Nuori matkalla
Olemme käyneet 16v tyttären kanssa keskusteluja koko kuluneen talven interrailmatkasta. Tyttö ja kaverinsa tahtoisivat reilaamaan ensi kesänä n.kuukaudeksi. Olen puhunut tyttären kaverin äidin kanssa ja olemme kallistuneet sille kannalle että tytöt voisivat lähteä. Itse kävin reilaamassa ekan kerran 15 vuotiaana ja siitä jäi ihanat muistot ja kielitaito parani. Muistissa on myös omat hölmöilut matkalla mutta ehkä pitäisi antaa mennä vaan. Tytöille emme ole luvanneet vielä mitään. Kenellekään kokemuksia näin nuoren itsenäisestä matkailusta? Negatiivista ja positiivista palautetta kehiin!
Kommentit (10)
minäkin olen suositellut tytöille, joku järjestö huolii mukaan myös alle 18-vuotiaita. Viime kesänä tytöt olivat kielikurssilla Englannissa, mutta tänä vuonna ei kuulemma enää kielikursseja, ovat kuulemma liian ohjattua toimintaa. Toinen jota olen yrittänyt tytöille ehdottaa olisi esim. viikon pituinen oleskelu jossain Euroopan kaupungissa, asuminen samassa hostellissa koko ajan.Vaan kun reilille reilille on hinku.
mutta onneksi ei olisi tainnut tulla kuuloonkaan. En muista keskusteltiinko aiheesta vanhempieni kanssa, mutta tuntuu ihan selvältä että en olisi päässyt. Onneksi. Minulla on ikävä kokemus hieman alta 17-vuotiaana ihan täältä suomesta täällä tapaamistani ulkomaalaisista pojista (ne kun vetosivat magneetin lailla siihen aikaan allekirjoittaneeseen kavereineen), kun tyypit osoittautuivat myöhempien kirjeidensä perusteella sekopäähuumehemmoiksi. Sitä vaan oli todellakin kovin naiivi ja pikkutyttö sen ikäisenä.
Päästä jos haluat, mutta muista että voit ihan hyvin pitää tyttösi vielä pari vuotta valvovan silmäsi alla ihan hyvällä omallatunnolla. Kauhistuttaa jälkikäteen, kun muistan myös että jotkut luokkakaverini olivat Ruisrockissa 15-vuotiaana (itse ekan kerran festareilla viittä vaille täysi-ikäisenä). Tuon ikäiset eivät aina osaa käyttää sitä annettua vapautta ihan järkevästi, ja ennen kaikkea voivat olla ihan oikeassa vaarassa. Uskon kyllä, että vanhempien voi olla vaikeaa nähdä tuon ikäisten oikeaa " ikää" kun ne alkavat tuntua yhtäkkiä niin kypsiltä ja omasta nuoruudesta on jonkin akaa, ja vastaavasti nuoret tietysti pitävät itseään täysin aikuisina (mitä eivät ole) kun eivät vielä aikuisemmasta iästä tiedä ;).
mutta en laskisi häntä reilaamaan, en todellakaan. Onneksi hän onkin NIIN järkevä ja fiksu ettei sellaista matkustusmuotoa haluakaan.
Täytyy kyllä sanoa, että mitä enemmän asiaa ajattelen, niin sitä suuremmalla varauksella suhtaudun ajatukseen... Vaikkei omasta lapsestani olekaan kysymys! ;o)
Mun vanhin on vasta 12v, mutta hänenkin kohdallaan olen monen monituista kertaa jo joutunut pohtimaan, mikä ihme siinä on, että ajamme nykyisin lapsemme aikuistumaan/kasvamaan niin aikaisin?! 12-vuotiaana ei oikein anää passaisi leikkiä ja 16-vuotiaan pitäisi jo päästä maailmalle... Oikeastaan hirmun surullista. Jos 16-vuotiaana on jo reilattukin, niin mitä sitten 18veenä pitää saada tehdä? En millään muotoa tarkoita tätä kritiikiksi ap:lle, vaan kummastelen yleisesti tämän maailman menoa... Kolmi nelivuotiaasta on jo hohtokeilasynttäreitä ja vauhti siitä sitten sen kun kiihtyy kunnes viimeistään 2-kymmpisinä ollaan jo koettu ja nähty kaikki... :-((
Mutta konkreettisemmalla tasolla ap:n " ongelmaan" kommentoin edelleen, että vaikka tuolla " suuressa maailmassa" olisi ylen varovainenkin ja viisas, niin siltikin siellä sattuu pahoja juttuja... :-( Tyrmäystipat ovat toki saapuneet jo Tampereellekin, mutta jotenkin tuntuu siltä, että 16-vuotiaan olisi hyvä vielä pitäytyä vähän pienemmissä piireissä... Ei tarvitse kun seurata vaikkapa vanhan kotimaani Britannian yleisradion nettiuutisia parin viikon ajan, niin tulee siihen tulokseen, ettei päästä jälkikasvuaan ikinä koskaan mihinkään!! Mikä ei toki sekään ole tarkoitus.
