Mieheni aikoo jättää minut koska en suostunut
kihloihin/naimisiin hänen kanssaan.
Jo seurustelumme alkuaikoina olen sanonut hänelle että kukaan eikä mikään saa minua naimisiin. Ja näin olen hänelle aina kysyttäessä vastannut.
No, hän nyt sitten kuitenkin oli päättänyt kosia minua ja järjesti hienon illallisen ynnä sun muuta. Kosi sitten illallisen lomassa kauniisti. Ja tyrmistyi täysin kun vastasin kieltävästi. Hän uskoi olevansa juuri se joka saa minut päätökseni pyörtämään ja menemään naimisiin. Hän syytti minua että en rakasta häntä tarpeeksi mennäkseni naimisiin hänen kanssaan. Hän aikoo jättää minut.
Tyrmistynyt olen minäkin. Olen monta kertaa hänelle asian selittänyt. Nyt ja aiemminkin. Sen että ei ole kyse ettenkö rakastaisi tarpeeksi. Siitä ei ole kysymys. Minä en vain yksinkertaisesti halua naimisiin kenenkään kanssa.
Tästä on puhuttu monet kerrat ja on mielestäni uskomatonta että silti kosii ja on nyt sitten verisesti loukkaantunut kun en suostunut.
Kellään vastaavaa tapahtunut?
Kommentit (43)
sitten tapasin mieheni, joka oli elänyt aiemmin useita vuosia avoliitossa. Eivät olleet avokin kanssa kihloissa eikä mitään, asuivat avoliitossa 6 vuotta. Kuulin tästä ja ajattelin, että miehelläni on sellainen ajatus, ettei hän mene naimisiin koskaan... Olin valmis muuttamaan omat haaveeni ja elämään hänen kanssaan avoliitossakin, koska rakastan häntä aivan mielettömästi... En koskaan ottanut asiaa puheeksi, hyväksyin vain tämän hiljaa mielessäni.
Meinasin lentää pyrstölleni, kun mieheni sitten menikin polvilleen ja kosi minua (todella romanttinen tilanne muutenkin).
Olemme siis naimisissa nyt... Myöhemmin kysyin tätä mieheltäni ja kerroin, mitä olin ajatellut. Mieheni sanoi, ette edellisessä suhteessa tuntunut siltä, että haluisi naimisiin. Nyt kuulemma tuntui... Eli mieli voi tosiaan muuttua...
Pointtina se, että joskus suhde vaatii uhrauksia ja kompromisseja... Minä kyllä ymmärrän myös miestäsi, ei varmaankaan ole helppoa jäädä suhteeseen, kun on tullut torjutuksi... Varsinkin, jos torjunnan perusteena on " mähän sanoin, etten tahdo naimisiin" eikä mitään muuta. Toki oli ehkä väärin myös se, että miehesi järjesti tuollaisen kohtauksen... olisi kuitenkin varmaan kannattanut vähän pohjustella...
Mä kyllä nautin meidän " kohtauksesta" ja yhä se ilta on elävästi mielessä, mutta meillä tilanne olikin erilainen...
On varmasti vaikeaa herätä katsomaan asioita muustakin kuin omasta näkökulmastaan tai joutua perustelemaan ajatuksiaan, joita muut eivät jaa niin varauksetta kuin oli ajatellut?
No ei oo mutta että, naimisiinmenosta tekee tuollaisen " ongelman"
Ap, kysyit, teettekö te aina miehelle mieleksi? Osa tekee, osa ei.
Verrataanpa vaikka näitä kahta asiaa, mennäkö naimisiin jos mies haluaa mutta itse ei halua miksi ei, ketä se vahingoittaa. Antaako torttua miehelle jos mies haluaa vaikka itseään ei haluttaisi, miksi ei, jos joku vaan siihen kykenee tunnetasolla ja fyysisesti niin että itsekin nauttii....