jooga, feng shui, akupunktio... miten suhtaudutte, kristityt?

arnica:

Tiedän kaasujen olevan olemassa, vaikka en niitä näe (näetkö itse hengittämäsi hapen?), Tiedän monen muunkin " näkymättömän" asian olevan olemassa (energia, sähkö(vaikutukset näet, et sähköä) jne)

Mutta mistä tiedät kaasun olevan olemassa? Koska uskot kirjoituksiin. Mistä tiedät energian ja sähkön olevan olemassa? Koska uskot kirjoituksiin. Olet koulukirjojen ja tieteen kirjoituksiin uskova. Uskot vaikket näe. Olet näkymättömän uskova.

Minulle joku ns. perusjooga on vähän sama asia kuin hampaiden harjaus tai nenäkannulla huuhtelu: oman hyvinvoinnin hoitamista. Tiesittekös muuten joogan vastustajat, että hampaiden harjaus ja nenäkannulla huuhtelu on kuulunut joogaan jo tuhansia vuosia? Hampaiden harjaus on yleistynyt Suomessa, hmm, noin sata vuotta sitten. Ja nenäkannulla huuhtelu vasta viime vuosina (auttaa allergisia, poskiontelotulehduksiin taipuvaisia sekä muuten vain vaikka keväällä pääkaupunkiseudun huonosta ilmasta kärsiviä).



Ovatkos nämä nyt sitten pahoja juttuja, kun ovat osa joogafilosofiaa? Jos joogaa sen takia, että se edistää lihasten elastisuutta, nivelten hyvinvointia ja keskittymiskykyää, ei siihen tarvitse liittää mitään sen kummemmin uskonnollista.



Hyväksyn kuitenkin sen, että joku ei vakaumuksensa takia halua joogata eikä minulla ole minkäänlaista tarvetta alkaa "käännyttää" sellaisia.

Piti lisätä (niille jotka eivät minua muista), että olen kristitty.

Olen itse uskova kristitty, tavallinen luterilainen. Luin tuossa aamulla yhtä hengellistä viikkolehteä ja olin aika kummissani yhdestä artikkelista, jonka mukaan kaikki idästä tuleva on syntiä, joka johdattaa pois kristillisistä arvoista siksi, että idän oppien kuten nyt vaikka feng shuin taustalla vaikuttaa taolainen / buddhalainen käsitys maailmankaikkeudesta ja ihmisestä... Tällainen ei ole koskaan ennen edes käynyt mielessänikään! En todellakaan ahdistunut, vaan aloin ihan aidosti ihmetellä: jos ihminen käy akupunktiossa, lukee feng shui- sisustusopasta tai harrastaa joogaa, niin eihän se ole missään ristiriidassa sen kanssa, ettei usko niiden taustalla oleviin hengellis- filosofisiin ajatuksiin vaan uskoo Jumalaan ja Jeesukseen! Vai onko todellakin jonkun mielestä? Eikö tuollainen ole kauheaa yksisilmäsyyttä? Onko täällä ketään kristittyä joka tuntee asiaa, miksi näin jotkut ajattelevat, tai löytyisikö peräti joku joka itse on tuota mieltä ja voisi vähän tarkemmin valottaa minulle tuota asennetta?

Itse olen kokeillut vyöhyketerapiaa selkäkipujen hoitoon.

Siinähän on ajatuksena stimuloida hermopäitä mm. jalkapohjista jotta keho tunnistaisi jonkin kohdan sairaaksi (esim. kipeä selkä) ja korjaisi vian.

Tätä ei lääketiede tunnusta, mutta näyttöä paranemisista on, myös oman sairauteni suhteen.



Ajattelen niin, että kun hoito on fyysistä niin asia ok koska liha on erikseen.

Mutta esimerkiksi jooga perustuu mietiskelyyn ja itämaiseen uskontokulttuuriin jolloin se voi mielestäni johdattaa ajatuksia pois Jumalasta luomalla kiinnostusta itämaisiin uskontoihin.



Yleensäkin pitäisi tunnustella itseään että mikä lähentää Jumalaan, mikä loitontaa ja punnita sen mukaan mikä itselleen sopii.

Kaikille ei sovi samat asiat ja toiselle synti on toiselle neutraali asia.