Sen vielä kommentoisin ihan kaikella ystävyydellä, että miksi tosiaan nykyään nuorten (ja lastenkin) pitäisi saada kaikki haluamansa?? Tottahan meistä jokainen nuorena haaveili ties mistä, mutta ei niitä haaveita heti toteutettu... Josko ollenkaan. Itse ainakin pääsin kyllä toteuttamaan matkahaaveitani, mistä olen iloinen ja paljon hinoja asioita olen saanut kokea, mutta kyllä sitä ehti vähän myöhemminkin! Unelmia saa ja pitäisi kaikilla olla ja joskus ne voidaan toteuttaakin, mutta eikö olisi hyvä myöskin oppia odottamaan??
Siellä on eri-ikäistä porukkaa ja jo minun aikoinani alkoholi ja huumeet pyörivät kuvioissa kuten myös irtosuhteet... Olin toki aikuinen, mutten kyllä omaa alaikäistäni päästäisi työleirille, vaikka siellä hyviäkin juttuja on.
En usko, että Interrail lopulta sen vaarallisempi matkailutapa on nyt kuin meidän aikoinamme. Kaikenlaista tapahtui maailmalla silloinkin, uutisointi vain ei ollut niin tehokasta. Mutta ehkä tytöt voisivat odottaa vielä vuoden, kerätä rahaa matkaa varten ja suunnitella reittejä jne.
tosin mulla vanhin töyttää vasta 13, eli ei ole edes vielä ajankohtaista. itse en ajattele kieltoa epäluottamuslauseena lasta kohtaan, vaan ihan sitä faktaa että euroopassa reissaaminen ei kovin turvallista ole. toki täällä kotosuomessakin sattuu ja tapahtuu, mutta kyllähän tuollaisella reili-reissulla on suurempi riski (junat, hostelit, liikkuminen yöaikaan jne).
voisko löytyä jonkunlainen kompromissi, eli sekä nuoret että toisen perheen vanhemmat/vanhempi, lentää esim pariksi päivää keskierurooppaan jollain halpislennoilla. Nuoret saa sitten itsenäisesti liikkua kaupungilla/lähialueella, mutta aikuiset olisi kuitenkin kokoajan " lähistöllä" ?
Myönnän, että tämä aihe on oikein pesiytynyt aivoihin ja kirvoittanut jopa yleistä (ja mielenkiintoista...) keskustelua tuttavapiirissäni! Joten kiitos siitä...
Sokeritoppa:
itse en ajattele kieltoa epäluottamuslauseena lasta kohtaan, vaan ihan sitä faktaa että euroopassa reissaaminen ei kovin turvallista ole. toki täällä kotosuomessakin sattuu ja tapahtuu, mutta kyllähän tuollaisella reili-reissulla on suurempi riski (junat, hostelit, liikkuminen yöaikaan jne).
Itse ajattelen juuri näin. Ja tuo mainitsemani tuttavapiirikeskustelu toi esiin sellaisenkin inhan ja pelottavan (tosi)seikan kuin ihmiskauppa, joka on tosiaan joillekin ihmisille ihan silkkaa bisnestä eikä mitään muuta. Rajat tosiaan ovat apposellaan nykyisin -- huomattavasti enemmän kuin vielä 90-luvullakaan! (Eihän Suomikaan kuulunut edes EU:hun ennen vuotta 1994.) Ja Euroopassakin liikkuu hämäräbisnestä, jota toki oli olemassa ennenkin, mutta se pysyi ehkä paremmin joko rajojen ulkopuolella tai tiukemmin alamaailmassa. Ei enää. Ja ok, pumpuliin ei lapsiaan silti voi kääriä eikä kaikkea varoa ja estää, mutta tytöt ovat vasta 16-vuotiaita... :-/ En päästäisi.
luin jostain lehdestä juttua siitä, kuinka nykyään nuoret " kypsyvät" aikaisin. Jutussa vanhemmat kertoivat, kuinka ei heidän nuoruudessaan oltu valmiita siihen tai tähän esim. 15-vuotiaana tms. mutta kuinka heidän lapsensa on jo niin ja niin kypsä, neuvoo omia vanhempiaan sun muuta. Hieroin silmiäni juttua lukiessani. Omat muksuni ovat vielä pieniä, mutta toivon todella etten itse sokaistu ja anna nykymaailman sekoittaa omaa päätäni sen suhteen, että kuvittelisin lasteni kypsyvän jotenkin huikean paljon nopeammin kuin itse olen tehnyt!
