ihanaa kun pääsi yliopistoon ja huomasi, ettei todella olekaan ainoa, vaan maailmassa on muitakin samanlaisia lukijoita, joista oppiminen ja lukeminen on ihan oikeasti todella kivaa.

ei ole kuitenkaan erityistä lahjakkuutta.

Fyysiset taidot kehittyivät nopeasti, käveli alle 9-kuisena, oppi uimaan 2-vuotiaana, oli varhain kuiva ja siirrettiin tarhassa isompien ryhmään, koska oli taitava leikkijä jo alle kolmevuotiaana....osaa aakkoset ja numerot, muttei ole viime aikoina kiinnostunut niistä, rakentelee legosarjoja, jotka on tarkoitettu 6-12 vuotialle yksin itse ohjeiden kera (on nyt 4-vuotias)....tällä hetkellä vaikuttaa normaalilta uhmakkaalta lapselta. Hänelle on kavereita, jotka käyvät meillä leikkimässä. Lapsi tykkää myös leikkiä paljon itsekseen ja nykyään laittaa usein oven kiinni, että saa rauhassa keskittyä legoihinsa. En pidä häntä mitenkään erityislahjakkaana, mutta kyllä pk:sta on tullut aina palautetta, että on ikätasoaan edistyneempi tasasesti lähes kaikessa. Olemme yrittäneet kaivamalla kaivaa, jotain mitä hänen tulisi kehittää ja se on sitten ollut yleensä joku sosiaalinen juttu, kuten, että muistaa tervehtiä aamuisin ja iltapäivisin tulo ja lähtötilanteissa.

osaa laskea yhteen päässä kaksinumeroisia lukuja useitakin peräkkäin. Siis esim. 11+13+9+12



Oppi numerot ja kirjaimet kaikki alle 2-vuotiaana. Hurja numeromuisti.



Emme ole erityisesti tuota puolta hänessä tukeneet, kehuneet toki. On nimittäin niin, että hän muutenkin jo laskee hurjasti kaikkea, emmekä liikaa halua korostaa tuota puolta hänessä VIELÄ. Voi olla, että aikanaan koulussa sitten matematiikkaa opetetaan hänelle enemmän kuin muille.



Tosi on, kuten joku jo aiemmin kirjoittikin aspergerista, että sitä potevia lapsia tuetaan yleensä niissä asioissa, joissa hän on HEIKKO, eikä ymmärretä niinkään arvostaa erityistaitoja. Kuitenkin näen sen niin, että varsinkin varhaislapsuudessa se on viisaskin lähestymistapa, että pyritään tukemaan puutteellisten sosiaalisten taitojen kehittymistä, koska aspergeriin kuuluu kyllä taipumus uppoutua TÄYSIN erityiskiinnostuksen kohteisiin - eikä tavoitteena ole kasvattaa lapsesta matikkaneroa, joka kakkaa vielä aikuisenakin housuihin tai ei osaa jutella yhtään vieraiden ihmisten kanssa.



Ja sille jollekulle, joka luulee, että aspergerit ovat omalaatuisia kasvatuksen puutteen vuoksi: olet typerä, etkä tiedä asiasta näemmä yhtään mitään. Opiskele edes netistä hiukan lisää, ennen kuin alat aukoa suutasi.

oli ala-asteella huomattavasti toisia edellä erityisesti matikassa, ekalla luokalla syksyllä teki jo 3. luokan tehtäviä ja opettaja oli pulassa kun mitkään ei riittäneet hänelle. Poikkeuksena tällä tytöllä vielä se että on sekä matemaattisesti että kielellisesti lahjakas.



Koin itse tosi vaikeana tuon edellämenon, koulussa ehdottivat suoraan 3. luokalle siirtymistä mutta kieltäydyin. Meillä näet toinen tytöistä oli laitettu koulupsykologin kehoituksesta vuoden etuajassa kouluun ja se oli virhe, lahjakkuudestaan huolimatta hän ei ollut kypsä siihen.



Niinpä tämä meidän älykkö sai hidastaa tahtia ja tehdä ylimääräisiä tehtäviä kotona. Turhautuminen rauhottui vähitellen ja nyt tyttö on lukiossa yli ysin keskiarvolla edelleen.

jokainen näkee lapsena fiksuna, älykkäänä

oppi värit alle 2-vuotiaana ja 3-vuotiaana piirtää kuin eskarilaiset.