Perusjooga on ok myös, sehän perustuu lähinnä kehon ja mielen yhteishallintaan ja tekee hyvää esim. selälle. En oikein tiedä, miksi jotkut pelkäävät jotain pahaa pomppaavan heihin joogasta. Eihän siinä mitään epäjumalia palvota sen enempää tai vähenpää kuin muissakaan asioissa. Siis jos joogaa pelkää, niin pitäisi pelätä oikeastaan aika monta muutakin juttua.



Voi olla etten harrastaisi pitemmälle meneviä joogan lajeja, koska sen tyyppinen mietiskely ei sovi oikein maailmakuvaani enkä usko sen olevan kristitylle mitenkään tarpeellista. Jooga ei kyllä kiinnosta muutenkaan, mutta pilateksesta tykkään tosi paljon ja onhan siinäkin samantyyppisiä elementtejä. Olen oppinut sen kautta arvostamaan näitä pehmeämpiä liikuntamuotoja. Ihminen tarvitsee tämän hälyisen ja vaativan ajan keskellä hetkiä, jotka auttavat keskittymimään ja rauhoittumaan.



Feng shui vaikuttaa lähinnä täyshörhöilyltä mielestäni...

KahdenÄiti84:

Ajattelen niin, että kun hoito on fyysistä niin asia ok koska liha on erikseen.

Eihän siinä ole itsessään mitään väärää, että hoidetaan sekä fyysistä että psyykkistä puolta, päin vastoin.

Olen itsekin törmännyt tuon kaltaisiin artikkeleihin: niissä ihmetyttää se, että yhteen - ja kristityille vaarallisiksi - niputetaan suunnilleen kaikki ns. vaihtoehtoinen, siis kristalliterapiat ja akupunktio samaan syssyyn...



Olen huomannut senkin, että eri seurakunnissa on tavallaan erilainen perinne sen suhteen, miten tällaisiin suhtaudutaan: jossakin seurakunnassa saatetaan tuomita jooga, homeopatia ja akupunktio synniksi. Omassa seurakunnassani taas saattaa sellainen, joka ei missään tapauksessa esim. käyttäisi meikkiä, käydä kansalaisopiston joogassa. Näin se vain on, eri seurakunnissa tulee helposti painotuseroja (eivätkä siis välttämättä koske kaikkia tietyn seurakunnan jäseniä, mutta ehkä enemmistöä kuitenkin).



Olen myös huomannut, että esim. kristityt lääkärit saattavat ottaa sekä ns. koululääketieteen näkökulman että kristillisen näkökulman: nämä tavallaan sekoittuvat yhteen ja tukevat toisiaan. Ateistilääkäri saattaisi yhtä lailla hyökätä vaihtoehtoista lääketiedettä vastaan, mutta häneltä puuttusi juuri ne kristilliset argumentit.



Ja sitten pitää erotella sekin, että minusta vaikkapa juuri joku kristalliterapia voi olla huuhaata, mutta se on eri asia kuin että pitäisin sitä syntinä: kantani siihen ei muuttuisi, vaikka olisin ateisti. Homeopatia ja akupunktio vaikuttavat minusta olevan toimivia, tai no, ainakin akupunktio, mutta tämä perustuu siis vain muiden kertomuksiin. Jos joskus itsellä olisi tarvetta, voisin vaikka akupunktioon mennäkin.



Toisaalta, jos joku kokee joogan synniksi, niin saa siitä mielestäni keskustella.

nimittäin jos nyt lähdetään hiuksia halkomaan, niin länsimaisen lääketieteen kehtohan on paljolti antiikin kreikassa eikä sillä ole siksi sen enempää tekemistä kristillisen elämänkatsomuksen kanssa kuin vaikkapa kiinalaisella lääketieteelläkään. Molempien juuret ja perustiedot ovat muualla ja muualta kotoisin kuin kristinuskon piiristä. Ja jos vaikka tuo jonkun mainitsema homeopatia otetaan puheeksi, niin sehän on saanut alkunsa keski-Euroopassa, Saksassa, kristinuskon kotikonnuilla, ja perustuu vain ja ainoastaan siihen, että lääkkeinä ei käytetä kemiaa vaan luonnosta saatavia aineita ja että homeopaatti katsoo ihmistä kokonaisuutena, ei " osina" kuten klassinen lääketiede. Eli tästähän voisi päätellä että homeopatian pitäisi olla aika lähellä niiden sydäntä, jotka kavahtavat muista kuin kristinuskon vaikutuspiiristä kotoisin olevia hoito- ja liikuntamuotoja..?



