Käytetäänkö teillä tämmösiä sanoja lapsille puhuttaessa?

mamma=minä eli äiti en ole koskaan kuullut että maitoa olisi:)

simmut ja suukku sanaa käytän joskus

heppakin on joskus nähty.

hauvoja tai sessejä miellä ei ole

meilä keitetän ihan kahvia vaan.

kiitos on ihan kiitos tai tack



oelmme kaksikielinen perhe



ja hanttu,tanssu ja munttukin on käytössä :)

meillä se on nimittäin kyllä ollut aina tiitti (=kiitti).



Ilmeisesti ap on joko oululainen tai lähiseudulta, sillä kyllä meilläpäin noita kaikkia sanoja kuulee puhuttavan lapsille ja mammakin täällä siis tarkoittaa nimenomaan maitoa ei mummoa:)



t. oululainen äiti

Oletan, että lapseni ovat keskivertoa älykkäämpiä ja oppivat erottamaan puhekielen ja kirjakielen eron aikanaan.

em. sanoista ja monista muista ja niillä vain rikastetaan puhekieltä... kuten jo mainittiin sumppi tarkoittaa eri asioita monelle. Meillä käytössä kahvia tarkoittaessa. Monet noista sanoista oli minulle aivan vieraita.

Käytämme monesti sanoja poppa, hauva, ammuu, kisu, simmut, aa-aa, nenu, pääppä, tumput, popot, lätsä, pipa, rotsi, spora, dösä... mutta sitten taidetaankin mennä jo slangin puolelle. Ja kyllä olemme kolmannen polven stadilaisia ja lapsemme osaavat puhua aivan normaalia kieltä.

Vierailija:

Poppa, hauva, mamma, heppa, sesse, summu, paapaa, sumppi, popot, taatti, ammu, simmut. Muita samantyylisiä ei tuu nyt mieleen.

noita muita en edes tajua mitä tarkoittavat...

arvostan lastani joten en lässytä hänelle..

Vierailija:

Poppa, hauva, mamma, heppa, sesse, summu, paapaa, sumppi, popot, taatti, ammu, simmut. Muita samantyylisiä ei tuu nyt mieleen.

Noita käytettiin meillä, kun lapset olivat ihan pieniä. Heppa-sanaa on käytetty pitkään. Hellittelysanat eivät ole lässytystä.

Vierailija:

arvostan lastani joten en lässytä hänelle..

Vierailija:

Poppa, hauva, mamma, heppa, sesse, summu, paapaa, sumppi, popot, taatti, ammu, simmut. Muita samantyylisiä ei tuu nyt mieleen.

Tästä ei missään tiedepiireissä ole mitään kiistaa, ainoastaan tällä lailla mammatasolla. Kaksi-kolmivuotiaalle tietenkin pitää tarjota sitten jo normaalejakin sanoja ja puhekieltä, yleensä hoivakielen osuus onkin silloin jo vähentynyt huomattavasti.

Aikuinen kysyy/vastaa äänensävyjä vaihdellen ja vähän liioitellen. Esim. kirjasta " mikä tämä on" " onko tämä koira" onko koira" " joo on se koira" " onko iso koira" " on iso koira" " miten koira sanoo" " sanooko koira hauhau" joo sanoo koiraa hauhau...

Esim " anna sumppi" tai " anna pusu" . Halaamisesta käytetään sanaa hali ja maha on masu kun pienen lapsen kanssa puhutaan. Mutta muita tuollaisia lässynlässyn-sanoja ei käytetä.

poppa, hauva, mamma, heppa, sumppi, popot, simmut. Sumpista puhun kyllä ihan aikuisille, en lapsille.

Ne nyt vaan kuuluu lasten kanssa jutteluun.

(kaikki kolme pienintä myöten) on heti opetettu oikeille tavoille eli derivaatta, integrointi, marginaalikorko, hybridi, parasetamoli ja monet muut ovat arkipuheemme ydin. vältämme mahdollisuuksien mukaan epämääräisiä sanoja, kuten heppa ja hauva, jotta lapsemme eivät heti kättelyssä leimautuisi lähiöpennuiksi.

Summu ja taatti ovat minulle ihan uusia sanoja. En ole ikinä kuullut.