Mutta en silti ajattele että hän on joku Helene Sjcherfbeck. Onpahan vain selkeästi lahjakas yhdellä osa-auleella - suvussa aika tyypillistä, esim. isäni on valokuvaaja ja itse harkitsin aikanaan vakavasti jotain samantyyppistä ammattia (päädyin sitten muualle). Ei siitä välttämättä tule hänelle ammattia, mutta paljon iloa se voi tuoda hänen elämäänsä harrastusten muodossa.



Toivoisin ettei hän olisi liian kunnianhimoinen, se ei nimittäin ole välttämättä sopusoinnussa luovuuden aidon kehittymisen kanssa.

Vierailija:

minä itse olen ollut.

tuolloin asiaa ei vain noteerattu. Olen mm. oppinut lukemaan itsestään 3-Vuotiaana. Älykäs kaikilla alueilla, myös sosiaalisesti. Missään en ole ollut huono. Koulussa olen aina ollut alisuoriutuja. Yliopistokin meni ilman kunnollista panostusta. Yleensä salailen älykkyyttäni. Välillä ihmetyttää muiden hitaus ja tyhmyys. Voin sanoa, ettei ole helppoa ja omille lapsillemi en tätä toivo.

Hän on vielä alle 2-vuotias, puhuu sujuvasti pitkiä lauseita, osaa laskea yksinkertaisia vähennys- ja yhteenlaskuja, tunnistaa aakkoset / kaikki kirjaimet, osaa kirjoittaa oman nimensä sekä muutamia lyhyitä sanoja.

Pelottaa.

Joo siis meidän lapsella ei varmaan ole mitään erityistä oireyhtymää, aspengeria tai muuta sellaista. On siis koulussa pidetty, vaikka itse ei ole kiinnostunut muista lapsista. Esim. kun meille tulee kavereita kylään hän leikkii ehkä noin puoli tuntia tai korkeintaan tunnin yhdessä heidän kanssaan ja sitten hakee jo hyllystä kirjan ja rupeaa lukemaan. Yleensä tässä vaiheessa kaverit leikkivät sujuvasti sitten pienempien sisarusten kanssa.



Kun kyselen syytä hän vain sanoo, että on niin kivaa lukea. Koulusta tullessa toteaa usein myös että ihanaa päästä kotiin kun on aikaa lukea. Ja siis lueskelee nytkin tuossa vieressä tuollaista jättipaksua, pienipränttistä ja vähäkuvaista tietokirjaa dinosauruksista ja maapallon syntyvaiheista, ikää lapsella nyt 6 vuotta!

kun muuta ei ollut saatavilla ja ihan tavallinen tomppeli olen :) Opin lukemaan sujuvasti jo 5-vuotiaana ja siitä asti olen aina ollut lukemassa jotain. Ala-asteella menivät jopa setäni Jallut hyvin kaupaksi kun muutakaan ei mummolan vintillä ollut.

No meillä ei ole kysymys siitä ettei lastenkirjoja ole saatavilla.



Ei todellakaan, niitä löytyy hyllyt notkuen 4 kielellä ja on aina tarjolla kaiken tasoisia (meillä kun on pari nuorempaakin lasta). Itse vain on kirjastosta valinnut noita nuorten tai jopa aikuisten tietokirjoja, kun ei enää lähikirjastosta löydy muutoin lisätietoa aiheista joista on todella kiinnostunut.

Vierailija:

Joo siis meidän lapsella ei varmaan ole mitään erityistä oireyhtymää, aspengeria tai muuta sellaista. On siis koulussa pidetty, vaikka itse ei ole kiinnostunut muista lapsista. Esim. kun meille tulee kavereita kylään hän leikkii ehkä noin puoli tuntia tai korkeintaan tunnin yhdessä heidän kanssaan ja sitten hakee jo hyllystä kirjan ja rupeaa lukemaan. Yleensä tässä vaiheessa kaverit leikkivät sujuvasti sitten pienempien sisarusten kanssa.

Kun kyselen syytä hän vain sanoo, että on niin kivaa lukea. Koulusta tullessa toteaa usein myös että ihanaa päästä kotiin kun on aikaa lukea. Ja siis lueskelee nytkin tuossa vieressä tuollaista jättipaksua, pienipränttistä ja vähäkuvaista tietokirjaa dinosauruksista ja maapallon syntyvaiheista, ikää lapsella nyt 6 vuotta!