Itse sain vain sellaisen vaikutelman että kyseisessä artikkelissa ei ollut kysymys mistään muusta kuin siitä, että tuomitaan asioita joita ei tunneta ja konservatiivisuudesta, jonka mukaan länsimainen = ylivertainen ihan vaan siksi kun niin on meidän kulttuuripiirissämme.

Eli esitän hieman eriävän mielipiteen. Siinä olen kyllä samaa mieltä, ettei pitäisi tuomita asioita, ellei niistä tiedä, joten ei kaikkea idästä tulevaa voi suoralta kädeltä tuomita. Itsekin joskus ihmettelin, miksi jotkut kristityt suhtautuvat niin jyrkän kielteisesti esim. joogaan. Minun mielipide on kuitenkin hieman muuttunut. En kylläkään nouse barrikaadeille tätä asiaa vastaan...



Mielestäni joogaan liittyy aika olennaisesti ideologinen perusta ja se on ainakin joillekin osa tiettyä uskonnonharjoitusta. Ihminen ei ole pelkkä liha tai ruumis vaan kokonaisuus, enemmän kuin osiensa summa. Se mikä erottaa kristillisen mietiskelyn itämaisesta mietiskelystä ehkä suurimmalta osalta on päämäärä. Kristillisen mietiskelyn tai rukouksen päämäärä ja kohde on Jumala, yhteys toiseuteen, toiseen. Itämainen mietiskely tähtää yhteyteen ykseyden tai kaikkeuden kanssa. Tässä on valtava ero! Vain Toisen kanssa voi olla todellinen suhde, vain Jumala voi rakastaa. Minua surettaa se, kuinka huonosti varsinkin me luterilaiset tunnemme kristillisen meditaation pitkää traditiota, mutta sitäkin tutumpaa meille on jooga tai muut itämaiset uskonnonharjoitusmuodot, jotka ei ikinä voi tarjota sielullemme sitä, mitä se todella kaipaa: yhteyttä Jumalaan.



Minä en väitä, että jos joku harjoittaa joogaa, häneen automaattisesti hyppää paha tms. Mutta ei jooga kristityn kannalta mielestäni täysin ongelmaton asia ole. Mieleen tulee esim. Paavalin puheet heikommasta veljestä... Mitä jos sinulla onkin vahva usko ja voit jollakin tapaa tehdä sitä pelkästään urheiluharjoituksena tms. mutta joku toinen ottaa sinusta mallia ja ajautuukin paljon syvemmälle siihen. Ehkä suurin syy, miksi en kuitenkaan itse harrastaisi joogaa, on nimenomaan tuo edellä mainitsemani ero sen ja kristillisen tradition välillä: en vain näe mitään syytä siihen tai miksi haluaisin harrastaa jotain sellaista, joka jo peruslähtökohdiltaan eroaa minun maailmankuvastani tai uskostani.

Että en koe mitään suunnatonta ahdistusta ko. aiheesta, enkä myöskään koe olevani mitenkään yksisilmäinen, koska olen mielestäni(ainakin itselleni) perustellut asian hyvin. Ja tosiaan, tämä mielenmuutos kesti muutaman vuoden(ja olin tosiaan alunperin sitä mieltä, että hyvänen aika, mitä kiihkoilua) ja koen, että tämä on myös Jumalan tahto, koska halusin tietää ja rukoilin tietoa siitä, miten Jumala tahtoisi minun suhtautuvan tähän asiaan. En liiku myöskään sellaisissa piireissä, joissa tästä asiasta olisi ylipäätään juurikaan keskusteltu tai joissa muuten suhtauduttaisiin jyrkästi kaikkeen länsimaiden ulkopuolelta tulevaan. Eli puhun oikeastaan vain omasta puolestani, enkä tiedä miten todella " konservatiivisissa" piireissä näitä asioita perustellaan...

Mika nyt sitten on faktaksi luokiteltavaa.



Akupunktio on ikivanha hoitomuoto, joka perustuu hermoratojen stimulointiin (tai näin olen sen ymmärtänyt). Siinä on mielestäni vaikea nähdä mitään saatanallista, varsinkin kun aika moni on saanut siitä helpotuksen vaivoihinsa ilman sitoutumista minkäänlaiseen uskontoon tai jumalolentoon.



