Surettaa, esikoinen kyseessä
Olen niin surullinen :( Minulla on puolitoistavuotias tyttö ja tietenkin olen aivan innoissani ainoasta lapsestani. (En tietenkään toitota aina ja vain lapsesta)
Käymme kerran viikossa nuorten äitien kerhossa. Käsittääkseni siellä on tarkoitus hakea tukea äitiyteen ja saada vastauksia kysymyksiin.
Aina kun tulee puhetta lapsien kehityksestä jne niin tyttöäni vähätellään jne..
Kun kysytään millon oppi kävelemään tai puhumaan niin vastauksen saatuaan alkaa tulemaan kommentit: Ei vaan meidän vielä tuossa iässä, miten se nyt jo puhuu lauseita jne :(
Mitäs kysyvät ja sitten saavat minut tuntemaan, että lapseni on outo?
En minäkään ala toiselle sanomaan että mitenkäs tuo sinun nicopetteri ei vielä osaa kävellä, kyllä minun lapseni vaan nyt jo osaa..
Tekisi mieli jättää koko kerho väliin, mutta toisaalta se on viikon ainoa " harrastus" lapsen kanssa.
Mitä tekisitte?
Kommentit (16)
ihan typerää tuollainen aikuisilta ihmisiltä. Kyllä siellä varmaan mukaviakin ihmisiä on.
kerhossa, josta olisi jäänyt hyvä mieli käynnin jälkeen, aina puhuivat pahaa poissa olevista, ei taida äideillä mitään yhteishenkeä koskaan ollutkaan.
kuin tässä Nuoret äidit kerhossa, yli vuoden jo. Kerran kävimme muskarissa ja siellä vanhemmat äidit kirjaimellisesti tuputtivat neuvojaan minulle. Mielelläni neuvoja otan vastaan, mutta en siedä sitä tyrkyttämistä joka vielä sanotaan tyyliin: Tämä on ainoa oikea jne..
Ja ilman mitään ikärasismia niin nämä sanojat ovat olleet minua huomattavasti vanhempia.
Tässä kerhossa kaikki ovat korkeintaan 21 vuotiaita ja osa on samalla aaltopituudella.
Lapseni viihtyy loistavasti siellä muiden lasten kanssa niin sen takia oikeastaan käyn siellä.
Onneksi on muutama kaveri suht saman ikäisiä joiden kanssa voi vertailla ja ihmetellä.
ap
Jos lapsesi on hyvin kehittynyt, niin mitä sitten? Hienoa. Mitä niiden muiden pitäisi sanoa? Eikö se huoli yleensä ole niillä joilla lapsi hitaammin kehittyy, joten sinunhan se tulisi olla huolissasi siitä, miltä muista tuntuu.
Sanopa sopiva tapa kommentoida tätä varhain kehittynyttä lastasi, kun oman lapsen kehityksestä muut eivät sinulle saa mainita?
ärsyttää myös minua.
Yritä ajatella että se on heidän omaa heikkouttaan ja ole kuuntelematta
Ajan kanssa löydät vielä hengenheimolaisiakin
Ole ylpeä kun lapsesi on oppinut ajoissa. Ei kaikkea kannata ottaa itseensä... Sulla tulee olemaan rankka elämä jos niin teet:)
en siis mitenkään ole muiden lapsia arvostellut tai mitenkään loukannut.
Tässä yksi esimerkki: Kerhossa on samanikäinen poika, joka ei vielä kävele. Kuitenkin konttaa omani perässä ja tulevat hyvin juttuun.
Kun tämän äiti kysyi milloin omani oppi kävelemään tuli kommentti: miten niin nuorena, eihän siinä iässä pitäisi kävellä normaalisti!
En vastannut muutenkuin, että lapset kehittyvät eri tahdissa ja hänen poika puhui aikaisemmin kuin tyttöni.
Silloin äiti toitotti suureen ääneen miten hänen poika oppi sanomaan ekat sanat jne ja taas tuli: miten tyttösi ei vielä puhu jne..
Tietenkin oman lapsen taidoista saa puhua, mutta onko pakko sitten samalla " halveksua" toista joka ei vielä osaa?
itse en koskaan kehuskele lapsestani, vastaan jos kysytään jne..
Tämä ei tunnu kivalta..
jos sanot tyttäresi puhuvan 1,5 vuotiaana lauseita. Millaisia lauseita hän puhuu?
Vierailija:
Siis puhuuko sun 1,5 v tyttö lauseita?
Vähän epäilen.. :-)
Neuvolakorttiinkin kirjattiin 1,5-vuotisneuvolassa, että " puhuu pitkiä ja selkeitä lauseita" . Ei tuo mitenkään ainutlaatuista ole. Jos sinun emmapetterisi ei ole tuossa iässä puhunut, tajuat kai, että joku muu on voinut puhua?
En ole ap, mutta ihmettelen erään kommenttia ettei tuon ikäinen voisi osata.
Oma poikani osaa myös muutamia: Isin kone, isi tulee ovesta, äiti antaa ruokaa jne...
Ettei se nyt NIIN ihmeellistä ole.....
Lapset vain kehittyvät eri aikaan. Onko se niin outoa?
Esim: isi ajaa autoa, auto ulkona, auto sanoo pruum, kissa sanoo miau, lehmä sanoo ammuu jne...
Ap
ne kuulostavat kuitenkin vain hyväntahtoiselta " ihmettelyltä" , kenties tilanteessa, jossa ei keksitä muuta sanomista. Millä tyylillä annat vastauksesi? Saattako se kuulostaa toisen korvaan ylpeilyltä? Muista olla myös kiinnostunut muiden lapsista ja kysellä heidän taidoistaan, samalla myös kehua jotakin asiaa toisen lapsessa. Taitojen vertailu on harvinaisen turhaa puuhaa, kun ne erot kuitenkin hetkessä tasoittuvat! Älä siis jätä " harrastusta" , mutta koita ohjata keskustelua muihin asioihin.