Lue keskustelun säännöt.
Kellään muulla aikuisena AD/HD todettu tai oma epäily asiasta?
01.02.2008 |
Mun pojalla epäillään olevan AD/HD ja olen lukenut sen takia aiheesta. Itse olen koko elämäni kärsinyt keskittymishäiriöstä, hitaudesta, haaveilusta yms... ja koulussa ja työelämässä olen aina jäänyt jälkeen kaikessa. Asiat pitää aina takoa mulle rautalangasta. mä jään tuijottelemaan ihmisiä tajuamatta sitä ennenkuin joku mulkaisee pahasti takaisin ja jos mulle puhutaan enemmän kuin yksi lause kerrallaan, kaikki menee ohi. Usein unohdan mitä olin sanomassa, ja toisinaan puhun ihan omituisia ja takeltelen puheessa. Mä oon aina ihmetellyt että mikä mussa on vikana, asia on vaivannut mua ja häpeän itseäni ja pelkään sanoa mielipiteitäni esim. töissä. Myös autolla ajamista pelkään sillä välillä ratissa jään ajattelemaan ihan omiani enkä tajua olevani auton ratissa enkä seuraa ympäristöä. Kerron kyl epäilystäni pojan psykologille, mutta onko täällä ketään jolla olis nimenomaan tällainen " alivireys" ongelma?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten pojallani. Itselläni on myös samanlaisia vaikeuksia. Unohdan pitkien lauseiden alun tosi helposti, joudun oikein terästäytymään jotta pystyn kuuntelemaan ilman että ajatukset alkavat harhailemaan, minäkin pelkään autolla ajoa, aloitan kaikenlaisia asioita saamatta niitä valmiiksi asti, unohtelen asioita kiusallisen usein ja aika valuu käsistä.
En ole ollut tutkimuksissa omien oireitteni takia, pojan asioissa on ollut ihan tarpeeksi tekemistä.
Ja samoin on ajatus joka kulkee paljon nopeammin kuin puhe ja karkaa usein - eikä tule takaisin. Usein käy niin että olen sanomassa jotain tärkeää ja jos en saa sitä heti sanottua olenkin jo puheenvuoron saatuani unohtanut mitä olin sanomassa. Mulla katoaa myös tavarat ihan mystisesti, tiedän että mulla on ollut jokin kädessä kun olen mennyt esimerkiksi yläkertaan ja yhtäkkiä sitä ei vain ole enää missään, eikä minulla ole hajuakaan mihin ole tavaran kädestäni laskenut. Mitähän vielä...
2
joka on saanut elämänsä ihan toisenlaiseen järjestykseen sen jälkeen, kun lapsella ruvettiin epäilemään jonkinlaista tarkkaavaisuushäiriötä. Nyt tiedän, että en ole tyhmä, laiska ja saamaton, minun vain tarvitsee keskittyä huomattavasti " normaalia" enemmän, jotta pystyisin pitämään elämäni edes jonkinlaisessa kurissa ja järjestyksessä. Stressin myötä oireilu pahenee, tälläkin viikolla olen unohtanut kännykkäni kerran kotiin ja kerran työpaikalle, myöhästynyt parista tapaamisesta jne., mutta levänneenä asiat sujuvat jo ihan mukavasti.
en jaksa kirjottaa toista kertaa, kone taas syytti linkityksestä..hermot nääs..
Helpottavaa kuulla etten ole ainoa...
Mun on myös tosi vaikee pitää yllä ystävyyssuhteita ja tuntuu töissäkin että olen ihan ulkopuolinen, olen tämän asian takia olen myös toisinaan tosi syrjäänvetäytyvä ja ujo vaikka perusluonteeltani olen tosi puhelias ja sosiaalinen. tuntuu että toisena päivänä saatan olla tosi sanavalmis ja rempseä sekä toimelias ja seuraavana päivänä olen ujo hiirulainen jonka tekemisistä ei tule mitään. Joskus kun innostun jostain niin ajatus menee niin nopeasti että puhun ihan sekavia kun puhe ei pysy perässä. koulussa olin sellainen penkissä pyöriskelijä ja piirtelin eikä mitää jäänyt päähän ja kokeisiin kun luin, huomasin usean sivun jälkeen että olen vain lukenut, mutta ajatellut jotain ihan muuta. paljon on muutakin...
t:AP