Jooga taas on hiljentymistä, oman kehon ja mielen tutkiskelua, jonka tarkoituksena on itsetuntemuksen kasvaminen, sekä fyysisesti että henkisesti.



Minun on vaikea nähdä näitä muuna kuin välineinä, joita jokainen voi käyttää haluamallaan tavalla. Kristitty voi päästä itsetuntemuksen lisääntymisen kautta lähemmäksi jumalaansa, buddhalainen voi oivaltaa kaiken olevaisen perimmäisen luonteen, tai ainakin aavistuksen siitä ja ateisti voi hiljentyä kuuntelemaan sisimpänsä ääntä. Samalla kaikki saavat liikuntaa, tehokasta venyttelyä ja hetken, jolloin voivat kohdistaa huomion pelkästään itseensä.

zkelvin, Ä84:n viesteihin viitaten, minä kyllä ymmärrän senkin, ettei jooga ole kaikille ns. neutraalia toimintaa. Itse en tiedä paljoakaan joogan taustasta (siis joskus olen jollain kansalaisopiston joogatunneilla käynyt) enkä ota siihen sen kummemmin kantaa. MUTTA, eikö ole ihan ymmärrettävää, ettei välttämättä halua harrastaa itselle vieraaseen traditioon pohjautuvaa asiaa (ja nimenomaan kun on kyse eri elämänkatsomuksesta)? Eihän välttämättä ateistikaan halua laittaa lastaan seurakunnan päiväkerhoon, vaikka sinänsä pitäisi kerhotoimintaa hyvänä ja se olisi kiva mahdollisuus saada lapselle omanikäistä seuraa ja ohjattua toimintaa muutaman kerran viikossa samalla kun vanhempi hoitaa kotona nuorempaa sisarusta. Ihmetelläänkö tällaista ratkaisua? Sama voi koskea joogaa: miksi mennä sinne - sen hyvistä vaikutuksista huolimatta - jos kokee sen itselleen vieraaksi ja voi sen sijaan vaikka harrastaa kristillistä mietiskelyä ja pilatesta? :)

zkelvin:

Jooga taas on hiljentymistä, oman kehon ja mielen tutkiskelua, jonka tarkoituksena on itsetuntemuksen kasvaminen, sekä fyysisesti että henkisesti.

Minun on vaikea nähdä näitä muuna kuin välineinä, joita jokainen voi käyttää haluamallaan tavalla. Kristitty voi päästä itsetuntemuksen lisääntymisen kautta lähemmäksi jumalaansa, buddhalainen voi oivaltaa kaiken olevaisen perimmäisen luonteen, tai ainakin aavistuksen siitä ja ateisti voi hiljentyä kuuntelemaan sisimpänsä ääntä. Samalla kaikki saavat liikuntaa, tehokasta venyttelyä ja hetken, jolloin voivat kohdistaa huomion pelkästään itseensä.

Lukekaapa Paavo Hiltusen " Matkalla utopiaan" .

En siis tarkoita että itse olisin noita asioita vastaan, kaikki new age on minusta mielekästä, kristitty olen nykyään lähinnä siksi että pelkään Jumalaa.

Minun taitaa olla tosiaan parasta mennä jollekin itseilmaisun kurssille. Pahoittelen, että kirjoitan niin epäselvästi.



En yrittänyt missään tapauksessa pakkosyöttää joogaa tai akupunktiota kenellekään, vaan yritin lähinnä ilmaista sen, että mikä tahansa asia muuttaa muotoaan sen mukaisesti, miten sen asian kohtaamme. Kuten itse toteat, kristitty voi harrastaa pilatesta ja kristillistä mietiskelyä, mutta miten se loppujen lopuksi eroaa joogasta? Onko se, miksi asiaa nimittää tai kuka sen on keksinyt, jotenkin olennaista tässä asiassa? Eikö mikä tahansa tekeminen ja tekemättä jättäminen saa merkityksensä ja mielekkyytensä siitä hengestä, jolla me sen kohtaamme?



