Lue keskustelun säännöt.
Onko sukulaisten kanssa pakko olla tekemisissä?
08.02.2008 |
Olen vuosia miettinyt, onko sukulaisten kanssa oikeasti pakko olla tekemisissä. Tarkoitan omaa lähisukuani. Olen 35-vuotias ja elänyt siis jo pitkään omillani, maantieteellisestikin lapsuudenkodista kaukana. Koko aikuisikäni olen saanut kuulla kielteistä palautetta äidltäni lähes kaikesta, mitä teen. Olen hänen mielestään opiskellut väärää alaa, elämäntyylini kaikkine pienine piirteineen on väärä, hoidan lapseni väärin, pukeuden väärin jne. Äitini ei tunnu millään käsittvän, että aikuisena ihmisenä todellakin teen omat valintani. Hän ei myöskään anna mitään arvoa sille, että kaikkien näiden " väärien" valintojeni kanssa olen pärjännyt hyvin niin työ- kuin perhe-elämässä. Teenpä mitä vain, moitteita tulee.
Olen hirvittävän masentunut asiasta. Olenkin miettinyt, minkä verran aikuisen ihmisen on oikeasti oltava tekemisissä sukulaistensa kanssa? Eikö meillä ole oikeus valita, kenen kanssa olemme?
Kommentit (7)
sinulla on oikeus myös kertoa äidillesi, että et halua olla hänen roskakorinsa, että kaikkien äidit eivät aina valita, että jos ei kelpaa voi olla ilman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinä omaa äitiäsi voi hylätä vaikka hän olisi minkälainen. Opit tulemaan hänen kanssaan toimeen ja teet selväksi mitä haluat ja mitä et.
Varaudu sitten siihen, että sinunkin lapset hylkäävät sinut jos sairastut. Minä en hylkäisi omia vanhempiani mistään syystä.
Vierailija:
Et sinä omaa äitiäsi voi hylätä vaikka hän olisi minkälainen. Opit tulemaan hänen kanssaan toimeen ja teet selväksi mitä haluat ja mitä et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Varaudu sitten siihen, että sinunkin lapset hylkäävät sinut jos sairastut. Minä en hylkäisi omia vanhempiani mistään syystä.
Seuraavan kerran kun olet puheissa ja jotain arvostelua ja kritiikkiä taas tulee, niin sanot vaan, että jotta et enää enempää hänen mieltään pahoittaisi, olet päättänyt että on parasta että ette enää ole missään tekemisissä, koska ilmeisestikin vain tuotat äidillesi pahaa mieltä ja huolta sekä murhetta. Että tästä lähtien hän voi huokaista helpotuksesta, kun ei tarvitse enää olla tekemisissä.