Oletteko harmissanne Mika Häkkisen ja Erjan erosta, vai oletteko vahingoniloisia tyyliin:
siinäpäs sai se Erja.
Minua oikeasti harmittaa etenkin heidän lastensa puolesta ja siksi, että uskoin heidän liittonsa kestävän. Toisaalta ärsytti se liiallinenkin onni ja sillä hehkutus, eli eivät koskaan kertoneet mistään hankaluuksistaan liitossaan. Täysin kielsivät Mikan suhteen siihen nuoree suomalaiseenkin. Eli ehkä olen myös piilokade. Hyi.
Mitäs te tunnette mielessänne, kun ajattelette heidän eroansa.
Kommentit (8)
eikö vahingonilo tälläisessa tapauksessa ole vähän mielenvikaisen tunnetila?
ja jollain tavalla nolostunut Mikan puolesta, kun osoittaa tällä tavalla olevansa aika täysi ääliö. Ne kuvat siitä eksoottisesta tanssijattaresta on aikamoinen rimanalitus, hoh hoijaa että aikuisen perheellisen miehen pitää juosta silikonien perässä ja jättää siksi perheensä... Surkeaa ja noloa!!
tunnen lähinnä pettymystä. Miten Mika voi käyttäytyä noin, kun sillä on 2 pientä lastakin. En voi käsittää sitä tanssijaa. En kertakaikkiaan.
Olen ollut Mikan rinnakkaisluokalla koulussa, tyyppiä en kylläkään tunne sen enempää. On ollut kiva seurata kun Martsarin poika menestyy maailmalla, Mika on ollut niin edustava ja " kunnollinen" . Tylsää jos liitto lässähtää juhlimisen ja tanssityttöjen takia.
voi Suomessa asua. Snobbailevat jossain Monacossa ja linnakin piti ostaa vielä. Mitä tommoinenen hienostelu on? Ärsyttävää itsekkyyttä, kun ei verojaankaan voi tänne maksaa. Tulisi nyt se ellu edes Suomeen. Mitä se siellä linnassaan on. Eikö Suomi kelpaa heille, ovatko liian hienoja Suomeen.
Näin siis ajattelen, mutta toisaalta ajattelen myös, että mikähän sitä Mikaa harmittaa, kun täytyy kierrellä maailmaa. Eikö mihinkään voi luottaa, heihinkään, kun tollalailla eroavat. Säälittää myös ne lapset. Ei rikkaus niitä onnelliseksi tee, vaan rakkaus tekisi.
Mikan suhdetta pari vuotta sitten siihen suomalaiseen wannabe-malliin. Eli Erjahan sitä toitotti, että se on hänenkin ystävänsä ja mitään ei ole suhdetta. Niin mietin, että oliko kumminkin, kun nytkin kävi näin.
Eipä silti, toivotan heille yhteisiä eläkepäiviä, jos vielä löytäisivät toisensa ja harmonisen perhe-elämän.
Minusta nelikymppisen miehen pitäisi kantaa vastuunsa ja tehdä jotain järkevämpää kuin juhlia ja juosta parikymppisten pimujen perässä. Miksi sitten menivät naimisiin ja tekivät lapsetkin jos koko homma on pelkkää kulissia?