Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olemmeko julmia, kun meillä 4v ja 1v nukkuvat lastenhuoneessa? Kaveri haukkui mut pataluhaksi.
02.02.2008 |
Ovat siirtyneet noin vuoden iässä omaan huoneeseen, kun imetys on loppunut. Lastenhuone o meidän makkarin vieressä ja aamuisin nuorempi tepsuttelee herättyään meidän väliin pötköttelemään ja odottamaan muiden heräämistä. Ei ole tullut mieleenkään, että lapset olisivat pelokkaita, kun eiväit koita karata pois sängyistään tai itke. Kaverin mielestä mun lasten on pakko pelätä niin paljon, etteivät uskalla edes itkeä ja huutaa.
Kommentit (9)
Mitä ne lapset muka pelkäis? Kyllä varmasti varsinkin 4v. osaisi kertoa jos pelottaa. Meillä myös 1v. siirtyi nukkumaan 3v. siskon huoneeseen. Hyvin on mennyt jo yli vuoden :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin meilläkin nukkuu saman ikäiset lapset tyytyväisesti yhteisessä huoneessaan. Joskus olemme ottaneet heidät nukkumaan meidän huoneeseemme, kun on tullut paljon vieraita. Vanhempi on sanonut ettei oikein saa nukuttua, kun ei saa olla omassa rakkaassa sängyssä.
meillä esikoinen siirtyi 2v iässä innoissaan omaan huoneeseen (jonne palautettiin kyllä 25krt illassa ensimmäisen viikon ana kun nauraen sieltä juoksi olohuoneeseen), toinen siirtyi 1v iässä siskon kanssa samaan huoneeseen, ongelmitta
miten niin muka peloissaan, onhan niillä turvaa toisistaan ja vanhemmat on lähellä ei siis mitään syytä olla peloissaan
ylihuolehtivalta hössöltä kuulostaa tuo kaverisi
ei se lapsi aamulla tulla tepsuttelisi teidän viereen nukkumaan, jos olisi peloissaan. Jos ei uskaltaisi huutaa teille illalla kun muka olisi niin peloissaan niin tarkoittaisi että pahoinpitelette tai muuten laiminlyötte pahasti lapsianne. Silloin lapsi ei turvaisi teihin ollenkaan, missään asiassa.
Meillä suurin piirtein samanlainen.
Nuo kauhistelijat ovat varmasti niitä, jotka nukuttavat vielä 13-14 vuotiaan joka ilta sänkyynsä kädestä kiinni pitämällä. (Tiedän ihan oikeasti näin tapahtuneen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta itse muistan kamalana lapsuuteni. Todella PELKÄSIN, jokainen ilta ja aamu oli aivan painajaista. En saanut edes kunnolla happea kun en uskaltanut tulla esiin peiton alta. Juu, olin kiltisti omassa huoneessani kun en uskaltanut lähteä liikkeelle tai edes huutaa. Vielä aikuisenakaan en uskalla nukkua ilman valoja. Ehkäpä kaverillasi on tällaisia kokemuksia?
Eihän niitä siellä mikään pelota, ovat tottuneet rauhassa nukkumaan.
Meillä isompi on 4-5 kertaa yrittänyt tulla yöllä väliin ( nyt 6 v.), kuopus 3,5 v. ei ole ikinä yöllä tullut omasta huoneestaan pois. Joskus näkevät painajaisia ja silloin mennään sängyn laidalle lohduttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuopus (silloin 2kk) siirtyi nukkumaan esikoisen 2,5v kanssa samaan huoneeseen. Ainoa vaihtoehto, pinnis ei mahdu vanhempien makkariin ja lasten huoneessa oli pinnis odottamassa. Aluksi nukkuin vieressäni mutta kun alkoi nukkua 7-8h unia niin ajattelin että aika siirtyä omaan sänkyyn. Koko perhe nukkuu tällä järjestelyllä paljon paremmin.
Alue: Aihe vapaa
Ja arvaa arvosteliko anoppi aikoinaan tätä ratkaisua. Ja tiedän että pari työkaveria ovat kauhuissaan kun lapsi ei ole samassa huoneessa rippikouluikään asti. Älä välitä muista, tiedät itse mikä on hyvä.