Minusta aikuiset ajavat itse lapsensa " kypsymään" tai suomeksi sanottuna kohtaamaan aikuisten maailman liian aikaisin. Minusta tämä hoputus alkaa jo varhain, kun kaikessa vaan valmentaudutaan kiireenvilkkaa jotain tulevaa, suurta, varten (no esim. koulua, eskaria jne), eikä anneta tilaa lapsille olla lapsia ja kehittyä omassa tahdissaan. Ei nykypäivän 16-vuotias ole elänyt täällä yhtään sen kauemmin kuin 16-v parikymmentä vuotta sitten. En tiedä millä tavoin hän olisi valmiimpi huolehtimaan itsestään ja kokemaan vaarallisia tilanteita ja ennenkaikkea ottamaan vastaan rankkoja asioita, kuin vanhempansa samassa iässä. Joku jolla on tuon ikäisiä lapsia voi valaista minua jos haluaa.
Haluaisin tällä kommentilla jatkaa tuota Overpowered:n pähkäilyä ja toivottavasti herättää hieman ajatuksia teissä, teinien vanhemmat.
mimmeille seuraavaa. Elikkä tytön kaverin äidin kanssa päätettiin että reilaus on nyt pannassa, mutta lupasimme tytöille viikon reissun jonnekin päin Eurooppaa, saavat itse päättää ja me autetaan hieman kustannuksissa ja valitaan majapaikka. Ajattelimme että viikko voisi olla ihan hyvä aika ensimmäiselle täysin itsenäiselle lomareissulle, majoitus keskustasta jostain ns.turvalliselta alueelta. Itse kyllä luotan tyttöjen harkintakykyyn ja itsesuojeluvaistoon täysin. Kyllä ikäviä asioita saattaa sattua heti kotioven ulkopuolellakin.
Aika dilemma... ;-) Itse olin 19v, kun reilasin 1. kerran ja aina välillä sitä muistelee, miten naiivi sitäon silloinkin ollut - eikä (onneksi!) mitään kummaa edes tapahtunut - mutta olisi voinut. (Tosin tapasin 2. raililla tulevan mieheni, nykyisen exän, että kaikenlaista kyllä *voi* tapahtua! ;o))
En kyllä tiedä, uskaltaisinko nykypäivänä päästää omaa 16-vuotiastani reilaamaan... Nyky-16veet ovat varmasti tavallaan enemmän " maailmannaisia" kuin vaikkapa itse olin muutamaa vuotta vanhempana ja varsin viattomana maailman pahuuksista, mikä siis puoltaa yksin matkailua, mutta toisaalta taas fakta on, että maailma on nykyisin entistäkin raadollisempi. (Itse reilasin parikymmentävuotta sitten...) Ja ennen kaikkea EUROOPPA on aika lailla muuttunut!
Ja toisaalta taas... Kyllähän se reilaaminen avartaa maailmankuvaa monella tapaa ja tutustuu kivoihin ihmisiin ym. ja varmasti kielitaitokin kohentuu. Tosin mietin vain sitäkin, moniko niistä kanssareilaajista on vasta 16... En oikein tahdo uskoa, että italialaiset, kreikkalaiset tai brittivanhemmatkaan päästäisivät 16-vuotiaita tyttöjä yksin matkalle...
Että paljon on puolia ja puolia asiassa. Itsehän tunnette lapsenne parhaiten, ovatko esim.sopivan epäluuloisia ;-), etteivät luota vääriin ihmisiin jne. Oma näkökulma liki 10 vuotta Lontoossa eläneenä on tietty vähän ehkä liiankin paranoidi.
Mitäpä jos tytöt ensi kesänä lähtisivät kompromissina vaikkapa kansainväliselle työleirille: http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=329 ja sitten vuoden kuluttua reilaamaan? ;-)