Kääk.. kauhee pakokauhu, kohta pitäis taas synnyttää ja pelottaa... tsempatkaa..

Synnytykset on erilaisia. Ei se välttämättä satu niin paljon? Keskity siihen hetkeen, aika varmaan menee nopeesti. Itelläni oli ponnistuvaihe 1h 40min ja sit imukupilla... mutta en mitenkään yli-tuskallisena kokenut sitä. Aika meni nopsaan- ja kaikenlisäksi luomuna. En kerennyt saada mitään kipulääkettä. Voi luoja jos tuon olisin tiennyt aiemmin...mutta kun en tiennyt ja sen takiakin se sujui niin " mukavasti" .



Tsemppiä! Äläkä koko päivää ajattele noita juttuja. Tulee kun sen aika on. Ei se murehtiminen auta. Ajattele sitten kun saat sen vauvan rinnalle. <3

hus huoli pussiin, pussi metsään nakataan, hukka huolen nielaisi, siksi öisin ulvoo.



Juttuhan on niin että toisen lapsen synnytys on paljon helpompi kuin ensimmäisen! Sun kroppa osaa jo koko homman, ja itselläkään ei tule avautumisvaiheessa niin tylsä olo, kun tietää jo suunnilleen kuinka kauan se voi kestää... jotain ristikkolehtee mukaan niin on muuta ajattelemista ja kun tunnelma alkaa tihetä niin silloin et ehdi enää pelätä kun tilanne on jo päällä.



Rinnatkin osaa imetyksen paremmin toisen lapsen kohdalla, maidonnousu ei oo yhtään niin kauhea, vaan kaikki käy melkein itsestään!



Se mikä voi vaikeuttaa synnytystä, ja jopa muodostaa vaaratilanteen, on ahdistus itse. Siksi sun pitää nyt keskittyä pitämään itsesi hyvällä tuulella ja iloisena. Voisit tehdä jotain hauskaa jota et normaalisti tee, esim. ostaa tai tehdä iloista sisustusta tai hauskoja vaatteita, koruja, meikkailla uusilla tavoilla, leipoa jotain eksoottista tms. Hassutella.



Kyllä kaikki menee hyvin!