Pistäisitkö tällaisen lemmikkirotan lihoiksi?
Se oli pakko eristää omaan häkkiin kavereistaan, koska hyökki niiden kimppuun raivokkaasti. Vapaana ollessaan hyökkäilee kaniemme ja muiden rottien kimppuun, oikeen juoksee perässä että pääsee puremaan.
Nyt ollaankin annettu niiden olla vapaana eri aikoina. Rotta merkkailee ahkerasti kylkiään joka nurkkaan ja kihnuttaa itseään mattoihin, pörhistelee..
Ihmisen ei anna koskea itseensä, vaan puree välittömästi kovaa. Ihmisen kimppuun ei tosin hyökkää, jollei mene koskemaan. Saako tästä urosrotasta vielä kivan lemmikin, vai viedäänkö vaan suosiolla piikille?
Kommentit (5)
Enkä usko että tuolasista luonne vikaisita enään mukavaa saa. hullu mikä hullu...
Olenkin siirtynyt tyttö rottiin ne on rauhallisempia.
ja mukavaa rottaa voi opettaajne.. ne on aivan mielettömän ihania lemmikkejä!!
ja vielä valikoivasti. Eli minua vihasi ja rupesi vikisemään jos menin puolen metrin päähän. Joskus omasta mielestäni uhosi minulle (vaikea selittää) ja kerran puri oikein kunnolla sormeen niin että ihan molemmat ylähampaat upposi syvälle. Ei siis mikään näykkäsy. Poikaa rotta pari kertaa nirhasi sormeen muttei varsinaisesti purrut. Ei antanut minun eikä pojan ottaa syliin. Miehen syliin pomppi aina innoissaan eikä ollut lainkaan agressiivinen. Ja samalla tavalla oli käsitelty kuin veljeään joku oikea suloisuus.
No, piikille oli pakko viedä kun ei vain voinut luottaa yhtään. Tämä siis meidän ratkaisu. Jostain silloin luin että kastrointi voisi rauhoittaa mutta oli melko kallis ja tuloksesta ei mitään varmuutta. Kyllä lopetuspäätös silti itketti.
Kyllähän tuosta kärsivällisyydellä voisi saada kunnon otuksen, joka ei purisi ihmisiä. Mutta jos kärsivällisyyttä ei löydy, niin kannattaa etsiä rotalle uusi koti.
kokemusta on, eikä ole hauskaa, jos kokoajan pitää pelätä, että millon se nappaisee. Mä en ehkä jaksaisi nähdä vaivaa sen opettamisessa tavoille...