Meillä on paljon tapoja, jotka ovat saaneet alkunsa epäkristillisestä perinteestä. Hyvinä esimerkkeinä voi pitää esimerkiksi suomalaisia juhlapyhiä. Ne ovat poikkeuksetta kaikki olleet pakanallisia juhlapäiviä, mutta kirkko on varsin viisaasti korvannut näiden juhlien pakanallisen sisällön kristillisellä sisällöllä. Silti meille on täysin luontevaa juhlia talvipäivänseisauksen aikaa Kristuksen syntymäpäivänä, kesäpäivän seisausta Johannes Kastajan päivänä ja kevätpäivän tasausta Pääsiäisenä. Ennen kristinuskon tuloa maahan nuo juhlat olivat hedelmällisyyteen ja satoon liittyviä pakanallisia juhlia, mutta kukaan ei tunnu niissä näkevän minkäänlaista ongelmaa.



Esimerkiksi joulun aikaan puhutaan todellisesta joulun hengestä, joka ymmärtääkseni liittyy hyvinkin merkittävästi juuri hiljentymiseen Jeesuksen syntymäjuhlan kunniaksi (vs. materialistinen kulutusjoulu). Mielestäni juuri tässä näkyy se, kuinka kokija itse antaa merkityksen ja sisällön juhlalle, joka alunperin on vieraasta traditiosta ja jonka sisältö on poikennut merkittävästi kristillisen juhlan sisällöstä.



Mitä ajattelemme, sitä olemme. Jos joku kokee joogan oman elämänkatsomuksensa vastaiseksi tai muuten vaan vastenmieliseksi, niin maailmassa paljon muita hyviä harrastuksia. Minusta ollaan aika kaltevalla pinnalla, jos aletaan kevytmielisesti nimittelemään asioita tai (ihmisiä by association) saatanasta tai pahuudesta lähtöisin oleviksi.



En ole itsekään kovin perehtynyt joogan alkulähteisiin. Olen jonkin verran harrastanut astanga-joogaa, joka on todella tehokasta liikuntaa. Buddhalaisuuteen jooga ei kuulu, mutta ei sen harrastaminen kiellettyä ole. Buddhalaisuuden harjoittajana suhtaudun varsin kriittisesti guruiluun, jota ainakin jossain määrin joogassakin harrastetaan. Mutta toisaalta, liikuntamuotona olen sitä itse koetellut ja todennut sen toimivaksi.



Minun ei kai edes pitäisi kirjoittaa koko ketjussa, koska en ole kristitty. Kiitos ja anteeksi ;)))

lukemassa ainakin tämän viestin! Ja minun puolestani saisit kyllä jatkaa kirjoittelua tässä ketjussa muutenkin, hyvin olit kirjoittanut. Ihan oikeasti.



Tavallaan tässä on minusta kaksi puolta, toisaalta se minkä Ä84 (muistinko nikin oikein?) kirjoitti, toisaalta se minkä zkelvin toit esiin. Tottahan se on. Kyllä meidänkin lapsilla on vaikkapa tonttulakit päässä pikkujouluissa, vaikka tapa on alunperin pakanallinen. Mutta jotenkin se on minusta sellainen kiva satujuttu, joka kuuluu lasten maailmaan. Eli kun jokin tapa on käytössä pitkään, se ikään kuin " neutralisoituu" ja hyväksytään, vaikka sen alkuperä olisi vastoin omaa vakaumusta.



(Vertailun vuoksi tuli mieleeni hiljattain lukemani juttu Bollywood-elokuvista. Niissähän ei esim. suudella, koska se olisi todella sopimatonta Intiassa. Sitävastoin elokuvien tanssit ovat avoimen eroottisia, hyvin kevyesti peiteltyä rakastelua lähes, mutta se hyväksytään, koska tansseilla on niin pitkä perinne. Voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta minusta kyse on loppujen lopuksi samasta asiasta: uusiin, poikkeaviin asioihin suhtaudutaan ehkä varauksella, mutta kulttuuriin jo kuuluva asia - joka ehkä on vain saman asia eri puoli - hyväksytään, koska siihen ollaan totuttu.)



Niin, ja onhan kristinuskon arvoihin sekoittunut myös paljon arvoja antiikin ajalta.

Sinulla on paljon punnittuja ajatuksia ja olen kanssasi monesta samaa mieltä - ilmankos ajatuksesi tuntuvatkin niin hyviltä. ;))



Minä uskon, että kristityllä on vapaus tehdä ja harrastaa mitä vain (laillisuuden, arkijärjen jne puitteissa tietenkin). Meillähän on Jumala turvanamme. Vierastan sellaista ajattelua, että koko ajan pitäisi kävellä varpaillaan ja pelätä, mitä vaikutteita mistäkin tulee, puhumattakaan siitä, että pelkäisi Jumalan mahdollista rangaistusta " vääristä" harrastuksista. Kyllä kai Jumalalla on parempaakin tekemistä kuin vahtia, käykö kristitty joogassa vai ei.



