Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mietin päivittäin itsemurhaa mutta en ole koskaan puhunut siitä

Vierailija
30.01.2008 |

enkä aiokaan. Punnitsen kylmänrauhallisesti eri vaihtoehtoja ja sillee. Ulkopuolista apua en aio hakea.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

aa itsensä. toivottavasti sulla ei ole lapsia ettei heidän tarvi miettiä loppuikäänsä, että mitä niin hirveetä heissä on että äidin täytyi tappaa itsensä.



oikeasti, avaa suusi ja kerro edes jollekin tai hae apua. jälkeenjääville jää valtava suru ja tuska jos menet tekemään tuollaisen ratkaisun

Vierailija
2/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

teepä vielä niin että soita mielenterveystoimistoon ja kerro sinne sama asia.



toivotan sinulle parempaa elämää jatkossa



älä tee sitä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

nimetön soitto Kriisipuhelimeen.



Älä tapa itseäsi.

Vierailija
4/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin myös usein repun pakkaamista ja katoamista. Hävitä vain pois ja hylätä kaikki.

Vierailija
5/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään kehdannut kenellekään sanoa mietteitäni, koska en halunnut leimautua mielisairaaksi.



Nyt ihmetyttää ja hirvittää, mitä tulikaan mietittyä. En ikinä olisi halunnut erota lapsestani ja tästä elämästä! Elämä on elettävä ja katsottava, mitä se tuo.

Vierailija
6/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sillä erotuksella kuitenkin, että olen puhunut tästä puolisolleni. Toisaalta, en tahdo ahdistaa häntä liikaa, joten ei hän tiedä, kuinka usein mietin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin niin masentunut kuopusta odottaessa että mietin vielä viikolla 20 että entä jos työnnän puukon suoraan mahaan, tai mitä jos hyppäisin auton eteen ja tappaisin meidät molemmat.. Se oli hirveetä aikaa. Hain apua työterveyshuollosta ja sain viikon saikkua, en tietenkään kertonut mietteitäni vaan itkin täyttä kurkkua kun enään jaksa. Piti saada lisää sairaslomaa mutta lääkäri totesi että normaalia mielialanvaihtelua ja huomena menet töihin. Olin vihainen mutta siitä alkoi kunnon ryhtiliike, ymmärsin että ainoa mikä mua voi auttaa olen minä itse ja se miten minä itse asennoidun elämän tuomiin haasteisiin. Ei ne asiat paremmaksi surkuttelemalla muutu.

Mene ap hakemaan apua, ne asiat ei neljän seinän sisällä itsestään muutu, sun täytyy itse hakea se apu.

Vierailija
8/8 |
30.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse sitä,että miten muut varmasti ymmärtäisivät vasta kuolemasi jälkeen, että mitä olet heille merkinnyt? Tunnetko ettei sinua arvosteta kylliksi? Jos näin on, niin ala itse ensiksi arvostamaan itseäsi, niin ei sitten tarvitse enää pohtia itsemurhaakaan. Voimia päästä tilanteessasi eteenpäin ja irti itsemurha-ajatuksista!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä kolme