Hirveän surullinen olo :-( Ikäkriisi kiusaa, olen 36-vuotias nainen,
babyface ja hirveän siro ollut aina, mutta nyt alkaa totuus valkenemaan ettei tässä enää nuorruta. Tuntuu hirveältä luke kuinka Jotain Erja Häkkistä haukutaan täällä mummoksi yms. Miten naisen elämä voi olla näin julma, että muutut arvottomaksi olennoksi kun vanhenet. Ja varsinkin nuoret naiset vielä oikein korostavat sitä, eivätkö he itse tajua vanhenevansa itse jokaikinen päivä?
Pelottaa, että oma mieskin jossain vaiheessa iskee silmänsä nuorempaan, kukaan ei arvosta töissä vanhempaa naista. Mitä merkitystä minulla sitten enää on? No lapset ehkä, mutta hekin ovat poikia ja tietysti tulevat miniät vihaavat minua kuten tällä palstalla on saanut huomat että mitään pahempaa kuin anoppi ei ole olemassakaan :-(
Masentaa koko tulevaisuus :-( Pitäisiköhän mennä sukupuolenvaihdos leikkaukseen tai päättää päivänsä ennemmin kuin elää arvottomana, vanhana naisena...
Kommentit (5)
Lisääntymään alettiin heti kun tultiin kypsäksi ja silloin saatiin vain 1 - 2 lasta ja niitä kasvatettiin vain n. 13 vuotta kun oli jo aika siirtyä pois tästä maailmasta ja kuolla vanhuuteen.
Nykyään eletään triplastikin se 30 vuotta.
Ikä on vaan numero eikä 36v mikään vanha vielä ole. Sulla on yli puolet elämästä edessä. Ajattele hyviä asioita tulevaisuudesta.
Ajattele miten hoidat pieniä lapsenlapsiasi sitten tulevaisuudessa.
Jos sun mies sua oikeasti rakastaa niin ei se sua vaihda nuorempaan, oikeasti :)
Äläkä mieti miten täällä palstalla haukutaan jotain Erjaa mummoksi, olethan nähnyt mitä muuta tällä palstalla haukutaan.
Tsemppiä ja aurinkoa elämääsi.
Mitä sivistymättömistä moukista, oman nuoruutensa narreista, jotka uskovat beibifeisseyden olevan ikuista, eivät he ansaitse huomiota (vaikka jotkut sitä niin epätoivoisesti kerjäävät). Kokemus, äly ja sydämen sivistys, niitä älä väheksy.
Ikää on 3 vuotta vielä vähemmän, mutta siltikin.
Mullakin on käynyt mielessä, että mitä jos munkin mies vaihtaa vaikka 10 vuoden päästä nuorempaan. Vaikka oikeasti ei ole mitään syytä tollasille ajatuksille.
Mäkin olen aina ollut nuoren näköinen ja hoikka. ja jotenkin nyt havahtunut jajttelemaan, että ne on mennyttä. Maailma on täynnä oikeasti nuoria tyttöjä, kauniita ja hoikka vartaloisia ja minä vanhenen.
Onko mun saavutukset nyt tässä? Lapset tehty ja itse vanhenen. Mitä mulla tekee?
Onneksi nämä ajatukset on vaan sellasia surullisen hetken ajatuksia. Eivät ole aina mielessäni.
35 vuotta. Olen nuoren näköinen, hoikka ja kuulemma ihan nättikin. Vaktuista työpaikkaa en ole saanut; vuodet vain ovat vierineet jossain kummallisessa huuhailussa. Veit todellakin sanat suustani. Lohdullista kuitenkin, että perässä tulevat kaikki muutkin. Sille ei mahda mitään. Yritetään selvitä :-)