Normaalilla moraalitajulla varustettu ihminen varmasti pystyy arvioimaan, milloin jokin asia alkaa olla enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Minusta kristityt tekevät asioista monesti turhaan niin ison numeron - ihan kuin turmio vaanisi nurkan takana valmiina hyökkäämään millä hetkellä hyvänsä.



Jos joku kokee että jooga on haitaksi, niin totta kai sitä on parempi olla harrastamatta! Sama koskee monta muutakin asiaa, esim. raitistunut alkoholisti ei voi koskea viinaan pitkällä tikullakaan, ja niin on hänelle parasta. Jollekin toiselle taas asia on täysin neutraali. Kukin toimikoon niin kuin parhaaksi näkee ja noudattakoon tilanteen mukaan hienotunteisuutta toisia kohtaan!

Silkkiuikku:

Minä uskon, että kristityllä on vapaus tehdä ja harrastaa mitä vain (laillisuuden, arkijärjen jne puitteissa tietenkin). Meillähän on Jumala turvanamme. Vierastan sellaista ajattelua, että koko ajan pitäisi kävellä varpaillaan ja pelätä, mitä vaikutteita mistäkin tulee, puhumattakaan siitä, että pelkäisi Jumalan mahdollista rangaistusta " vääristä" harrastuksista. Kyllä kai Jumalalla on parempaakin tekemistä kuin vahtia, käykö kristitty joogassa vai ei.

Tämä oli juuri se asia, jota hain. Uusien ja vieraiden asioiden pelkääminen ei ole kenellekään hyväksi. Varovaisuutta voi noudattaa uuteen asiaan tutustuessaan, oli asia sitten jooga tai supertulinen thaimaalainen ruoka, mutta asioiden pelkääminen ja oletus, että ne tuovat mukanaan jotain pahaa, ei ole hyvä lähtökohta minkäänlaiselle kanssakäymiselle.

Meidän pitäisi muistaa myös kunnioitus, kun kohtaamme uusia, vieraita asioita. Ylimielinen poissulkeva ajattelutapa johtaa ennemmin tai myöhemmin konflikteihin, koska se tapa tai ihminen, jota katsomme nenänvartta pitkin, voi olla hyvinkin tärkeä jollekulle muulle.

sekö että vain Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä?!



Olet joko uskossa Häneen tai et....

ns. new age-kristitty ET VOI OLLA!!



Minäkään en joogaa alkais harrastamaan, perinteinen hieronta jos tarve vaatii riittänee mulle.

Vaihtoehto jutuista pysyn kaukana, just " henkisyyden" vuoksi.

Sillä hengelliset asiat on kaks eri asiaa kuin henkiset... :/

jokainenhan voi tietty tehdä vaikka oman uskonnon, jos haluaa. Eri asia on sitten se, mikä vie perille ja lopulta todella kantaa myös kuoleman rajan yli. On kaameaa, kun olemme Jumalan edessä, ja Hän tuomitsee...En halua pelotella, mutta toivon, että te heräisitte miettimään, mikä ero on kristillisyydellä, ja Jeesuksen sovitustyöllä, ja mikä taas sen rinnalla on jokin reiki, tai vyöhyketerapia...Jumala on kyllä Rakkaus, mutta Hän on myös kaikkivaltias ja Pyhä Jumala, ja me ihmiset sen rinnalla melko pieniä. Jumalalla on myös valta parantaa ihminen, ja siksi en ymmärrä, miksi meidän kristittyjen pitäisi lähteä leikkimään noilla kyseenalaisilla hoidoilla?



sekö että vain Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä?!



Olet joko uskossa Häneen tai et....

ns. new age-kristitty ET VOI OLLA!!



Minäkään en joogaa alkais harrastamaan, perinteinen hieronta jos tarve vaatii riittänee mulle.

Vaihtoehto jutuista pysyn kaukana, just " henkisyyden" vuoksi.

Sillä hengelliset asiat on kaks eri asiaa kuin henkiset... :/

[/quote]