Hermostunut ja pahantahtoinen 5-vuotias
Hei!
Poikani on ollut jo pitemmän aikaa todella hankala. Hän on joka päivä todella hermostunut ja ärtynyt ja suorastaan pahantahtoinen..sotkee ja viskelee tavaroita ärsyttääkseen ja myös moksii meitä kumpaakin vanhemapaa. Poika on ollut pienestä saakka haastava ja minulla onkin ollut koko ajan epäilys, ettei kaikki ole aivan kohdallaan. ADHD:tä tai muita keskittymishäiriöitä on tullut vuosien varrella mieleen.
Kielenkäyttökin on töykeätä, huutelee tyhmäksi ja pöntöksi harvase päivä. Kaikkea olemme mieheni kanssa yrittäneet..puhua hyvällä ja välillä kun hermot on mennyt niin vähän pahemmallakin.
Jäähyt ym. normaalit rangaistukset eivät toimi, yritetty on!!!
Itse olen ollut aikeissa varata neuvolaan aikaa, mutta mieheni on sitä vastaan. Päiväkodissa pojalla menee ihan mukavasti, vilkas hän on, muttei häiritsevä. Myös kylässä käyttäytyy yleensä siedettävästi.
Mitä tekisitte? Kantsiko viedä tutkimuksiin tai ainakin perheneuvolaan vai voiko tällainen olla normaalia käytöstä?
Kommentit (4)
Meillä samanikäinen osaa olla tosi hankala halutessaan ja usein " oireet" johtuvatkin halipulasta.
Sama alkoi meidän pojalla lähes samaan aikaan, kun hän täytti viisi vuotta. Itse olen laittanut sen uhmaiän piikkiin. Koska hieman vastaavaa oli 2-3 vuotiaana. 5-6 v:n iässähän pitäis kai seuraava koettelemus olla..?
Hei,
Viestisi kuulostaa niiiiiin tutulta. Olen täällä monet ihmettelyt ihmetellyt ja itkut itkenyt, kun olen ollut aivan ymmälläni oman 5-vuotiaan poikani kanssa. Kuvaamasi käytös on kuin suoraan meiltä.
Poikamme on myös ollut vauvasta saakka aina kovin haastava: koliikki, kovin äiti-riippuvainen ja voimakkaat uhmaiät sekä voimakas tempperamentti. Toisaalta poika on myös äärimmäisen herkkä sekä tunteellinen ja kaipaa aivan hurjasti halia, syliä,suukkoja, läheisyyttä.
Pojastamme tuli isoveli 4-vuotiaana (lapsilla ikäeroa 4 tasan 4 v.) ja raivarit saavuttivat huippunsa tämän jälkeen. Poika ärsyttää, härnää ja suoranaisesti kiusaa minua ja koettaa selvästi saada minut raivoihini aivan tarkoituksellisesti (poika siis kotihoidossa). PÄivittäin saan kuulla olevani tyhmä, tyhmäpää jne. Juuri tänään iltasella olin pelannut monta erää Unoa pojan kanssa ja kun lopetimme, sillä kierroksella jolla olimme sopineet, sain kuulla olevani tymä, tyhmä , tyhmä, tyhmä
.... kun en pelannut lisää. Poikani saa myös aivan hurjia raivareita, joiden ollessa päällä on vaikea saada häneen mitään kontaktia. Silloin eivät jäähyt,uhkailut, neuvottelut jne. auta, vaan yleensä pikemminkin pahentavat tilannetta. Tällaisissa tilanteissa parhaiten auttaa syli ja tiukka kiinnipito (koska raivarissa tavarat lentävät ja myös nyrkki saattaa heilua). Mutta kuten kirjoitin, jäähy tai uhkailu (tyyliin, jos et nyt lopeta riehumista, jätämme lastenohjelmat katsomatta) eivät auta lainkaan, vaan poika takertuu pelkkään jäähy-asiaan tai uhkauksen mahdollisuuteen eikä ymmärrä syy-seuraussuhdetta oman käytöksen ja näiden rangaistusten välillä.
Olen ollut yhteydessä perheneuvolaan, neuvolaan, kasvatusneuvolaan , mll:n auttavaan puhelimeen ja joka paikassa vastaus on ollut sama: kun poika käyttäytyy muualla kuin kotona esimerkillisesti (ja näin hän tosiaankin tekee kerhossa, aiemmin päiväkodissa, kavereitten luona, kylässä....) , hänellä on kavereita on tämä käytös aivan normaalia 5-vuotiaan touhua. Jäähyjä ja uhkailuja kehotettiin välttämään ja yksinkertaistamaan asiat: Ei riehuta. Ei saa lyödä.Äitiä ei haukuta. Ja sitten sitä syliä ja kiinnipitoa. Tämä kyllä toiminut meillä paremmin, paitsi että äidin hermot tuppaavat pettämään ja tekisi mieleni välillä lähettää koko poika postipaketissa kiinaan...:).
Onneksi joka päivä löytyy hetkiä, jolloin on ihana yhdessä rupatella, touhuta, halia, lukea ja sylitellä ja harrastaa välillä minun ja pojan yhteisiä urheiluharrastuksia, ihan kahdestaan, ilman siskoa ja isiä.....
Voimia!
mielestäni sinun kannattaa ottaa neuvolaan yhteyttä, jos asia sinua mietityttää. Hän on kuitenkin jo 5-vuotias,eskari ja kouluunmeno eivät ole enää kaukana. Yritän nyt sanoa, että mitä nopeammain saa apua sen parempi, jos sitä tarvitsee. Ja saat itsellesi mielenrauhan asian suhteen, jos vaikka oletkin turhaan huolestunut. Äh, saix tästä nyt mitään tolkkua...